Att satsa eller inte satsa på utbildning, det är valet

Publicerad i ÅU 29.11.2018

Då jag var på mitt utbyte i Afrika blev jag övertygad om att det endast finns ett sätt för länder att utvecklas: ett utbildningssystem av god kvalitet.

För några veckor sen fattade Åbo stadsfullmäktige beslut om att fortsätta kostnadsfri småbarnspedagogik för femåriga barn. Det handlar om ett försök som stöds, fast bara marginellt, av staten.

Varför är kostnadsfri förskolepedagogik då en viktig sak, frågar vissa, då det även tidigare funnits en möjlighet för lågavlönade att få sänkning eller befrielse från avgiften? Det tidigare komplicerade systemet låter fortfarande för många barn falla ut.

Kostnadsfri småbarnspedagogik för alla hjälper särskilt de barn som lever under de mest utsatta förutsättningarna och är enligt undersökningar ett av de mest effektiva sätten att förebygga marginalisering. Alla barn förtjänar likvärdiga utgångspunkter för sin skolväg.

Men det är också ett val som reflekterar våra värderingar. Varför är grundskolan kostnadsfri? Vi har gjort ett val att satsa på det, sett det som en viktig värdering. Och varför borde inte småbarnspedagogik i så fall på samma sätt vara kostnadsfri?

Utbildning av god kvalitet beror fortfarande mycket på föräldrarnas inkomster och ställning. Därför borde också andra stadiet vara kostnadsfritt. Nuförtiden tvingas unga betala upp till flera tusen euro per år för material och redskap som behövs i gymnasiet eller yrkesläroverket.

Förra veckan var jag i Berlin och fick igen höra beröm om vårt finska skolsystem. Det får jag nästan alltid då jag pratar med utlänningar. Nuförtiden är det lite pinsamt. Pisa-resultaten går den, olikvärdigheten i grundskolan ökar och kvaliteten av utbildningen minskar.

Regeringen har beslutat att skära ner cirka en miljard euro från utbildningen och de fattigaste, samtidigt som de valt att till exempel fortsätta stöda föroreningen av miljön på tre miljarder euro och inte öka beskattning för dem som skulle ha råd med det.

Det handlar om val som man gjort då man även haft andra möjligheter. Val som avspeglar deras värderingar. Nu under valen har regeringspartierna plötsligt börjat prata om vikten utbildningen. Gärningarna har varit motsatta.

Det är dags att ändra riktning. Varje barn förtjänar möjligheten att utnyttja sina styrkor samt sin fulla potential och växa upp med drömmar samt kunskaper för meningsfullt görande.

Därför ska vi ge alla barn en möjlighet till förskolepedagogik och satsa på undervisning från yrkesinstituten till högskolorna. Därför ska vi se till att unga får tillräckligt stöd, både finansiellt och mentalt.

Jag återkommer till Afrika. Nuförtiden har jag ett fadderbarn där som tack vare mitt lilla stöd får gå i skolan. Hon gillar matte och vill bli jurist som jag. Det känns betydande.
Utbildning är bäst förebyggande arbete. Den är den enda vägen till samhällets framgång.

Share

Ehdolle eduskuntavaaleihin

(på svenska nedan)

Maailma ei odota sitä, että joku muu jossakin ratkaisee ongelmat: ilmastonmuutoksen, koulutusleikkaukset, demokratiakriisin ja epätasa-arvon. Olen mukana politiikassa, koska haluan tehdä osani maailman pelastamiseksi – enkä oikeastaan voisi kuvitella elämääni ilman asioihin vaikuttamista.

Siksi olen myös päättänyt lähteä ehdolle kevään eduskuntavaaleihin.

Töideni kautta Itämeri-osaamiskeskuksen toiminnanjohtajana ja tutkijana minulle on käynyt selväksi ilmastonmuutoksen vaikutus myös meremme tilaan. Jos haluamme saada Itämeren jälleen terveeksi, tarvitaan paitsi ravinnepäästöjen kunnianhimoisempia vähennyksiä, myös suunnanmuutoksen ilmastopolitiikassa. Ilmaston ja luonnon puolustus on aika alkaa ottaa tosissaan.

Juristina kannan huolta myös oikeusvaltion tilasta. Perus- ja ihmisoikeudet pitää nähdä lakimuutosten lähtökohtina, ei niiden hidasteina. Samalla demokratiaa pitää uudistaa suoremmaksi ja osallistavammaksi, muuten kuilu kansalaisten ja päättäjien välillä kasvaa entisestään ja politiikan oikeutus vaarantuu.

Elämme ratkaisevia aikoja myös koulutuksen kunnian palauttamisessa. Koulutus korkeakouluista amiksiin ja varhaiskasvatukseen on kriisissä. Epävarmuus omasta työstä, toimeentulosta ja maailman tilasta lisäävät osaltaan nuorten mielenterveysongelmia. Kokoomuksen, keskustan ja perussuomalaisten hallitus on leikannut nimenomaan nuorilta, lapsiperheiltä, köyhiltä ja naisilta. Suunnan täytyy muuttua.

Haluan tehdä päätöksiä, joilla ongelmia ennaltaehkäistään ja tasa-arvoa sekä yhdenvertaisuutta lisätään. Tarvitsemme tasa-arvoisen perhevapaauudistuksen, järjestäytyneen rasismin kiellon ja perustulon.

Olen omistanut viimeiset 10 vuotta kestävän yhteiskunnan rakentamiselle, paikalliselta tasolta aina kansainvälisiin tehtäviin asti. Minulla on intoa, paloa ja kokemusta muuttaa tätä maata ja maailmaa. Uskon olevani oikea ihminen tekemään tätä muutosta eduskunnassa, yhdessä muiden kanssa.

Tule mukaan tekemään muutosta!

 

 

Världen väntar inte på att någon annan löser problemen: klimatförändringen, nedskärningarna i utbildningen, demokratikrisen och ojämlikheten. Jag deltar i politiken eftersom jag vill göra mitt för att rädda världen. Egentligen skulle jag inte kunna föreställa mig ett liv utan att påverka saker.

Därför ställer jag upp i vårens riksdagsval.

I mitt arbete som verksamhetsledare och forskare vid Östersjö-kompetenscentret BALEX har det blivit tydligt för mig hur mycket klimatförändringen inverkan på välmåendet av vårt hav. Om vi vill göra Östersjön frisk igen behöver vi inte bara mer ambitiösa minskningar av näringsämnena, utan också en förändring av klimatpolitiken. Vi måste börja försvara klimatet och naturen på allvar.

Som jurist är jag också oroad för tillståndet av rättsstaten. Grundläggande och mänskliga rättigheter måste ses som en utgångspunkt i lagförändringen, inte som ett hinder. Också demokratin måste reformeras till mer direkt och inkluderande, annars kommer klyftan mellan medborgare och beslutsfattare att öka ytterligare och politikens legitimitet äventyras.

Vi lever också avgörande tider för att återställa utbildningens ära. Utbildningen från universiteten, yrkesinstitut och förskolepedagogik är i kris. Osäkerheten om arbete, utkomst och världens tillstånd lägger på ungdomars psykiska problem. Samlingspartiets, centerns och sannfinländarnas regering har skurit ner på speciellt unga, barnfamiljer, fattiga och kvinnor. Riktningen måste ändras.

Jag vill fatta beslut som förhindrar problem och förbättrar jämlikheten och jämställdheten. Vi behöver en jämlik reform av familjeledigheter, ett förbud av organiserad rasism och basinkomst.

Jag har ägt de senaste 10 åren för att bygga ett hållbart samhälle, från lokal nivå upp till internationella uppdrag. Jag har entusiasm, ivrighet och erfarenhet för att förändra Finland och världen. Jag tror att jag är rätt person att göra denna förändring i parlamentet, tillsammans med andra.

Välkommen med!

Share

Ennaltaehkäisyllä sote-menoja kuriin

(Julkaistu Turkulaisessa 1.4. ja Aamuset-lehdessä 30.3.)

Sote-uudistusta on puuhattu kovalla vauhdilla ja vaihtelevalla menestyksellä. Myllerryksen keskellä ei sovi unohtaa, että esimerkiksi monet ongelmia ennaltaehkäisevät toimet jäävät yhä kuntien tehtäviksi. Maakuntauudistuksen yhteydessä on tärkeää huolehtia siitä, että kunnille jää taloudellinen kannuste järjestää ennaltaehkäiseviä palveluita, vaikka säästöt näkyisivätkin maakuntien tilipussissa.

Typerintä mitä politiikassa voi tehdä, on havitella lyhytaikaisia säästöjä päätöksillä, jotka aiheuttavat pidemmällä aikajänteellä inhimillistä ja taloudellista haittaa. Tällaisia päätöksiä olisivat esimerkiksi koulujen ja päiväkotien ryhmäkokojen kasvattaminen, koulutuksesta tai nuorten mielenterveyspalveluista leikkaaminen sekä perheiden avun vähentäminen.

Turussa pitää ennaltaehkäistä syrjäytymistä ja edistää laadukasta koulutusta – nämä ovat investointeja, eivät kulueriä. Olemmekin onnistuneet Turussa säilyttämään koulu- sekä päiväkotiryhmien maltilliset koot ja jokaisen lapsen oikeuden päivähoitoon – Suomen hallituksen päinvastaisista tavoitteista huolimatta. Myös lastensuojelua on kehitetty aiempaa ennaltaehkäisevämpään suuntaan yhdessä kolmannen sektorin kanssa.

Ennaltaehkäisevät palvelut onkin erityisen tärkeää taata lapsille, nuorille, opiskelijoille sekä perheille. Kun kouluissa on tarpeeksi terveydenhoitajia, psykologeja ja kuraattoreja, ehtivät he näkyä oppilaille sekä perheille ja tulevat näin tutuiksi. Tutulle uskaltaa kertoa huolistaan ja ongelmistaan jo silloin, kun ne ovat vielä pieniä. Tehostetun tai erityisen tuen taas pitää oikeasti tarkoittaa enemmän tukiopetusta ja yksilöllistä apua.

Jo olemassa olevat matalan kynnyksen ennaltaehkäisevät palvelut, kuten perheneuvola, pitää säilyttää laadukkaina. Alle 25-vuotiaille täytyy taata opiskelu-, työ- tai harjoittelupaikka ja syrjäytyneitä auttaa ikään katsomatta.

Ongelmien hätäisten ratkaisujen sijaan painopistettä on siirrettävä niiden estämiseen ennalta. Tämä on tutkitusti järkevää, sekä inhimillisesti että taloudellisesti. Ennaltaehkäisyn toimia pitää toteuttaa myös perinteisten sektoreiden ulkopuolella ihmisen päivittäisessä elinympäristössä. Esimerkiksi pyörätiet, kulttuuri ja ilmaiset liikuntapaikat ennaltaehkäisevät sekä fyysisiä sairauksia että mielenterveysongelmia. Ennaltaehkäisevän työn täytyy olla osa niin päiväkotien, koulujen, työelämän kuin vanhuspalvelujen arkea.

Saara Ilvessalo

Kirjoittaja on lakimies, Itämeri-tutkimuksen toiminnanjohtaja ja Turun kaupunginvaltuutettu (vihr.)

Share

Laadukas koulutus on parasta nuorisotakuuta

Julkaistu Nordhumlassa.

Jokainen ihminen tarvitsee toimeentuloa voidakseen elää. Parhaassa tapauksessa tämä toimeentulo hankitaan mielekkäällä ja sopivan haastavalla työllä.

Työelämän vaatimukset muuttuvat nopeasti. Koulutus onkin yksi tärkeimpiä pitkien ja yhtenäisten työurien takeita. Siksi koko ikäluokalle on tarjottava perusasteen jälkeinen koulutus. Laadukas koulutus on tie monipuoliseen osaamiseen niin yksilön kuin yhteiskunnan näkökulmasta. Koulutus ja osaaminen ovat Suomen suurimpia menestystekijöitä.

Koulutuksesta säästämiseen on siksi saatava stoppi. Se on lyhytnäköistä politiikkaa, jonka kustannukset ovat tulevaisuudessa erityisesti nuorille moninkertaiset. Erityisesti toisen asteen koulutuksen satojen miljoonien säästöt ovat osoittautuneet täysin epärealistisiksi. Ne johtavat koulutusverkon supistumiseen, mikä taas ajaa 15-18 -vuotiaat nuoret pakkomuuton eteen päästäkseen opiskelemaan.

Leikkausten sijaan koulutusta pitää kehittää vastaamaan tulevaisuuden tarpeisiin. Esimerkiksi panostamalla kaikilla koulutusasteilla sähköisiin oppimateriaaleihin, parantamalla oppilaanohjausta, lisäämällä yhteistyötä sekä joustavuutta eri oppilaitosten välillä ja siirtämällä lukion painopistettä ylioppilaskirjoituksista jatkokoulutukseen valmentamiseen saadaan aikaan myös säästöjä.

Toisen asteen koulutus kaipaa monia uudistuksia, jotta se olisi laadukasta huomennakin. Ammattikouluissa lähiopetuksen määrää täytyy lisätä ja kirjata minimimäärä lakiin. Vanhempien tulojen vaikutus täysi-ikäisten, itsenäisesti asuvien opiskelijoiden opintotukeen toisella asteella on poistettava.

Kouluissa täytyy myös panostaa varhaiseen puuttumiseen ja ennaltaehkäisyyn. Riittävällä matalan kynnyksen kouluterveydenhuollolla voidaan estää monia ongelmia. Lähiopetuksen rooli tässä on huomattava: sosiaalinen tuki ehkäisee syrjäytymistä ja pahaa oloa. Siksi myös ryhmäkokojen täytyy olla maltillisia. Osallisuutta lisää myös oppilaitosdemokratia ja opiskelijoiden suorat vaikutusmahdollisuudet.

Laadukas koulutus antaa parhaat eväät tulevaisuutta ja työelämää varten. Siksi myös sen sisällöt on päivitettävä vastaamaan tätä päivää. Toisen asteen opetukseen täytyy sisällyttää ongelma- ja ilmiölähtöistä sekä tutkivaa opiskelijalähtöistä oppimista.

Opiskelun painopiste pitää siirtää yksityiskohtien ulkoa opettelusta tiedonhankkimisen opetteluun, ilmiöiden ja niiden merkitysten ymmärtämiseen ja kokonaisuuksien hahmottamiseen. Tätä jos mitä me nuoret tänään ja tulevaisuudessa tarvitsemme.

Share

Opintotuen rajaaminen lisäisi eriarvoisuutta ja opiskelijoiden pahoinvointia

Eduskunta päätti eilen hallituksen esityksestä äänin 95–91, että opintotukea ei jatkossa myönnetä toiseen samantasoiseen korkeakoulututkintoon. Lopullisesti asiasta äänestetään huomenna perjantaina asian toisessa käsittelyssä.

Kakkostutkintoon ei siis esityksen mukaan myönnettäisi tukea, vaikka tukea ei olisi nostettu lainkaan ensimmäiseenkään tutkintoon. Opintotuki on nykyäänkin tiukasti rajattu sekä riittämättömän suuruinen ja sen myöntäminen vaatii tietyn määrän opintosuorituksia. Uudistus lisäisi eriarvoisuutta, opiskelijoiden pahoinvointia ja työttömyyttä sekä hankaloittaisi alanvaihtoa nopeasti muuttuvassa työelämässä.

Esitys on täysin järjestön ja jokaisen opiskelijoista tai työmarkkinoista välittävän puolueen edustajan pitäisi äänestää sitä vastaan. Opiskelijallakin on oikeus sosiaaliturvaan. Tästä kirjoitimme myös Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden kannanoton.

Vihreiden nuorten puheenjohtajat: Opintotuen rajaaminen on järjetöntä

Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ViNOn puheenjohtajat pitävät hallituksen esitystä opintotuen rajaamisesta toisesta korkeakoulututkinnosta järjettömänä ja erittäin lyhytnäköisenä. Esitys vaikeuttaa alanvaihtoja entisestään, kannustaa roikottamaan tutkintoja tarpeettomasti ja lisää eriarvoisuutta.

– Opintotuki on jo nykyisellään riittämättömän suuruinen, sen saamisen kriteerit tiukat ja tukikuukaudet rajatut. Opintotukea on viime vuosina rajattu useasti jo hyvin monella eri tavalla, eikä uusi rajaus tekisi mitään sellaista, joka todellisuudessa nopeuttaisi opiskelijoiden valmistumista. Se ainoastaan hankaloittaa uudelleenkouluttautumista ja kannustaa pahimmillaan valmistumisen lykkäämiseen. Tällä päätöksellä hallituspuolueet todistavat, että elinikäinen oppiminen kuuluu vain heidän juhlapuheisiinsa, jyrähtää ViNOn puheenjohtaja Saara Ilvessalo.

– Ihmisiltä ei saa viedä toivoa oman alansa ja paikkansa löytämisestä tässä yhteiskunnassa. Nuorilta vaaditaan jo nyt aikaisessa vaiheessa selkeä käsitys siitä, mitä he haluavat tulevaisuudessa tehdä. Muutos johtaisi siihen, ettei nuorilla olisi enää varaa tehdä virhettä ensimmäistä opiskelupaikkaa valittaessa. Tämä nostaa kynnystä ottaa opiskelupaikkaa vastaan ja pidentää toisen ja korkean asteen välisiä välivuosia, jatkaa ViNOn puheenjohtaja Ozan Yanar.

Ilvessalo ja Yanar huomauttavat, että hallituksen esitys osuu myös niihin, jotka haluavat parantaa työllistymismahdollisuuksiaan uudelleenkouluttautumalla.

– Työmarkkinatilanteet muuttuvat nopeasti. Yksi suurimmista syistä uudelle opiskelualalle hakeutumiseen on alkuperäisen opiskelualan heikko työllisyystilanne. Opintotuen rajaaminen vain ensimmäiseen korkeakoulututkintoon lisää eriarvoisuutta, kun vain ne, joilla on varaa pystyvät kouluttautumaan uudelleen. Esitetty muutos osoittaa myös hallituksen kyvyttömyyttä ymmärtää tämän hetken työmarkkinoita, joilla vaaditaan jatkuvaa oman osaamisen kehittämistä, usein tutkinnon muodossa, huomauttavat ViNOn puheenjohtajat Ilvessalo ja Yanar.

-Useat hallituspuolueiden kansanedustajat ja kansanedustajaehdokkaat ovat viime viikkoina antaneet oman koulutuslupauksensa, jossa he lupaavat olla leikkaamatta koulutuksesta tai olla heikentämättä opintotukea. Opintotuki on erittäin tärkeä osa suomalaista koulutusjärjestelmää. Lupaukset on näköjään unohdettu ennätysnopeudella, toteavat puheenjohtajat tuohtuneina.

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Saara Ilvessalo, 0400 504 089
Puheenjohtaja Ozan Yanar, 044 275 8797

Järjestöllä on kaksi tasa-arvoista puheenjohtajaa.

Share

Vaaleista toiseen: Ehdolle eduskuntavaaliehdokkaaksi

Kesä on lusittu ja syksy tuo lähestyessään arjen koko kirjon elämään. Kesän ajan olen puolilomaillut, puheenjohtanut rakennuslautakunnan läpi vuoden pyöriviä kokouksia ja työstänyt graduani ympäristörikosoikeudesta – Hitaasti, mutta varmasti. Nyt on aika siirtää katse ensi kevääseen ja valmistumisen jälkeiseen työnhakuun.

Olen siis ehdolla Varsinais-Suomen vihreiden jäsenäänestyksessä eduskuntavaaliehdokkaaksi. Lähdin ehdolle pitkälti samoista syistä kuin aiemminkin vaaleissa: Maailma ei ole valmis, ja haluan tehdä hartiavoimin työtä paremman yhteiskunnan puolesta. Suomi tarvitsee lisää tasa-arvoa, työpaikkoja, demokratiaa, vihreitä ratkaisuja ja osaavia, hyvinvoivia nuoria. Tämän puolesta olen tehnyt töitä ja haluan jatkossa työskennellä eduskunnassa. Maailma muuttuu kun sitä muutetaan.

Vaaleissa korostan aiheita, jotka ovat minulle aiemminkin olleet tärkeitä. Suomeen

tarvitaan erityisesti tässä vaikeassa työllisyystilanteessa ennaltaehkäisevää ja pitkäjänteistä talouspolitiikkaa, laadukasta opetusta ja koulutusta, rohkeaa uutta osaamista sekä nuorten hyvinvoinnista huolehtimista. Suomen ilmapiiri kaipaa tasa-arvoa edistäviä ratkaisuja sekä huolehtimista heikompiosaisista niin koti- kuin ulkomailla. Ilmastonmuutoksen ykköstorjujana kehittäisimme samalla vihreän alan työpaikkoja. Päätöksentekomme taas kaipaa lisää osallisuutta, avoimuutta ja suoraa demokratiaa.

Ennen vaaleja pitää kuitenkin päästä ehdolle. Kuten mainittu, valitaan ehdokkaat Varsinais-Suomessa asuvien vihreiden jäsenäänestyksellä syyskuun lopussa. Vaaleissa saa äänestää elokuun loppuun mennessä liittyneet vihreiden jäsenet. Jos et vielä ole jäsen, nyt on hyvä aika liittyä. Äänestyksessä toivon teiltä jäseniltä luottamusta äänien muodossa. Toivon, että pitkäjänteinen työni sekä puolueessa, kaupunginvaltuustossa että aiemmissa euro- ja eduskuntavaaleissa antaa mahdollisuuden lähteä ehdolle näissä eduskuntavaaleissa ja kantaa eduskuntaan asti. Siellä tarvitaan nuoria, osaavia, oikeiden arvojen perusteella toimivia ihmisiä.

Jäsenäänestyksessä voi äänestää 13:a ehdokasta jäsenyhdistysten asettamasta 27 mainiosta ehdokkaasta. Äänestys on suhteellinen, eli äänen voi antaa 13 ehdokkaalle siten, että ensimmäiseksi asetettu saa yhden äänen, toiseksi asetettu puoli ääntä, kolmanneksi asetettu kolmasosaäänen ja niin edelleen.

Jäsenäänestyksen ehdokkaista 9 eniten ääniä saanutta valitaan eduskuntavaaliehdokkaiksi, ja neljästä seuraavasta piirin kokous voi päättää vaihtaa osan tai kaikki. Näiden lisäksi piiri voi vapaasti valita neljä muuta ehdokasta. Näin pyritään varmistamaan, että ehdokaslistasta tulee tasa- ja monipuolinen.

Toivon tukeanne kampanjassa ja jäsenäänestyksessä. Mukaan tukemaan voi ilmoittautua sähköpostitse saara.ilvessalo(a)vihreat.fi. Suuri kiitos teille!

Share

Tänään valitaan Euroopalle suunta

Tänään huipentuu lähes vuoden kestänyt työ, kun Eurooppa äänestää suunnan päätöksenteolle seuraaviksi viideksi vuodeksi. Tämä suunta vaikuttaa maailman ja tulevien sukupolvien hyvinvointiin ratkaisevasti. Vihreät haluaa uudistaa Euroopan: Pelastaa ilmaston, korjata työttömyyden ja puolustaa vapautta. Tässä työssä voi olla mukana äänestämällä vihreitä ehdokkaita numeroilla 152-171.

Minua voi äänestää kirjoittamalla lappuun numeron 161. Haluan rakentaa ratkaisujen Eurooppaa, joka ottaa kärkitavoitteekseen ilmastonmuutoksen torjunnan, suojelee ympäristöään, luo uutta avointa demokratiaa, vie ihmisoikeuksia maailmalle ja panostaa nuoriin. Näissä vaaleissa hienointa on ollut päästä pitämään esillä niitä minulle kaikkein tärkeimpiä arvoja ja asioita. On ollut helppoa sanoa, että itseltä löytyy parlamenttityöskentelyyn sekä palavaa innostusta että kokemusta ja tietoa.

Vaikeampaa on pukea sanoiksi tätä valtavaa kiitollisuutta niitä kohtaan, jotka ovat olleet mukana kampanjassa ja auttaneet paremman maailman rakentamisessa pala palalta. Tämä eurovaalityö on ollut yhteistä, ja mukana olleiden ihmisten määrä pistää nöyräksi. Kiitos teille jokaiselle! Olen kanssanne saanut käydä paikoissa, joihin en muuten olisi eksynyt, kiertää Suomea, oppia valtavasti uutta, innostua yhä uudestaan ja kohdata päivittäin uusia haasteita. Politiikka on yhteistyötä, ja maailma muuttuu pienin mutta määrätietoisin askelin. Siihen tarvitaan kaikkia.

Ei siis muuta kuin äänestämään. Mukaan tarvitset ainoastaan henkilöllisyystodistuksen: Passin, ajokortin tai henkilökortin. Mukaan kannattaa ottaa myös kaverit. Äänestyspaikkasi voit tarkistaa osoitteesta http://vrk.navici.com/. Illalla jännitetään vaalitulosta!

Share

Vanhenevasta mantereesta kohti nuorten Eurooppaa

Kirjoitus on julkaistu Vihreän Langan blogissa 14.5.2014

Suuri osa nuorista on elänyt leijonanosan elämästään Euroopan unionin kansalaisina – osa myös syntynyt EU-aikana. Nuoret ovat kuitenkin aliedustettuina niin Euroopan parlamentissa kuin muussakin päätöksenteossa. Voimme rakentaa hyvää tulevaisuutta Euroopalle vain pitämällä nuorten hyvinvoinnin agendalla.

EU:n nykyinen nuorisotakuu edellyttää jäsenmaiden takaavan kaikille alle 25-vuotiaille nuorille työ- tai koulutuspaikan neljän kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta. Nuorisotakuun toteuttamiseen on unionin budjetissa suunnattu kuitenkin vain 6 miljardia euroa, kun asiantuntijat arvioivat tarpeellisen summan olevan 21 miljardia. Jos budjetointi on vajaavaista, valuvat rahat hukkaan. Jos taas investoimme nuoriin tarpeeksi, saamme summan moninkertaisena takaisin.

Yli 7,5 miljoonaa 15–24 -vuotiasta eurooppalaista on tällä hetkellä vailla työtä tai koulutuspaikkaa. Korkean työttömyyden alueilla ongelma ei ole yksin nuorisotyöttömyys vaan työttömyys ylipäätään. Työttymyys nuorella iällä jää kuitenkin helposti pysyväksi ja vaikuttaa yksilön loppuelämään vielä traagisemmin kuin hetkellinen työttömyys myöhemmin elämässä. Väestön ikääntyessä nuoren sukupolven pääsy (m

aksuttomaan) koulutukseen ja työelämään täytyy siksi turvata. Nuorten kannalta erityisen tärkeää on myös vapaan liikkuvuuden säilyttäminen sekä edistäminen ja vaihto-ohjelmien turvaaminen.

Euroopan unionin on investoitava työllistäviin hankkeisiin, kuten raideprojekteihin, uusiutuvaan energiaan ja palvelualoihin: panostamalla vihreään teknologiaan, palvelualoihin ja ekotehokkaisiin aloihin teemme työllisyyden lisäksi palveluksen ympäristölle ja taloudelle. Myös pk-yritysten lainansaantia pitää helpottaa ja nuorten yrittämistä tukea. Harmaa talous ja veroparatiisit poistamalla unionilla olisi käytettävissä satoja miljardesa esimerkiksi nuorisotakuun toteuttamiseen – Ensimmäinen askel olisi poistaa yritysverokilpailua jäsenmaiden välillä.

Nuoriin panostaminen on ennaltaehkäisyä ja tasa-arvoa: oikeus hyvään vanhuuteen kuuluu myös nykynuorille. Äänestysikäraja eurovaaleissa pitää laskea 16 ikävuoteen, ja nuorten kuulemiseen on kehitettävä nuorille luontevia ja selkeitä välineitä esimerkiksi internetissä. Kuulemisen kokonaisuus ei saa olla sekava, mutta erilaisille ihmisille on luontevaa käyttää ääntään eri tavoin. opiskelijoiden ja nuorten ääni täytyy saada kuuluville valmisteluun ja päätöksentekoon.

Huolehtimalla sukupolvien välisestä oikeudenmukaisuudesta ohjaamme Eurooppaa kestävälle tielle. Mantereemme tarvitsee nuorta näkökulmaa: Vanhenevasta unionista voidaan luoda nuorten Eurooppa päästämällä myös nuoret vallan kahvaan.

Share

Vappupuhe 1.5.2014 nuorten hyvinvoinnista

Nuorilla ja opiskelijoilla on vappuna paljon juhlittavaa. Maassamme opintotuki takaa sen, että on mahdollista opiskella ja elää samaan aikaan. Tässä huolestuttavassa taloustilanteessa opiskelijoihin vaikuttavat suurimmat leikkaukset on saatu estettyä. Koulutus on säilynyt maksuttomana.

Meillä olisi kuitenkin vielä paljon saavutettavaa. Nuorilla on moni asia niin hyvin, että voi olla vaikeaa huomata miten paljon meillä oikeastaan olisi sananvaltaa, jos oikeasti käytämme sitä. Ja sananvaltaa sietääkin käyttää. Meidän yhteiskuntamme ei nimittäin ole nuorille aivan valmis.

Päätöksenteossa nuoret ovat yhä aliedustettuina. Opiskelusta uhkaa tulla putki joka suoritetaan sen enempää elämättä, eikä työuran alkukaan näytä monelle hohdokkaalta. Mielenterveysongelmat lisääntyvät jatkuvasti – yhteiskunta on monelle nuorelle kova paikka.

Myös turkulaisnuorten työttömyys on pyrkimyksistä huolimatta kasvussa. Työttömänä olleita alle 25-vuotiaita nuoria on koko ajan enemmän ja enemmän. Tavoitteissa on epäonnistuttu.

Kaikkialla eivät asiat nuorilla ole näinkään hyvin. Yli 7,5 miljoonaa 15–24 -vuotiasta eurooppalaista on tällä hetkellä vailla työtä tai koulutuspaikkaa. Korkean työttömyyden alueilla ongelma ei ole yksin nuorisotyöttömyys vaan työttömyys ylipäätään. Nuorisotyöttömyys on kuitenkin erityisen huolestuttava ilmiö, sillä työtön 20-vuotias on valitettavan suurella varmuudella myöhemmin myös työtön 50-vuotias.

Euroopan unionin pitäisi investoida työllistäviin hankkeisiin, kuten raideprojekteihin, uusiutuvaan energiaan ja palvelualoihin. Panostamalla vihreään teknologiaan ja ekotehokkaisiin aloihin teemme työllisyyden lisäksi palveluksen ympäristölle ja taloudelle. Myös pk-yritysten lainansaantia pitää helpottaa ja nuorten yrittämistä tukea. Harmaata taloutta tehokkaasti ehkäisemällä ja veroparatiiseja poistamalla saataisiin paljon varoja työllistäviin hankkeisiin.

Nuorten hyvinvointia on priorisoitava – meillä ei ole varaa hukata kokonaista sukupolvea työttömyyden ja epätoivon jalkoihin. EU:n nykyinen nuorisotakuu edellyttää jäsenmaiden takaavan kaikille alle 25-vuotiaille nuorille työ-, jatkokoulutus-, oppisopimuskoulutus- tai harjoittelupaikan neljän kuukauden kuluessa koulun päättymisestä tai työttömäksi joutumisesta. Nuorisotakuun toteuttamiseen on unionin budjetissa suunnattu kuitenkin vain 6 miljardia euroa. Tämä summa on täysin riittämätön. Unioniin tarvitaan paitsi nuorisotakuu, myös tulevaisuustakuu, joka tuo Euroopan nuorille tulevaisuudennäkymät takaisin. Nuoriin panostaminen on ennaltaehkäisyä ja tasa-arvoa: oikeus hyvään vanhuuteen kuuluu myös nykynuorille.

Nuorisotyöttömyyttä ei saada kuriin pelkillä virkamiestyöryhmillä. Sen hillitsemiseksi tarvitaan erityisesti työelämän panostuksia ja nuoria itseään. He tietävät parhaiten, miten heihin itseensä vaikuttaviin ongelmiin pitää puuttua. Siksikin nuoria tarvitaan vallan kahvaan.

Asiat Euroopassa ja maailmanlaajuisesti eivät ehkä olisi niin huolestuttavalla tolalla, jos päättää olisivat saaneet ne ihmiset, jotka elävät sitä tulevaisuutta, jossa päätökset vaikuttavat. Vanha manner tarvitsee nuorta näkökulmaa. Meidän täytyy uskaltaa päästää myös nuoret vallan kahvaan.
Äänestysikäraja pitää laskea 16 ikävuoteen, ja nuorten kuulemiseen on kehitettävä nuorille luontevia ja selkeitä välineitä esimerkiksi internetissä. Kuulemisen kokonaisuus ei saa olla sekava, mutta erilaisille ihmisille on luontevaa käyttää ääntään eri tavoin.

Juhlikaamme myös tätä näin työn juhlana. Hauskaa vappua!

Share

Onko lähidemokratialla ja nuorilla merkitystä Krimillä?

Osallistun maanantaista torstaihin Euroopan neuvoston kunta- ja aluehallintokongressin kokoukseen Strasbourgissa, Ranskassa. Olen toiminut Suomen delegaation varajäsenenä ja Vihreiden edustajana vuoden päivät, joten pääsen seuraamaan tärkeitä ja ajankohtaisia keskusteluja istuntosalissa.

Euroopan neuvosto on Euroopan vanhin ja laajin poliittinen yhteistyö- ja ihmisoikeusjärjestö. Sen tehtävänä on turvata ja edistää ihmisoikeuksia, oikeusvaltioperiaatteita ja demokratiaa. Neuvoston piirissä toimii kunta- ja aluehallintokongressi, jonka tavoitteena on vahvistaa ja edistää Euroopan paikallisviranomaisten itsehallintoa sekä huolehtia demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen toteutumisesta paikallistasolla.

Faktanurkka: Euroopan Neuvosto, say what?

Neuvoston ajatuksena on saada jäsenmaiden viranomaiset kehittämään toimivampaa paikallista itsehallintoa ja noudattamaan läheisyys- eli subsidiariteettiperiaatetta, jonka mukaan päätökset on tehtävä alimmalla mahdollisella tasolla ja siirrettävä ylemmälle tasolle vain, jos siellä päättäminen on tehokkaampaa.

Suomi on osallistunut kongressin toimintaan yli kahdenkymmenen vuoden ajan: Tällä hetkellä meillä on viisi varsinaista ja viisi varaedustajaa. Kongressin yli 300 varsinaista ja osa varoista kokoontuvat kerran vuodessa. Edustajan tulee olla luottamushenkilö, ja myös edustajien maantieteellinen jakauma, poliittinen kanta sekä sukupuoli vaikuttavat delegaattien valintaan. Kongressi työskentelee kunta- ja aluekamareissa sekä näiden asettamissa työryhmissä. Itse kuulun aluekamariin (eli edustan tavallaan maakuntavaltuustoja) ja toimin myös varajäsenenä hallintovaliokunnassa. Kaksi muuta valiokuntaa käsittelevät ajankohtaisia asioita ja muun muassa vaalien seurantaa. Tässä kokouksessa on hyväksytty ja hyväksytään useita raportteja muun muassa ihmisoikeuksista, Ukrainan tilanteesta ja lähidemokratiasta.

Jotta asiat eivät olisi liian yksinkertaisia, toimii Euroopassa muuten kolme merkittävää ”neuvosto”-nimistä elintä. Täällä Euroopan neuvostossa (Council of Europe) on edustettuna lähes kaikki eli 47 eurooppalaista valtiota. Euroopan unionin neuvosto (Council of the European Union) eli Ministerineuvosto taas on Euroopan unionin ja sen 28 jäsenvaltion elin, joka säätää lakeja yhdessä parlamentin kanssa ja joka koostuu kulloinkin käsiteltävästä aiheesta päättävistä ministereistä. Eurooppa-neuvosto (European Council), tuttavallisemmin EU:n huippukokous, puolestaan määrittelee EU:lle poliittiset suuntaviivat: Sitä puheenjohtaa Herman van Rompuy ja se koostuu jäsenvaltioiden johtajista.

Tähän väliin lienee hyvä sanoa, että päätöksenteon organisaatioita, byrokratiaa ja puhetta pitäisi selkeyttää. Mikään ei ole yhtä hyvä keino vieraannuttaa ihmisiä politiikasta kuin tällaisten organisaatioiden ja nimien luominen.

Venäjä, Ukraina, Venäjä

Tämänkertainen kunta- ja aluehallintokongressin kokous pyörii paljon Ukrainan ja Venäjän tilanteen ympärillä, ja moni sanoi, ettei tällaisia puheenvuoroja ole koskaan ennen kuultu. Kongressin jäsenvaltio Venäjä on loukannut kongressin jäsenvaltion Ukrainan rajaa ja aluetta – Tilanne on jännittynyt. Krimin tilanne kokouksessa on konkreettinen: Yksi Ukrainan edustaja oli Krimiltä ja matkustusrajoituksen kohteena, eikä delegaatio halunnut häntä ”Venäjän edustajana” Ukrainan delegaatioon. Näin ollen tilalle oli pikaisella aikataululla valittu ukrainalainen edustaja.

Kongressi antoi äsken Ukrainan tilanteesta oman lausuntonsa. Tämä on siinä mielessä merkittävää, että Neuvosto on ainoa kansainvälinen organisaatio, jossa Venäjä on jäsen ja joka on ottanut kantaa Ukrainan tilanteeseen. Kongressin puheenvuoroissa on puolustettu mm. alueellista loukkaamattomuutta ja suvereniteettia, vaikka Venäjän edustajat ovatkin yrittäneet puhua toimiensa oikeutuksen puolesta. Kongressin lausunnossa ja useissa puheenvuoroissa tuomitaan sekä Krimin alueellinen loukkaus että kansainvälisen oikeuden vastainen kansanäänestys, joka järjestettiin Venäjän armeijan toimesta väkivaltaisen rajojen uudelleenpiirtelyn jälkeen ja väkivallan uhan alla. Lisäksi siinä annetaan neuvoja demokratian sekä sosiaalisen, taloudellisen ja alueellisen yhtenäisyyden vahvistamiseksi.

Euroopan neuvoston pääsihteeri Thorbjörn Jagland korosti, että Ukrainan tilanne on vaikea myös talouden ja korruption osalta. Miten paljon rahaa onkaan laitettu sotilastoimenpiteisiin Afganistanissa ja Irakissa – Olemmeko nyt valmiita rahalliseen tukemiseen, kun kyse on vakaan yhteiskunnan, demokratian, oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien rakentamisesta Ukrainassa? Osaammeko nähdä nämä pienemmät rahat suurempien kustannusten ja aseellisten konfliktien ennaltaehkäisynä?

Mitä tästä opimme? Nuoret ja lähidemokratia konfliktien ennaltaehkäisijöinä

Olemme viime aikoina saaneet maistiaisen siitä, mitä tämänkin kongressin keskeisten periaatteiden – demokratian, oikeusvaltioperiaatteen ja ihmisoikeuksien – puute saattaa aiheuttaa. Epävakaus uhkaa koko Eurooppaa. Periaatteet eivät ole vain sanoja paperilla vaan tärkeitä suuntaviivoja ja perusteita Euroopan turvallisuudelle, ja niillä pitäisi olla päätöksenteossamme suurempi rooli. Jos paikallisdemokratia kunnossa, väkivaltaisilta vallankumouksilta voidaan välttyä.

Pelkkä lähidemokratia ei kuitenkaan takaa yhteiskuntarauhaa. Kongressin istunnon teema tänä vuonna on, miten saada nuoret mukaan päätöksentekoon. Kuntataso on tässä työssä tärkeää, sillä lähidemokratiasta ja arjen asioista on helppo aloittaa. Nuoret äänestävät ja ovat mukana politiikassa yhä vähemmän, mutta eivät silti ole vieraantuneet vaikuttamisesta: Painopisteet ja vaikuttamisen tavat vaan ovat muuttuneet. Nuoret tekevät paljon muita asioita ja vaikuttavat sosiaalisessa mediassa sekä kansalaisjärjestöissä.

Jos nuorella ei ole opiskelupaikkaa, töitä, harjoittelumahdollisuuksia tai oikeastaan muutakaan mielekästä tekemistä, muuttuu elämä nopeasti toivottomaksi. Tunne vahvistuu, jos nuori kokee olevansa päätöksenteosta ja yhteiskunnasta erillinen ihminen. Historiassa on nähty erilaisia versioita siitä, mitä tapahtuu kun nuoria, jotka eivät koskaan ole saaneet otetta työelämästä tai opinnoista, alkaa olla suuri joukko. Etelä-Euroopan maissa nuorisotyöttömyyden taso on jopa yli 50%. Jos kokonaisia sukupolvia hukkuu tulevaisuuden näkymien puutteeseen, järisevät yhteiskuntamme perustat kunnolla. Tilanne saattaa hyvin eskaloitua väkivallaksi, vallankumouksiksi ja ulkopoliittisiksi kriiseiksi. Siksi on helpompaa ennaltaehkäistä ongelmaa nyt investoimalla (vihreiden) työpaikkojen luomiseen ja nuorten vaikutusmahdollisuuksiin.

Hyvinä keinoina tarjota vaikutusmahdollisuuksia nuorten ehdoilla mainittiin demokratian läsnäolo lapsesta asti, äänestysikärajan laskeminen kuuteentoista, vaikuttaminen suoraan asiakysymyksiin ja sähköisen demokratian keinot kuten tiedonjako, konsultaatio ja osallistuminen. Sähköisessä demokratiassa on tärkeää mennä sinne, missä ihmiset jo ovat: Jos näitä mielipiteitä ei oteta mukaan viralliseen poliittiseen prosessiin, ei niillä ole oikeaa merkitystä asioihin. Myös sähköisen suoran demokratian ideana on tukea edustuksellista demokratiaa.

Kaikki miettivät tällä hetkellä samaa kysymystä: Miten tästä eteenpäin? Onko eri toimijoiden toimenpiteet Ukrainassa mietitty loppuun asti? Miten ihmisoikeuksia, demokratiaa ja oikeusvaltiota voitaisiin edistää myös Venäjällä? Meidän täytyy saada luotua oikeaa demokratiaa näennäisdemokratian (kuten aseellisin hyökkäyksin maustetut “kansanäänestykset”, joihin ei muuten esimerkiksi meidän kongressimme vaalitarkkailijoita päästetty) sijaan. Sijoitukset nuoriin täytyy nähdä ennaltaehkäisynä, ei menoeränä, jotta yhteiskuntien järistyksiltä tehokkaimmin vältyttäisiin. Muutos tapahtuu hitaasti, mutta se tapahtuu, kun politiikalla on päämäärä ja arvo, jota tavoitellaan.

Istuntosali täyttyi Ukrainan tilanteen lausunnon käsittelyä varten.
Istuntosali täyttyi Ukrainan tilanteen lausunnon käsittelyä varten.
Share