Att satsa eller inte satsa på utbildning, det är valet

Publicerad i ÅU 29.11.2018

Då jag var på mitt utbyte i Afrika blev jag övertygad om att det endast finns ett sätt för länder att utvecklas: ett utbildningssystem av god kvalitet.

För några veckor sen fattade Åbo stadsfullmäktige beslut om att fortsätta kostnadsfri småbarnspedagogik för femåriga barn. Det handlar om ett försök som stöds, fast bara marginellt, av staten.

Varför är kostnadsfri förskolepedagogik då en viktig sak, frågar vissa, då det även tidigare funnits en möjlighet för lågavlönade att få sänkning eller befrielse från avgiften? Det tidigare komplicerade systemet låter fortfarande för många barn falla ut.

Kostnadsfri småbarnspedagogik för alla hjälper särskilt de barn som lever under de mest utsatta förutsättningarna och är enligt undersökningar ett av de mest effektiva sätten att förebygga marginalisering. Alla barn förtjänar likvärdiga utgångspunkter för sin skolväg.

Men det är också ett val som reflekterar våra värderingar. Varför är grundskolan kostnadsfri? Vi har gjort ett val att satsa på det, sett det som en viktig värdering. Och varför borde inte småbarnspedagogik i så fall på samma sätt vara kostnadsfri?

Utbildning av god kvalitet beror fortfarande mycket på föräldrarnas inkomster och ställning. Därför borde också andra stadiet vara kostnadsfritt. Nuförtiden tvingas unga betala upp till flera tusen euro per år för material och redskap som behövs i gymnasiet eller yrkesläroverket.

Förra veckan var jag i Berlin och fick igen höra beröm om vårt finska skolsystem. Det får jag nästan alltid då jag pratar med utlänningar. Nuförtiden är det lite pinsamt. Pisa-resultaten går den, olikvärdigheten i grundskolan ökar och kvaliteten av utbildningen minskar.

Regeringen har beslutat att skära ner cirka en miljard euro från utbildningen och de fattigaste, samtidigt som de valt att till exempel fortsätta stöda föroreningen av miljön på tre miljarder euro och inte öka beskattning för dem som skulle ha råd med det.

Det handlar om val som man gjort då man även haft andra möjligheter. Val som avspeglar deras värderingar. Nu under valen har regeringspartierna plötsligt börjat prata om vikten utbildningen. Gärningarna har varit motsatta.

Det är dags att ändra riktning. Varje barn förtjänar möjligheten att utnyttja sina styrkor samt sin fulla potential och växa upp med drömmar samt kunskaper för meningsfullt görande.

Därför ska vi ge alla barn en möjlighet till förskolepedagogik och satsa på undervisning från yrkesinstituten till högskolorna. Därför ska vi se till att unga får tillräckligt stöd, både finansiellt och mentalt.

Jag återkommer till Afrika. Nuförtiden har jag ett fadderbarn där som tack vare mitt lilla stöd får gå i skolan. Hon gillar matte och vill bli jurist som jag. Det känns betydande.
Utbildning är bäst förebyggande arbete. Den är den enda vägen till samhällets framgång.

Share

Ehdolle eduskuntavaaleihin

(på svenska nedan)

Maailma ei odota sitä, että joku muu jossakin ratkaisee ongelmat: ilmastonmuutoksen, koulutusleikkaukset, demokratiakriisin ja epätasa-arvon. Olen mukana politiikassa, koska haluan tehdä osani maailman pelastamiseksi – enkä oikeastaan voisi kuvitella elämääni ilman asioihin vaikuttamista.

Siksi olen myös päättänyt lähteä ehdolle kevään eduskuntavaaleihin.

Töideni kautta Itämeri-osaamiskeskuksen toiminnanjohtajana ja tutkijana minulle on käynyt selväksi ilmastonmuutoksen vaikutus myös meremme tilaan. Jos haluamme saada Itämeren jälleen terveeksi, tarvitaan paitsi ravinnepäästöjen kunnianhimoisempia vähennyksiä, myös suunnanmuutoksen ilmastopolitiikassa. Ilmaston ja luonnon puolustus on aika alkaa ottaa tosissaan.

Juristina kannan huolta myös oikeusvaltion tilasta. Perus- ja ihmisoikeudet pitää nähdä lakimuutosten lähtökohtina, ei niiden hidasteina. Samalla demokratiaa pitää uudistaa suoremmaksi ja osallistavammaksi, muuten kuilu kansalaisten ja päättäjien välillä kasvaa entisestään ja politiikan oikeutus vaarantuu.

Elämme ratkaisevia aikoja myös koulutuksen kunnian palauttamisessa. Koulutus korkeakouluista amiksiin ja varhaiskasvatukseen on kriisissä. Epävarmuus omasta työstä, toimeentulosta ja maailman tilasta lisäävät osaltaan nuorten mielenterveysongelmia. Kokoomuksen, keskustan ja perussuomalaisten hallitus on leikannut nimenomaan nuorilta, lapsiperheiltä, köyhiltä ja naisilta. Suunnan täytyy muuttua.

Haluan tehdä päätöksiä, joilla ongelmia ennaltaehkäistään ja tasa-arvoa sekä yhdenvertaisuutta lisätään. Tarvitsemme tasa-arvoisen perhevapaauudistuksen, järjestäytyneen rasismin kiellon ja perustulon.

Olen omistanut viimeiset 10 vuotta kestävän yhteiskunnan rakentamiselle, paikalliselta tasolta aina kansainvälisiin tehtäviin asti. Minulla on intoa, paloa ja kokemusta muuttaa tätä maata ja maailmaa. Uskon olevani oikea ihminen tekemään tätä muutosta eduskunnassa, yhdessä muiden kanssa.

Tule mukaan tekemään muutosta!

 

 

Världen väntar inte på att någon annan löser problemen: klimatförändringen, nedskärningarna i utbildningen, demokratikrisen och ojämlikheten. Jag deltar i politiken eftersom jag vill göra mitt för att rädda världen. Egentligen skulle jag inte kunna föreställa mig ett liv utan att påverka saker.

Därför ställer jag upp i vårens riksdagsval.

I mitt arbete som verksamhetsledare och forskare vid Östersjö-kompetenscentret BALEX har det blivit tydligt för mig hur mycket klimatförändringen inverkan på välmåendet av vårt hav. Om vi vill göra Östersjön frisk igen behöver vi inte bara mer ambitiösa minskningar av näringsämnena, utan också en förändring av klimatpolitiken. Vi måste börja försvara klimatet och naturen på allvar.

Som jurist är jag också oroad för tillståndet av rättsstaten. Grundläggande och mänskliga rättigheter måste ses som en utgångspunkt i lagförändringen, inte som ett hinder. Också demokratin måste reformeras till mer direkt och inkluderande, annars kommer klyftan mellan medborgare och beslutsfattare att öka ytterligare och politikens legitimitet äventyras.

Vi lever också avgörande tider för att återställa utbildningens ära. Utbildningen från universiteten, yrkesinstitut och förskolepedagogik är i kris. Osäkerheten om arbete, utkomst och världens tillstånd lägger på ungdomars psykiska problem. Samlingspartiets, centerns och sannfinländarnas regering har skurit ner på speciellt unga, barnfamiljer, fattiga och kvinnor. Riktningen måste ändras.

Jag vill fatta beslut som förhindrar problem och förbättrar jämlikheten och jämställdheten. Vi behöver en jämlik reform av familjeledigheter, ett förbud av organiserad rasism och basinkomst.

Jag har ägt de senaste 10 åren för att bygga ett hållbart samhälle, från lokal nivå upp till internationella uppdrag. Jag har entusiasm, ivrighet och erfarenhet för att förändra Finland och världen. Jag tror att jag är rätt person att göra denna förändring i parlamentet, tillsammans med andra.

Välkommen med!

Share

Åbo är föregångare i klimatarbetet, när följer Finland med?

Publicerad i ÅU 25.10.2018

På lördagen marscherade kring 10 000 människor på gatorna i Helsingfors. Det handlade om den största klimatmarschen i Finlands historia. En femtonårig klimataktivist från Stockholm höll tal där hon berättade att hon strejkar från skolan för att rädda klimatet.

– Klimatkrisen har redan blivit löst. Vi vet redan fakta och lösningarna. Allt som vi måste göra är att vakna upp och förändras. Det som ni gör nu, det kan inte vi barn ändra i framtiden, sa hon.

Vetenskapen har gett svaren, nu måste vi agera. Det börjar så småningom vara klart för alla hur betydande och långtgående påverkningar klimatförändringen har om vi inte bromsar i tid.

Översvämningar, mörka vintrar, extrema väderfenomen och klimatflyktingar kommer att vara exempel på påverkningar som direkt berör även Finland – för att inte tala om värmeböljor, stigande havsyta, svält, torka och stormar i speciellt de fattigaste delarna av världen.

Visste du att klimatförändringen dessutom försämrar till exempel Östersjöns tillstånd? Ju mera det regnar istället för att snöa, desto mera näringsämnen rinner ner i havet.

När salthalten minskar och vattnet blir varmare ökar också effekterna av den så kallade inre belastningen när gamla näringsämnen i havsbottnen återaktiveras. Detta kan omintetgöra näringsminskningarna som vi gjort under årens lopp. De blågröna algerna tackar.

Klimatförändringen påverkar hela samhället och ekonomin.

De kommande åren kommer att vara avgörande, då utsläppen måste börja sjunka radikalt med detsamma. Tillsvidare har de fortsatt att öka år efter år. Vi måste göra allt och alla måste göra sin del.

Men är det vår sak att göra ändringar då andra stater också förorsakar utsläpp, frågar vissa. Det räcker helt enkelt inte att säga att någon annan har större utsläpp. De måste ändra sitt agerande, och vi måste ändra vårt. Om man gör det tidigare och inte senare blir det billigare och lättare.

Om inte Finland, världens tryggaste, mest stabila och lyckligaste land med förmögenhet och utbildning i toppklass kan vara ledare i kampen mot klimatförändringen, vem kan det då?

Därför måste både EU-parlamentsvalet och riksdagsvalet bli klimatval. Klimatfrågan måste vara med i alla beslut som tas. Vi står i skuld till våra barn att rädda deras framtid.

Staten har tillsvidare inte varit ledare i klimatfrågor. Skogarna huggs ner och man stöder föroreningen av miljön med flera miljarder.

Däremot har vissa städer agerat och varit föregångare i klimatarbetet. Till exempel Åbo har som syfte att bli klimatneutralt år 2029 då staden fyller 800 år. Våra utsläpp har också minskat berömvärt under de gångna åren, och arbetet fortsätter.

Nu borde staten följa städernas modell och sätta klimatneutralitet 2030 som mål. Fossila bränslen samt torv måste ges upp under 2020-talet och naturgas samt olja i trafiken under 2030-talet. Vi måste ta bättre hand om våra skogar och andra kolsänkor.

Enligt studier skulle ett energisystem som baserar sig på förnybar energi ge mer jobb än den nuvarande fossila ekonomin. Jobb kommer att skapas speciellt inom högutbildade sektorer.

Den internationella arbetsorganisationens ILO uppskattar att övergången till ren energi skulle som netto skapa 18 miljoner nya jobb under det närmaste årtiondet. Den viktiga frågan är: Hur många av dessa vill vi få till Finland?

Det är samhällets jobb att göra klimatneutrala val lätta, billiga och trevliga att välja. Energiproduktionen, trafiken och mat samt den övriga konsumtionen är de sektorer där störst förändring krävs. Den goda nyheten är att vi fortfarande har alla möjligheter att göra förändringen.

Dessutom är klimatvänliga val inte så svåra.

Att cykla är trevligt.

Vegemat är gott.

Förnybar energi är uppåtgående.

Städerna utmanar staten om världens ledande klimatarbete. Hur svarar Finland?

Share

Päätöksenteon luotava toivoa paremmasta huomisesta

Julkaistu Turun Sanomissa 10.12.2016

Suomi tarvitsee osaamista ja uudistuskykyä enemmän kuin koskaan. Samalla on pidettävä huolta siitä, että kaikilla on tässä maassa tilaa pärjätä. Suomalaiset ansaitsevat päättäjiltään toivoa paremmasta huomisesta. Sitä näköalattomien leikkausten tien valinnut Sipilän hallitus ei ole onnistunut tarjoamaan. Siksi suuntaa on nyt muutettava.

Toivoa tästä ei anna valtiovarainministerin ja kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon nyt väläyttämät 1–2 miljardin euron massiiviset lisäleikkaukset. Ne ovat kovaa puhetta.

Hallitus on myös päättänyt siirtää mahdollisista leikkauksista päättävän kehysriihensä pidettäväksi kuntavaalien jälkeen. Ilmeisesti kehysriihen pitäminen normaaliin aikaan ennen vaaleja on hallitukselle kiusallista.

Sipilän hallituksen toteuttamat leikkaukset koulutuksesta ja opiskelijoilta rapauttavat Suomen osaamispohjaa ja koulutuksen tasa-arvoa. Ammatillisen koulutuksen leikkaukset voivat lopettaa yhä useamman opinnot jo peruskoulun jälkeen.

Rajaukset päivähoito-oikeuteen rakentavat lasten luokkayhteiskuntaa, jossa lapset joutuvat jo pienestä pitäen eriarvoiseen asemaa. Historialliset leikkaukset pienituloisten eläkeläisten ja työttömien perusturvasta lisäävät eriarvoisuutta. Ihmisten tulevaisuudesta leikkaamisen on loputtava.

Vihreät haastaa hallituksen leikkaukset koulutuksesta ja pienituloisilta eduskunnassa, kun valtion budjettia ensi vuodelle käsitellään. Turussakin teemme työtä pienten ryhmäkokojen ja tasa-arvoisen päivähoito-oikeuden puolesta sekä koulutuksesta ja varhaiskasvatuksesta leikkaamista vastaan.

Valtion päätökset ovat kuitenkin vaikeuttaneet huomattavasti Turun talouden kehittämistä, jossa on oltu tätä ennen jo hyvässä vauhdissa.

Hallituksen pitäisi luoda toivoa paremmasta huomisesta siirtämällä huomio leikkauksista ihmisiä työhön nostaviin, reiluihin uudistuksiin. Tarvitaan työn ja sosiaaliturvan parempaa yhteensovittamista sekä vauhtia uusien työpaikkojen syntyyn.

Vihreiden vaihtoehdossa säästöjä saadaan vähentämällä ympäristölle haitallisia tukia. Samalla panostamme uusien työpaikkojen luomiseen energiaremontilla.

Suomesta voitaisiin rakentaa kestävän talouden edelläkävijä, mutta hallituksen ilmasto- ja energiastrategia jättää tilaisuuden käyttämättä. Vihreiden vaihtoehdossa Suomesta tehtäisiin hiilineutraali maa jo 2030-luvulla. Uusiutuvien energiamuotojen käyttöä sekä energiatehokkuutta lisäisimme kaksi kertaa hallitusta nopeammin.

Kuntavaaleissa hallitus on myös asetettava vastuuseen linjastaan. Aikooko hallitus leikata lisää palveluista ja sosiaaliturvasta vain kaksi viikkoa kuntavaalien jälkeen? Miljardiluokan lisäleikkaukset tarkoittavat väistämättä suurta heikennystä palveluihin ja sosiaaliturvaan.

Ville Niinistö
Vihreiden puheenjohtaja

Saara Ilvessalo
Vihreiden nuorten puheenjohtaja, Turun kaupunginvaltuutettu

Share

Paikallinen, kansainvälinen Itämeri

Suvullani on kesämökki Varsinais-Suomen saaristossa. Olen viettänyt paljon aikaa saaristossa ja muistan lapsena katselleeni laitureilta meren pohjaa puolentoista metrin syvyyteen. Viime kesänä laiturilta näkyi lähinnä sameaa vettä ja rehevöitynyttä kasvustoa.

Maailman saastunein sisämeri Itämeri on paitsi kansainvälinen, myös paikallinen toimintakenttä ja suojelun kohde. Veden laadun parantamiseksi tärkeintä on vähentää mereen tulevaa ravinnekuormitusta. Ylivoimaisesti suurin kuormittaja on maatalous.

Maatalousyrittäjiä täytyykin kannustaa toimimaan Itämeren hyvinvointia parantavasti. Tukia pitää kohdistaa ensisijaisesti sinne, missä rahalla saadaan aikaan suurimpia konkreettisia saavutuksia vesiensuojelussa. Hyviä tuloksia saadaan muun muassa lannoitusta rajoittamalla, ottamalla käyttöön biokaasua, kierrättämällä ravinteita sekä huolehtimalla peltojen suojavyöhykkeistä.

Kun uudistuksille löydetään parhaat keinot, voivat tuottajat samalla vähentää ravinnekuormitusta ja tehostaa omaa ravinteiden hyötykäyttöään sekä toimintaansa. Tästä hyötyvät sekä ympäristö että maatalousyrittäjä itse.

Erityisesti Varsinais-Suomessa jokien vaikutus Itämeren rehevöitymiseen on suuri. On koko Suomen asia auttaa maataloutta vähentämään päästöjään. Eduskunnan on pystyttävä säätelemään ja valvomaan ravinteiden käyttöä niin, että maatalousyrittäjien on helppoa ja edullista toimia Itämeri-ystävällisesti.

Yhteistyötä tarvitaan myös valtioiden välille. Jos Itämeri halutaan pelastaa, vaaditaan jokaisen ympärysvaltion panosta. Esimerkiksi Pietarin jätevesiongelmaan on jo onnistuttu puuttumaan: Yli 98% kaupungin jätevesistä puhdistetaan yhteistyön tuloksena. Nyt on tärkeää päästä eroon esimerkiksi Kalingradin ja Gdanskin isoista yksittäisistä pistekuormittajista.

Yhtä tärkeää on vähentää kokonaispäästöjä eri puolilla Itämerta. Tähän tarvitaan ympärysvaltioiden kunnianhimoisia päästövähennystavoitteita. Myöskään öljynkuljetuksen turvallisuusjärjestelmät eivät saa jäädä laahaamaan meriliikenteen kasvun perässä, sillä öljyvahingot ovat herkälle merelle kohtalokkaita.

Jotta lapsenlapsemmekin voisivat elää puhtaan Itämeren rannalla, uida, purjehtia ja kalastaa, täytyy meidän ottaa meremme suojelu tosissaan. Puhdas luonto maakuntamme matkailuvietti, kaunis saaristo, menettää viehätysvoimansa, jos kasvaville levälautoille ei tehdä mitään.

Share

Opintotuen rajaaminen lisäisi eriarvoisuutta ja opiskelijoiden pahoinvointia

Eduskunta päätti eilen hallituksen esityksestä äänin 95–91, että opintotukea ei jatkossa myönnetä toiseen samantasoiseen korkeakoulututkintoon. Lopullisesti asiasta äänestetään huomenna perjantaina asian toisessa käsittelyssä.

Kakkostutkintoon ei siis esityksen mukaan myönnettäisi tukea, vaikka tukea ei olisi nostettu lainkaan ensimmäiseenkään tutkintoon. Opintotuki on nykyäänkin tiukasti rajattu sekä riittämättömän suuruinen ja sen myöntäminen vaatii tietyn määrän opintosuorituksia. Uudistus lisäisi eriarvoisuutta, opiskelijoiden pahoinvointia ja työttömyyttä sekä hankaloittaisi alanvaihtoa nopeasti muuttuvassa työelämässä.

Esitys on täysin järjestön ja jokaisen opiskelijoista tai työmarkkinoista välittävän puolueen edustajan pitäisi äänestää sitä vastaan. Opiskelijallakin on oikeus sosiaaliturvaan. Tästä kirjoitimme myös Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden kannanoton.

Vihreiden nuorten puheenjohtajat: Opintotuen rajaaminen on järjetöntä

Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ViNOn puheenjohtajat pitävät hallituksen esitystä opintotuen rajaamisesta toisesta korkeakoulututkinnosta järjettömänä ja erittäin lyhytnäköisenä. Esitys vaikeuttaa alanvaihtoja entisestään, kannustaa roikottamaan tutkintoja tarpeettomasti ja lisää eriarvoisuutta.

– Opintotuki on jo nykyisellään riittämättömän suuruinen, sen saamisen kriteerit tiukat ja tukikuukaudet rajatut. Opintotukea on viime vuosina rajattu useasti jo hyvin monella eri tavalla, eikä uusi rajaus tekisi mitään sellaista, joka todellisuudessa nopeuttaisi opiskelijoiden valmistumista. Se ainoastaan hankaloittaa uudelleenkouluttautumista ja kannustaa pahimmillaan valmistumisen lykkäämiseen. Tällä päätöksellä hallituspuolueet todistavat, että elinikäinen oppiminen kuuluu vain heidän juhlapuheisiinsa, jyrähtää ViNOn puheenjohtaja Saara Ilvessalo.

– Ihmisiltä ei saa viedä toivoa oman alansa ja paikkansa löytämisestä tässä yhteiskunnassa. Nuorilta vaaditaan jo nyt aikaisessa vaiheessa selkeä käsitys siitä, mitä he haluavat tulevaisuudessa tehdä. Muutos johtaisi siihen, ettei nuorilla olisi enää varaa tehdä virhettä ensimmäistä opiskelupaikkaa valittaessa. Tämä nostaa kynnystä ottaa opiskelupaikkaa vastaan ja pidentää toisen ja korkean asteen välisiä välivuosia, jatkaa ViNOn puheenjohtaja Ozan Yanar.

Ilvessalo ja Yanar huomauttavat, että hallituksen esitys osuu myös niihin, jotka haluavat parantaa työllistymismahdollisuuksiaan uudelleenkouluttautumalla.

– Työmarkkinatilanteet muuttuvat nopeasti. Yksi suurimmista syistä uudelle opiskelualalle hakeutumiseen on alkuperäisen opiskelualan heikko työllisyystilanne. Opintotuen rajaaminen vain ensimmäiseen korkeakoulututkintoon lisää eriarvoisuutta, kun vain ne, joilla on varaa pystyvät kouluttautumaan uudelleen. Esitetty muutos osoittaa myös hallituksen kyvyttömyyttä ymmärtää tämän hetken työmarkkinoita, joilla vaaditaan jatkuvaa oman osaamisen kehittämistä, usein tutkinnon muodossa, huomauttavat ViNOn puheenjohtajat Ilvessalo ja Yanar.

-Useat hallituspuolueiden kansanedustajat ja kansanedustajaehdokkaat ovat viime viikkoina antaneet oman koulutuslupauksensa, jossa he lupaavat olla leikkaamatta koulutuksesta tai olla heikentämättä opintotukea. Opintotuki on erittäin tärkeä osa suomalaista koulutusjärjestelmää. Lupaukset on näköjään unohdettu ennätysnopeudella, toteavat puheenjohtajat tuohtuneina.

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Saara Ilvessalo, 0400 504 089
Puheenjohtaja Ozan Yanar, 044 275 8797

Järjestöllä on kaksi tasa-arvoista puheenjohtajaa.

Share

Raha ratkaisee päätöksenteossa liikaa

Kuka käyttää todellista valtaa? Millä tavalla kansan ääni kuuluu päätöksenteossa? Missä menee hyväksyttävän ja kyseenalaisen edunvalvonnan raja?

Kun EU:n kemikaalilakia eli REACH:ia valmisteltiin, mepit jättivät eri valiokunnissa kaiken kaikkiaan tuhansia muutosehdotuksia. Huomattava osa niistä oli sanamuodoltaan identtisiä toisten meppien ehdotusten kanssa.

Vihreä ryhmä palkkasi tutkijan selvittämään, mistä meppien ehdotukset olivat peräisin. Kävi ilmi, että niistä ehdotuksista, joiden alkuperän hän pystyi selvittämään, ylivoimainen enemmistö oli peräisin kemianteollisuudelta.

Demokratiaan kuuluu, että esimerkiksi firmojen, ammattiliittojen sekä kuluttaja- ja ympäristöjärjestöjen edustajat voivat tulla päättäjien puheille ja kertoa mielipiteensä käsiteltävinä olevista asioista, eli lobata.

Lobbaajat välittävät arvokasta tietoa päätöksenteon pohjaksi ja ovat usein asiantuntijoita. Raha ratkaisee kuitenkin liikaa. Yritysmaailman palkkaamat lobbarit saavat rahan avulla äänensä kuuluviin paremmin kuin yleisen edun puolesta lobbaavat tai tutkijat. Toinen ongelma on avoimuuden puute.

Ammattimaisia lobbareita, eli ihmisiä, joiden päätyö on tavata päättäjiä vaikuttaakseen näihin, pystyy palkkaamaan vain jos on rahaa. Euroopan unionissa ammattilobbareista valtaosa on yritysmaailman palkkaamia, ja myös Suomessa lobbaus ammattimaistuu kovaa vauhtia.

Viime vuosina yhä useampi journalisti on siirtynyt media-alalta “vaikuttajaviestinnän” pariin “hoitamaan yhteiskuntasuhteita”.

Euroopan parlamentissa ammattilobbarit tekevät esimerkiksi valmiiksi kirjoitettuja ehdotuksia, joita mepit myös ottavat nimiinsä. Myös Suomessa poliitikot saattavat laulaa erilaisten eturyhmien lauluja niin, että edes sanamuotoja ei vaivauduta juurikaan muuttelemaan.

Tarvitsemme uudet säännöt lobbaukselle. Lobbaavien tahojen tulisi kertoa julkiseen rekisteriin, missä asioissa ne lobbaavat, ketkä ihmiset ovat heidän palkkalistoillaan, ja mitä he ajavat. Ja myös päättäjillä pitäisi olla velvollisuus kertoa, jos heidän ehdotuksensa on kopioitu muilta.

Vaalilakia tulisi parantaa niin, että vaalikampanjan kustannuksista tulisi tehdä erittely, muuten kokonaissummasta voi väittää mitä vain. Päättäjien kaksoisroolit esimerkiksi yritysten hallituksissa ja toisaalta poliitikkona päättämässä yrityksen alaan liittyvistä asioista pitää kyseenalaistaa.

Toinen ratkaisu on tavallisten kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien lisääminen esimerkiksi netissä tapahtuvalla osallistumisella. Meidän pitää mahdollistaa kansalaisten aloitteesta tapahtuvat sitovat kansanäänestykset.

Laura Rantanen ja Saara Ilvessalo
Varsinaissuomalaiset vihreät eduskuntavaaliehdokkaat

Lobbauksesta puhuttiin Satu Hassin kanssa lounastilaisuudessa keskiviikkona 4.2.
Lobbauksesta puhuttiin Satu Hassin kanssa lounastilaisuudessa keskiviikkona 4.2.
Share

Puhe vihreiden pj-päivillä

Vihreät esitteli tänään vaalikampanjansa teemat ja ulkoasun vihreillä puheenjohtajapäivillä. Teemamme vaaleissa tulevat olemaan ympäristö, köyhyyden poistaminen, työ ja koulutus.

Pidin myös Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden ViNOn toisen puheenjohtajan Ozan Yanarin kanssa linjapuheen ViNOn vaaliteemoista ja -kampanjasta.

Hyvät kuulijat, rakkaat puoluekaverit,

ViNOn kevät on alkanut sellaisella rytinällä, että me ollaan melkein yllätetty itsemmekin. Vihreät nuoret ehdokkaat tiimeineen ovat valmistautuneet vaaleihin valtavalla energialla ja osaamisella. Vinolaisia ehdokkaita on lähes 30 ympäri Suomen.

Nyt haastetaan vanha politiikka ja vanhat vallanpitäjät.

ViNOn slogan näissä vaaleissa on “muutosta ilmassa”. Muutosta tämä maa ja maailma tarvitseekin.

Meidän pitää huolehtia siitä, että Suomi on hyvinvointivaltio huomennakin. Se edellyttää monia uudistuksia. Terveyseroja, tuloeroja ja hyvinvointieroja täytyy kaventaa. Painopisteen täytyy olla ennaltaehkäisyssä, palveluiden saavutettavuudessa ja köyhyyden poistamisessa. Vino ajaa laadukasta ja maksutonta koulutusta, joka takaa kaikille mahdollisuuden edetä kykyjensä mukaan –  vanhempiensa varallisuudesta riippumatta. Koulutuksesta säästämisen tie on kuljettu loppuun.

Lukukausimaksujen ehdottelun lisäksi kvartettihallitus on erityisesti luonnonsuojelun saralla yrittänyt sörkkiä rikki monia asioita, joita Vihreät hallituksessa saivat rakennettua. Me ollaan harvoin saatu näin hyvää esimerkkiä siitä, keitä ympäristö kiinnostaa oikeasti ja keitä paperilla. Monimuotoisuus, suot, sudet, kalat ja luontoarvot on aika ottaa taas tosissaan.

Meidän tehtävämme on pitää ilmastonmuutos politiikan keskiössä silloinkin, kun se ei ole mediaseksikästä. Monet muut puolueet puhuvat kauniita sanoja vihreydestä, mutta on meidän tehtävämme pitää huolta siitä, että puheet myös muuttuvat teoiksi. Tavoitteena on oltava hiilineutraali Suomi vuoteen 2050 mennessä. Kestävän Suomen rakentamisesta saadaan myös työpaikkoja ihmisille.

Vihreiden pitkään ajama perustulo on alkanut saada kannatusta useiden puolueiden riveissä. Nyt jos koskaan meidän on mahdollisuus viedä lopullisesti maaliin uudistus, joka tekee työnteosta aina kannattavaa ja antaa vakautta toimeentuloon.

Suomi on neljättä vuotta taantumassa. Jotta saisimme talouden rattaat pyörimään, meidän täytyy harjoittaa elvyttävämpää politiikkaa. Taloutta pitää uudistaa kestävälle ja vihreälle pohjalle investoimalla ympäristöystävällisiin ratkaisuihin. Lisäksi ympäristölle haitalliset tuet täytyy poistaa. Jotta voimme vastata taloutemme pitkäaikaisiin haasteisiin, pitkään poliittisessa päätöksenteossa pyörineet rakenneuudistukset on saatava maaliin. Sote-, kunta- ja eläkeuudistus on saatava kuntoon, jotta voimme varmistaa hyvinvoinnin myös tulevaisuudessa.

ViNO on feministinen järjestö. Tasa-arvo on yhteiskunnan kulmakivi ja sitä on edistettävä yhteiskunnan kaikilla osa-alueilla. Me haluamme enemmän isiä kotiin ja naisia johtajiksi. Vanhemmuuden kustannukset täytyy tasata kaikkien työnantajien kesken siirtämällä ne suoraan Kelan maksettaviksi. Perhevapaissa on otettava käyttöön 6+6+6 -malli. Samalla paljon puhutusta kotihoidontuesta voidaan luopua kokonaan.

Tasa-arvoinen avioliittolaki oli vihreille suuri voitto ja hyvä askel yhdenvertaisuuden edistymiselle. Seuraavaksi meidän täytyy muun muassa tunnustaa virallisesti kolmas sukupuoli. Lisäksi Suomen on aika siirtyä valikoivaan ja sukupuolineutraaliin asevelvollisuuteen.

Tasa-arvo ylittää myös maiden rajat. Vihreät nuoret näkevät maahanmuuton ja monikulttuurisuuden Suomen voimavarana. Myös Suomen työmarkkinat tarvitsevat maahanmuuttajia ja siksi meidän tulisi helpottaa työperäistä maahanmuuttoa. Maahanmuuttajien työllistymistä ja kotoutumista pitää edistää esimerkiksi kielikoulutusta lisäämällä. EU- ja ETA-alueen ulkopuolisille opiskelijoille ei pidä asettaa lukukausimaksuja. Suomi ei voi kääntyä sisäänpäin, vaan meidän täytyy päin vastoin houkutella maahamme uusia kansainvälisiä osaajia – Ei tehdä heidän tuloaan vaikeaksi.

Suomen globaali velvollisuus taas on ottaa vastaan myös enemmän humanitaarista maahanmuuttoa. Meidän kuuluu auttaa kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia ihmisiä. Pakolaiskiintiötä on nostettava 1500 henkeen vuodessa ja turvapaikkaa hakevien lasten säilöönotto täytyy kieltää. Paperittomien oikeudet pitää turvata – Kyse on ihmisoikeuksista.

Myös rasismi on kitkettävä ja vihapuheeseen sekä ankeaan asenneilmapiiriin on puututtava! Se on meidän kaikkien vastuu. Myös ohikulkijoiden, jotka näkevät rasistista huutelua kadulla. On poliitikkojen ja median asia olla hyväksymättä väestöryhmien leimaamista julkisessa keskustelussa.

Tällaisina kovina aikoina jos koskaan tarvitaan paremman tulevaisuuden rakentajia, ja parempaan tulevaisuuteen uskovia. Tarvitaan ihmisiä, jotka uskaltavat puolustaa pehmeitä arvoja – niitä kaikkein tärkeimpiä asioita. Ihmisiä, jotka uskovat muutokseen ja työskentelevät sen puolesta. Nousu tarvitsee tekijänsä.

ViNO on olemassa, koska työsarkaa tasa-arvoisen, inhimillisen, kestävän, yhdenvertaisen ja oikeudenmukaisen maailman rakentamisessa riittää. Meidän missiona on nuorten vihreiden läpimurto niin kevään vaaleissa kuin politiikassa niiden jälkeen. Tämä yhteiskunta tarvitsee enemmän nuoria rakentajikseen.

ViNOn tavoitteena on saada useampi kansanedustaja läpi huhtikuun vaaleissa ajamaan tavoitteitamme. Eduskunta ja myös oma ryhmämme tarvitsee uutta verta. Arkadianmäellä istuu kyllä Vihreän liikkeen perustajajäseniä, muttei yhtäkään 80-luvulla syntynyttä vihreää. “Nuoret toivomme” lähentelevät neljääkymmentä. Politiikkaan tarvitaan kaikkia – Myös oikeasti nuoria.

Nyt on siis nuorten vallankumouksen ja läpimurron aika! Seuraava vihreä sukupolvi on enemmän kuin valmis ottamaan haltuun kansanedustajan tehtävät ja muuttamaan maailmaa paremmaksi yhdessä meidän kaikkien kanssa.

 

Share

Turun vihreät: Alueellinen perustulokokeilu Varsinais-Suomeen

Turun vihreä kunnallisjärjestö ry:n syyskokous esittää Varsinais-Suomea alueeksi, jolla toteutettaisiin perustulokokeilu. Turun vihreiden puheenjohtajan Saara Ilvessalon mielestä alueelliset perustulokokeilut pitäisi saada seuraavaan hallitusohjelmaan.

– Suomen nykyinen sosiaaliturva on hankala, pirstaleinen ja epäselvä verkko, jossa on ammottavia reikiä ja joka ei kannusta työntekoon. Perustulon ideana on yksinkertaistaa sosiaaliturvaa, helpottaa itsensätyöllistäjien sekä pätkätyöläisten asemaa ja tehdä työstä aina kannattavaa. Varsinais-Suomi sopisi yhdeksi perustulokokeilualueeksi mainiosti, sanoo Ilvessalo.

Vihreät ovat ajaneet perustuloa jo 1980-luvulta lähtien, ja muista puolueista siitä ovat puhuneet ainakin vasemmistoliitto ja viimeisimpänä keskusta. Turun Vihreät toteaa, että ensi vaalikaudella on hyvä aika siirtyä sanoista tekoihin alueellisen perustulokokeilun myötä.

– Varsinais-Suomi sopisi oivasti yhdeksi kokeilualueeksi: maakunnasta löytyy niin rakennemuutoksesta kärsiviä alueita kuin vaihtelevia työttömyyslukuja. Perustulokokeilu parantaisi Varsinais-Suomen vetovoimaa, ja se voitaisiin toteuttaa vaihtoehtoisesti yksittäisissä kunnissa koko maakunnan sijaan, selvittää vuoden 2015 Turun vihreiden puheenjohtajaksi valittu Jukka Vornanen.

Perustulo on sosiaaliturvajärjestelmän malli, jossa kaikille kansalaisille maksetaan ehdoitta kuukausittainen kiinteä summa. Tulojen kasvaessa perustulon osuus maksetaan takaisin verojen myötä. Ilvessalon ja Vornasen mielestä perustulokokeilu on erityisen ajankohtainen nyt, koska Suomen työttömyys on ollut vuonna 2014 nousussa edelliseen vuoteen verrattuna.

Share

Suo, kuokka ja tussi: Miksi vihreillä on merkitystä

Vihreät joutui jättämään hallituksen alkusyksystä, kun muut puolueet hallitusohjelman ja reuntaehtomme vastaisesti esittivät lisäydinvoimaa rakennettavaksi. Tämän jälkeen on paljastunut, miten paljon vihreät hallituksessa oikeastaan vaikuttivatkaan.

Hallitus on Vihreiden lähdön jälkeen muuttanut linjaansa: turvapaikanhakijoiden oikeuksia on heikennetty, valtionyhtiön osallistumista Arktiksen riskialttiisiin öljynporaushankkeisiin suunnitellaan, vesistö- ja ilmastopäästöjä aiheuttavan turpeen veroa alennetaan, koskiensuojelulain avaamista suunnitellaan, lukukausimaksuja opiskelijoille ehdotetaan taas, Fennovoiman ja Rosatomin veronmaksajien rahoilla riskiä ottavalle ydinhankkeelle esitetään periaatepäätöstä.

Vihreä lanka teki taannoin hyvän koosteen siitä, missä kaikessa kvartettihallitus on kelkkaansa kääntänyt. Uusi ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) on jäädyttänyt soidensuojeluohjelman. Ympäristönsuojelu ei yhtäkkiä olekaan merkittävää, vaan se voidaan hänen mukaansa hoitaa vapaaehtoisuudella.

Muutoksia on tapahtunut muuallakin kuin ympäristöministeriön alla. Vaikka hallitusohjelmassa lukee, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden lasten epähumaani säilöönotto on lopetettava, ei tätä aiota toteuttaa. Päätään ovat jälleen nostaneet myös lukukausimaksut: lausuntokierroksilla on esitys vähintään 4 000 euron lukukausimaksusta ETA-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille – Huolimatta siitä, että lukukausimaksukokeilu on todettu epäonnistuneeksi eikä lukukausimaksujen hyödyistä taloudelle ole minkäänlaisia viitteitä, pikemminkin päin vastoin.

Pidetään turve soilla, ei ilmastopäästöinä. Suomen suot ovat suojelemisen arvoisia. Kuva: Wikipedia.
Pidetään turve soilla, ei ilmastopäästöinä. Suomen suot ovat suojelemisen arvoisia. Kuva: Wikipedia.

Myöskään laki transihmisten oikeuksista ei välttämättä etene eduskuntaan asti, vaikka nykyinen laki räikeästi rikkoo ihmisoikeuksia vastaan. Kokoomus ajaa lisäksi muutosta kaikkien eduskuntapuolueiden valmistelemaan sote-esitykseen. Puolueen esittämä linja saattaisi johtaa siihen, että kaikki palvelut pitäisi kilpailuttaa, ja viivyttely asiassa kostautuu ihmisten terveyden huonontumisessa sekä tulevien sukupolvien palvelujen heikkenemisessä. Yllättäen myöskään EU:n ja USA:n välisen vapaakauppasopimuksen demokratia- ja avoimuusongelmat sekä haitat ympäristö- ja terveyslainsäädännölle eivät enää juuri paina hallituksen mieltä.

Kuin tämä ei vielä riittäisi, saatetaan sosiaaliturvaa selkeyttävä ja tasa-arvoistava toimeentulotuen siirtäminen kunnilta valtiolle vesittää, jäänmurtajayhtiö Arctia Shipping viedä osalliseksi Jäämeren riskialttiisiin öljyoperaatioihin ja talouspolitiikkaa kiristää kestämättömäksi sekä talousahdinkoa syventäväksi.

Hallitus on sekä perunut yhdessä sovittuja päätöksiä että tuonut takaisin pöydälle ehdotuksia, jotka vihreät aiemmin onnistuivat torppaamaan. Nyt viimeistään nähdään, että vihreät vaikutti hallituksen linjaan merkittävästi. Kvartettihallitus on tuhoamassa Suomen suot, vaikeuttamassa talouspolitiikallaan ihmisten töihin pääsyä ja viemässä opiskelijoilta lukukausimaksuillaan mahdollisuuden sivistykseen (tästä kekseliäs otsikon kolmikko, kai huomasitte?).

Kevään eduskuntavaaleissa valitaan jälleen Suomelle uutta suuntaa. Meidän mielestämme sen täytyy olla kestävä niin ympäristön, kaikkien ihmisten kuin taloudenkin kannalta. Nykyhallituksen linja ei tätä ole.

Share