Ryhmäpuheenvuoro Turun talousarvion 2018 käsittelyssä

Politiikka on yhdenlaista taidetta, jossa tasapainotellaan erilaisten ristiriitojen ja tavoitteiden välillä. Välillä aika kuivaa taidetta, mutta loppujen siinä lopuksi kyse on kuitenkin arvoista. Siitä millaista kaupunkia ja maailmaa haluamme yhdessä rakentaa, ja mitä asiaa pidetään tärkeämpänä tai kiireellisempänä kuin jotakin toista. Talous on väline näille tavoitteille.

Vihreiden tapauksessa tämä poliittinen taide toimii niin, että kun kaupunginjohtajan talousarvioesitys julkaistiin, kaivoimme vaaliohjelmamme esiin ja aloimme verrata. Vaaliohjelma on meiltä lupaus siitä, mitä asioita yritämme politiikassa edistää, ja lähdimme ryhmien välisiin neuvotteluihin niillä kärjillä. Olemme erittäin tyytyväisiä siihen, että neuvotteluissa hyvin monet tavoitteemme etenivät. Ryhmämme on siksi päättänyt tukea neuvottelutulosta. On myös hienoa, että budjettineuvotteluissa kaikki ryhmät ovat olleet tasavertaisina mukana ja päätöksentekokulttuuri on taas parantunut askeleen verran.

Turussa on tehty pitkäjänteistä työtä talouden tasapainottamiseksi, jottei jälkipolville, meidän lapsillemme, jäisi kohtuutonta velkataakkaa. Lähinnä valtion päätösten takia talousarvioesitys on kuitenkin alijäämäinen. Vihreiden mielestä esimerkiksi koulutusta ja erityisesti ennaltaehkäiseviä palveluita pitää tästä huolimatta lisärahoittaa varsinkin kaupungin asukasmäärän kasvaessa. Ilman lisärahoitusta esimerkiksi kouluryhmät uhkaavat paisua ja päivähoitojonot venyä.

Äsken käsitelty osavuosikatsaus ja Turun seudun ilahduttava nousujohteinen rakennemuutos kertovat siitä, että olemme onneksi menossa parempaan suuntaan. Turussa pyyhkii hyvin, ja siitä meidän on kaiken kaikkiaan syytä olla siitä ylpeitä ja yrittää siirtää varsinaissuomalainen itsensä haukkumisen perinne syrjään.

 

Koulutuksesta ei säästetä

Samalla tavalla kuin jälkipolville ei pidä jättää kohtuutonta velkataakkaa, tulevaisuudesta ei pidä leikata koulutuksesta säästämällä. Siksi Vihreät haluaa satsata kouluihin ja päiväkoteihin. Turussa tehtiin jo aiemmin syksyllä 2,9 miljoonan euron korotus varhaiskasvatukseen, ja nyt esitettävä kolme miljoonaa lisää sivistyspuolelle on viranhaltijoiden arvio siitä, että palvelutaso säilyy niin varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa kuin ammatillisessa koulutuksessa.

Meille parin viime vaalin lupaus siitä että koulutuksesta ei nipistetä on arvovalinta. On tärkeää puuttua syrjäytymiseen ennaltaehkäisevästi ja siinä yksi tehokkaimpia keinoja on laadukas varhaiskasvatus, jossa hoitajalla on lapsille aikaa. Maan hallituksen valintojen takia ammatillinen koulutus on ollut jo jonkin aikaa ahdingossa, ja vihreille on tärkeää että tässä tilanteessa kaupunki siihen panostaa. Kaiken kaikkiaan vuodelle 2018 ollaankin kohdentamassa sivistystoimialalle 11,5 miljoonaa enemmän, kuin mitä oli tämän vuoden 2017 alkuperäisessä talousarviossa. Tämä on aika historiallista ja sanoisin, että tässä näkyy kevään vaalitulos.

Turun lapsimäärä on kasvussa. Sekä varhaiskasvatus- että kouluverkkoa ja niihin investoimista on tärkeää selvittää kokonaisuutena ja parhaan mahdollisen tiedon pohjalta.

Erityisen iloisia olemme siitä, että muiden koulutuspanostusten päälle Turku hakee mukaan maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeiluun ja sitoutuu maksamaan siitä osansa. Suomessa on pitkään oltu ylpeitä siitä, että meillä on tasa-arvoinen ja maksuton yleissivistävä koulutus. Jostain syystä tämä ajatus ei kuitenkaan ole ennen ylettynyt varhaiskasvatuksen puolelle. Idea on kuitenkin täysin sama: lisätä perheiden ja lasten tasa-arvoa. Kansainvälisesti vertaillen Suomi ei ole kovin korkealla tilastoissa, jotka mittaavat varhaiskasvatukseen osallistuvien määrää, vaikka varhaiskasvatuksen merkitys lapsen kehitykselle on valtava. Useiden tutkimusten johtopäätös on, että laadukas varhaiskasvatus on kaikkein kannattavin koulutusinvestointi.

 

Ennaltaehkäiseviä palveluita

Vihreät esittivät myös lukuisia muita toimia kaupunkilaisten palveluiden ja arjen parantamiseksi. Sosiaalisen luototuksen aloittamisella voimme auttaa pienituloisia ja maksuhäiriöisiä ihmisiä. Tarjoamalla maksuton ehkäisy alle 25-vuotiaille turkulaisille voimme vähentää raskaudenkeskeytyksiä ja sukupuolitauteja sekä niistä aiheutuvia henkisiä ja taloudellisia kustannuksia. Parhaimmillaan maksuttoman ehkäisyn tarjoaminen johtaa kustannussäästöihin, kuten esimerkiksi Raumalla on käynyt. Ensi vuoden aikana Turussa selvitetään siis paras malli tarjota alle 25-vuotiaille nuorille maksutonta ehkäisyä.

Hyvinvoinnin lisääminen ja terveysongelmien ennaltaehkäisy ovat vihreän päätöksenteon kulmakiviä. Erityisesti itseään odotuttavan mutta ilmeisesti muodossa tai toisessa jossakin vaiheessa etenevän sosiaali- ja terveysuudistuksen myötä kaupungin on yhä enemmän panostettava ennaltaehkäiseviin hyvinvointia lisääviin asioihin, kuten liikuntaan ja kulttuuriin. Vihreät halusikin tässä talousarviossa varmistaa lasten maksuttomien liikuntavuorojen säilymisen ja edistää vapaan kulttuurin kentän toimintaa.

Ryhmämme pitää myös hyvänä asiana, että syrjäytymisen ehkäisy ja alueiden tasa-arvo otetaan Turussa tosissaan. Alueellinen eriytyminen, mielenterveys- ja päihdeongelmat sekä asunnottomuus ovat vakavia ongelmia, jotka laiminlyömällä sekä inhimilliset että taloudelliset kustannukset olisivat valtavia. Toivon ja luotan, että esitetty lisäys syrjäytymiseen pureutuvasta toimenpideohjelmasta kattaa myös nämä asiat. Ilman asuntoa köyhyysloukusta on melko mahdotonta nousta.

 

Kestävää liikennettä kasvavassa Turussa

Ennaltaehkäisyn ja elinvoiman merkitys niiden eri muodoissa tulee kaupungeissa tulevina vuosina korostumaan, kun maakunta- ja sote-uudistuksia viedään eteenpäin. Turku kasvaa, ja on tärkeää että me voimme kaupunkiorganisaationa vastata tämän kasvun paineisiin. Kasvu asettaa paineita kaavoitukselle, niin määrällisesti kuin laadullisesti. Kasvu pitää myös toteuttaa aikamme suurimman haasteen, ilmastonmuutoksen, ehdoilla. Sekä asuminen että liikkuminen täytyy voida toteuttaa planeetan asettamissa rajoissa.

Kestävä liikenne voi olla win-win -tilanne. Joukkoliikennettä ja pyöräilyä lisäämällä lisätään samalla kaupungin viihtyisyyttä, ihmisten terveyttä ja tasa-arvoa. Turun vihreiden pitkäaikaisen tavoitteen mukaisesti kaupungin investointisuunnitelmaan on varattu keskustan pyöräteiden kehittämiseen nyt miljoona euroa joka vuosi. Monet hyvät pyöräilyn edistämishankkeet ovat nitkahtamassa eteenpäin.

2000-luvun suurimpana kansanterveydellisenä ongelmana pidetään fyysistä passiivisuutta, sitä ettei liikuta. Kaupunkirakenteen pitää siksi olla sellainen, että se kannustaa liikkumaan arjessa. Pyöräilyn edistäminen vähentää hyvinvointitoimialan kuluja. Määrärahan lisäksi pyöräilyolosuhteiden kehittäminen vaatii kuitenkin entistä parempaa suunnittelua ja pyöräilyn edistämistä toimialat ylittäen. Vihreät esittivät, että pyöräilyn edistämiseksi kaupunkiin perustetaan uusi pyöräilykoordinaattorin toimi. Kaikkea ei voi saada, ja tällaisenaan pyöräilykoordinaattori ei sisälly nyt ehdotukseen, mutta luotamme, että asiaan voidaan palata muun muassa päätöksentekoon tulevassa pyöräilyn kehittämisohjelmassa.

Joukkoliikenteessä olemme ottaneet viime vuosina hienoja edistysaskeleita, ja Föli on ollut monelta kantilta menestystarina. Vihreät esitti talousarvioneuvotteluissa myös kesän supersuositun vesibussiliikenteen vakinaistamista, reitin pidentämistä sekä pysäkkien kehittämistä esteettömiksi, ja oli hienoa nähdä tämä tavoite monen muunkin ryhmän agendalla.

Kiitos kaikille ryhmille neuvotteluista ja siitä, että saimme monia hyviä asioita yhdessä eteenpäin. Jos asioita nimittäin halutaan eteenpäin, on niitä usein edistettävä näin – yhdessä.

FacebookTwitterGoogle+Share

Tietopohjaisia päätöksiä ja pitkäjänteistä politiikkaa

Pidimme viikonloppuna Turun vaalikadulla Tieteen ja teknologian vihreiden varapuheenjohtajan Jakke Mäkelän kanssa puheet tieteen ja teknologian arvostamisesta päätöksenteossa sekä tiedepohjaisesta politiikasta. Jaken osuuden löydät täältä.

Politiikassa pitäisi kiistelyn sijaan arvostaa faktoja ja sivistynyttä väittelyä. Tieteen ja teknologian vihreillä on neljä vaalitavoitetta: tiedolla johtaminen, koulutus, teknologian ihmisläheinen hyödyntäminen ja pitkäjänteinen politiikka. Pyrin itse puheessani konkretisoimaan näitä tavoitteita Turun näkökulmasta.

 

  1. Tiedolla johtaminen

Turun vihreiden tavoitteissa tiedolla johtaminen näkyy ennen muuta päätöksenteon avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisäämisenä. Päämääränä on varmistaa, että turkulaiset voivat osallistua päätöksentekoon myös vaalien välillä. Tieto ei siis jää ainoastaan päättäjien yksinoikeudeksi, vaan sitä tarjotaan kaikille. Samoin lisäämällä ihmisten osallisuutta esimerkiksi kansanäänestyksillä, keskustelevan demokratian keinoilla tai erilaisilla osallistumisilloilla saadaan kaikkein ihmisten tieto päätöksenteon käyttöön.

Turussa valta on asukkailla, eikä päätöksiä voi ostaa. Haluamme kehittää kaupungin johtamisjärjestelmää demokraattisemmaksi ja osallistaa asukkaita enemmän päätöksentekoon. Vihreiden mielestä Turkuun pitää valita pormestari, jotta vaalien tulos näkyy myös kaupungin johdossa.

Vihreät haluavat, että lautakunnat ja kaupunginhallitus velvoitetaan vuosittain vähintään kahteen asukkaille avoimeen kokoukseen. Haluamme avata päätöksentekoa jo valmisteluvaiheessa paremmin kaupungin verkkosivuilla.

Turussa täytyy vahvistaa asukkaiden osallisuutta ja kutsua kaupunkilaisia keskustelemaan Turun kehittämisestä. Järjestetään kansanäänestyksiä suurista kaupunkilaisia kiinnostavista kysymyksistä ja edistetään lähidemokratiaa!

Lisäksi tiedolla johtamiseen kuuluu tietenkin se, että teemme päätökset kunnollisen ja riittävän tiedon perusteella. Ilmoilla liikkuu nyt paljon helppoja ratkaisuehdotuksia monimutkaisiin ongelmiin – vaihtoehtoisilla faktoilla eli valheilla ei ikinä pidä olla sijaa Turun päätöksenteossa.

2. Koulutus

Koulutusteemamme mukaisesti hyvä tulevaisuus alkaa kouluista. Teema on yhteinen niin Tieteen ja teknologian vihreille, Turun vihreille kuin koko Suomen vihreille.

Turku on sivistyskaupunki. Laadukas koulutus on kaupunkimme tärkeimpiä tehtäviä. Vihreässä koulutuskaupungissa vahvistetaan kaikkien mahdollisuutta kouluttautua iästä, taustasta ja tulotasosta riippumatta. Haluamme pitää kiinni monipuolisista sivistyspalveluistamme ja kehittää niitä vastaamaan muuttuvaan maailman tarpeisiin. Koulutuskaupunki Turussa sivistystä on tarjolla monipuolisesti ja kaikille.

Vihreät haluavat huolehtia lapsista ja nuorista. Tahdomme pitää koulut lähellä kotia ja päivähoitoryhmät pieninä. Koulutuksesta ei saa leikata. Jokaiselle alle 25-vuotiaalle pitää tarjota työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka.

Näin haluamme taata nuorille mahdollisuuden opiskella, tehdä töitä ja rakentaa omaa elämäänsä Turussa. Toisaalta tavoite tarkoittaa sitä, että oma opinahjo on lapsen ikään nähden tarpeeksi lähellä ja että koulurakennus on hyvässä kunnossa. Toisaalta kyse on opintojen sisällöstä: meillä on oltava riittävän pienet ryhmät, erityisapua tarjolla ja kunnon keinot laittaa kiusaamiselle stoppi. Yhdenvertaisuutta pitää edistää jo päiväkodista asti, oli kyse sitten maahanmuuttajataustaisten, sukupuoli- tai seksuaalivähemmistöjen tai heikosti toimeentulevien kohtelusta.

Haluamme rakentaa Turun, jossa kasvatetaan lapsia kansainvälisen ja yhdenvertaisen maailman jäseniksi. Koulussa annetaan ne eväät, joilla ihmisistä kasvaa lähdekriittisiä, kokonaisuuksia ymmärtäviä ja ajattelevia yhteiskunnan jäseniä.

3. Teknologian ihmisläheinen hyödyntäminen

Turku on paitsi sivistys- myös teknologiakaupunki. Taloudellista hyvinvointia lisätään kehittämällä ympäristöystävällisiä ratkaisuja, panostamalla luovaan talouteen ja telakan toimintaan. Kehittyvässä Turussa uskalletaan uudistua ja rakennetaan kaupunkiympäristöä tulevaisuutta varten.

Turun kuntavaaliohjelmassa teknologia painottuu ennen muuta kaavoituksessa ja liikenteessä. Tavoitteenamme on suunnitella viihtyisä kaupunki, jossa jokainen voi nähdä ikkunastaan vihreää luontoa. Tähän päästään rakentamalla tiivistä, viihtyisää ja arkkitehtonisesti tasokasta kaupunkia vanhaa kunnioittaen ja suojellen sekä viheralueita säilyttäen. Uusi rakentaminen pitää keskittää olemassa olevan asutuksen ja joukkoliikenneyhteyksien luo.

Raitiotien rakentaminen ja joukkoliikenteen sähköistäminen ovat vihreiden tärkeitä päämääriä. Raitiotie on tulevaisuuden kulkumuoto, joka samalla kunnioittaa Turun historiaa. Uudenlainen pikaraitiotie luo hyvää kaupunkikehitystä, lisää kiinteistöjen arvoa sekä lisää joukkoliikenteen osuutta Turun tavoitteiden mukaisesti. Millään muulla keinolla näihin lopputuloksiin ei päästä, ja uuden teknologian hyödyntäminen pikaraitiotietä suunniteltaessa onkin A ja O.

4. Pitkäjänteinen politiikka

Vihreiden koko politiikka perustuu pitkäjänteisyyteen ja jälkipolvien huomioimiseen. Niin myös Turun vihreiden. Meidän on kannettava vastuumme, ettemme jätä jälkipolville kohtuutonta sosiaalista, ekologista tai taloudellista velkaa.

Eräät tärkeimmistä ajamistamme hankkeista antavat parhaan hyödyn parhaassakin tapauksessa vasta monen vaalikauden kuluttua, ja siksi on tärkeää  suunnitella ne nyt oikein.

Vihreiden yksi päämäärä on tehdä Turusta hiilineutraali kunta vuoteen 2040 mennessä. Tämä tulee olemaan todella haastavaa, mutta Turku on jo alkanut toteuttaa tavoitetta. Nyt on pidettävä huolta siitä, että päätökset jatkuvat linjakkaina ja kannamme oikeasti vastuumme ilmastonmuutoksen hillitsemisestä.

Raideliikenteen investoinnit ovat luonteeltaan pitkäjänteisiä. Henkilöjunaliikenne Uuteenkaupunkiin voitaisiin toteuttaa kaikkein nopeimmin, lähes välittömästi. Siihen sisältyy myös vähiten taloudellisia riskejä.

Tunnin juna Helsinkiin on jo suurempi haaste ja suurempi kustannuserä, mutta sitä on ajettava vahvasti yhdessä alueen muiden kuntien kanssa. Tunnin juna toisi pääkaupunkiseutua lähemmäs Turkua ja edistäisi työllisyyttä.

Turun raitiotien rakentaminen on ensi kauden suurimpia infrastruktuurihankkeita, ja siinä pallo on  täysin Turulla itsellään. Toivomme kaikkien osapuolten tajuavan, että sitä täytyy investointina arvioida kymmenien vuosien päähän.

Tulevaisuuden Turku rakennetaan tänään.


Enemmistö haluaa edistää pyöräilyä – ottavatko päättäjät onkeensa?

Turussa julkaistiin viime viikolla kaikkien aikojen ensimmäisen pyöräilybarometrin tulokset. Ne olivat yllättäviä ja erittäin positiivisia. Eniten uutisointia aiheutti se, että peräti 96% turkulaisista kannattaa pyöräilyn edistämistä. Luvut ovat samansuuntaisia muiden kaupunkien vastaavien kanssa.

Myönteinen suhtautuminen itsessään ei ollut itselleni yllätys, vaikka prosenttiosuuden suuruus olikin. Jos asiaa olisi kysytty vain Turun päättäjiltä, olisivat vastaukset saattaneet olla erilaisia. Moni valtuutetuista tuntuu kuvittelevan, että pyöräily on päätöksenteossa sivuseikka. Tämä on harhakuva.

Pyöräily ja sen edistäminen ei nimittäin ole mitään puuhastelua. Pyöräily on iso osa kansanterveyttä, viihtyisää kaupunkitilaa, saasteettomuutta, ilmastonmuutoksen ehkäisyä, tasa-arvoista liikkumista ja sujuvaa liikennettä. Jos useampi autoilija vaihtaa kulkupelinsä pyörään, on liikenne sujuvampaa myös niille autoilijoille, jotka syystä tai toisesta eivät tätä vaihdosta voi tehdä.

Pyöräily on yhteiskunnalle tehokkainta liikennettä ja terveyshyötyjen takia se jopa säästää rahaa: Tutkimuksen mukaan jokainen pyöräilty kilometri tuottaa yhteiskunnalle noin 0,3–1,3 euroa investointitasosta riippuen. Mitä enemmän hyviin pyöräteihin investoidaan, sitä enemmän saadaan tuottoa. Suomalaisten ja kansainvälisten tutkimusten mukaan taas euron satsaus pyöräliikenneväylien kehittämiseen tuo kahdeksan euron tuotot esimerkiksi säästöinä terveyskuluissa – ja niitähän juuri nyt kipeästi etsitään. Pyöräilevä työntekijä on myös tutkitusti tehokkaampi.

Pyöräily hyödyttää siis koko yhteiskuntaa, meitä kaikkia.

2016-11-04 08.31.19-1

Pyöräily on kätevä ja terveellinen tapa liikkua kaupungissa. Turku on rakenteeltaan ihanteellinen pyöräkaupunki ja turkulaiset Suomen innokkaimpia pyöräilijöitä. Meillä on mahdollisuus nousta maailman johtavien pyöräilykaupunkien joukkoon, mutta se vaatii asenteen muuttamista teoiksi.

Pyöräilybarometrin mukaan turkulaiset pyöräilisivät enemmän, jos pyöräilyverkosto olisi kattavampi, pyöräily turvallisempaa ja pyörien pysäköintipaikat paremmin turvattuja ilkivallalta ja varastamiselta. Myös ruuhkaisimpien pyöräteiden levennyksiä, päällysteiden parempaa kuntoa ja kunnossapidon sekä talvihoidon parempaa laatua peräänkuulutettiin.

Ratkaisut pyöräilyn edistämiseen, mikä siis hyödyttää jokaista, ovat tiedossa. Turkuun tarvitaan uusia pyöräväyliä erityisesti vilkkaastiliikennöidyille reiteille, kuten Puutarhakadulle, Linnankadulle, Itäiselle Pitkäkadulle ja Itäiselle Rantakadulle. Keskustan ajonopeuksia 30 kilometriin tunnissa alentamalla luomme turvallista ympäristöä paitsi koulu-, työ- ja kauppamatkapyöräilijöille, myös muille liikkujille. Kaupunkipyöräjärjestelmä laajentaisi ja tukisi joukkoliikennettämme. Turkuun tarvitaan myös pyöräilykoordinaattori tekemään tätä suunnitelmallista pyöräilynedistämistyötä.

Pyöräily on päättäjien listoilla jäänyt liian pitkään häntäpäähän. Kuntavaaleissa ehdokkailla on nyt mahdollisuus korjata tämä epäkohta nostamalla pyöräily politiikan agendalla kärkeen, minne se kuuluu.


 

Turun pyöräilybarometrin tulokset täällä.

Lue parin vuoden takainen blogaukseni pyöräilyn edistämisestä täällä.


Päätöksenteon luotava toivoa paremmasta huomisesta

Julkaistu Turun Sanomissa 10.12.2016

Suomi tarvitsee osaamista ja uudistuskykyä enemmän kuin koskaan. Samalla on pidettävä huolta siitä, että kaikilla on tässä maassa tilaa pärjätä. Suomalaiset ansaitsevat päättäjiltään toivoa paremmasta huomisesta. Sitä näköalattomien leikkausten tien valinnut Sipilän hallitus ei ole onnistunut tarjoamaan. Siksi suuntaa on nyt muutettava.

Toivoa tästä ei anna valtiovarainministerin ja kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon nyt väläyttämät 1–2 miljardin euron massiiviset lisäleikkaukset. Ne ovat kovaa puhetta.

Hallitus on myös päättänyt siirtää mahdollisista leikkauksista päättävän kehysriihensä pidettäväksi kuntavaalien jälkeen. Ilmeisesti kehysriihen pitäminen normaaliin aikaan ennen vaaleja on hallitukselle kiusallista.

Sipilän hallituksen toteuttamat leikkaukset koulutuksesta ja opiskelijoilta rapauttavat Suomen osaamispohjaa ja koulutuksen tasa-arvoa. Ammatillisen koulutuksen leikkaukset voivat lopettaa yhä useamman opinnot jo peruskoulun jälkeen.

Rajaukset päivähoito-oikeuteen rakentavat lasten luokkayhteiskuntaa, jossa lapset joutuvat jo pienestä pitäen eriarvoiseen asemaa. Historialliset leikkaukset pienituloisten eläkeläisten ja työttömien perusturvasta lisäävät eriarvoisuutta. Ihmisten tulevaisuudesta leikkaamisen on loputtava.

Vihreät haastaa hallituksen leikkaukset koulutuksesta ja pienituloisilta eduskunnassa, kun valtion budjettia ensi vuodelle käsitellään. Turussakin teemme työtä pienten ryhmäkokojen ja tasa-arvoisen päivähoito-oikeuden puolesta sekä koulutuksesta ja varhaiskasvatuksesta leikkaamista vastaan.

Valtion päätökset ovat kuitenkin vaikeuttaneet huomattavasti Turun talouden kehittämistä, jossa on oltu tätä ennen jo hyvässä vauhdissa.

Hallituksen pitäisi luoda toivoa paremmasta huomisesta siirtämällä huomio leikkauksista ihmisiä työhön nostaviin, reiluihin uudistuksiin. Tarvitaan työn ja sosiaaliturvan parempaa yhteensovittamista sekä vauhtia uusien työpaikkojen syntyyn.

Vihreiden vaihtoehdossa säästöjä saadaan vähentämällä ympäristölle haitallisia tukia. Samalla panostamme uusien työpaikkojen luomiseen energiaremontilla.

Suomesta voitaisiin rakentaa kestävän talouden edelläkävijä, mutta hallituksen ilmasto- ja energiastrategia jättää tilaisuuden käyttämättä. Vihreiden vaihtoehdossa Suomesta tehtäisiin hiilineutraali maa jo 2030-luvulla. Uusiutuvien energiamuotojen käyttöä sekä energiatehokkuutta lisäisimme kaksi kertaa hallitusta nopeammin.

Kuntavaaleissa hallitus on myös asetettava vastuuseen linjastaan. Aikooko hallitus leikata lisää palveluista ja sosiaaliturvasta vain kaksi viikkoa kuntavaalien jälkeen? Miljardiluokan lisäleikkaukset tarkoittavat väistämättä suurta heikennystä palveluihin ja sosiaaliturvaan.

Ville Niinistö
Vihreiden puheenjohtaja

Saara Ilvessalo
Vihreiden nuorten puheenjohtaja, Turun kaupunginvaltuutettu


Valtuustoaloite viherkattojen edistämiseksi

Jätin kaupunginvaltuuston kokouksessa 9.5.2016 aloitteen viherkattojen edistämisstrategiaksi. Vastaava aloite on jätetty Helsingissä neljä vuotta sitten, ja vuodenvaihteen tienoilla Helsinki tekikin linjauksen viherkattojen edistämisestä. Turussakin keskustelu viherkatoista on herännyt, ja niitä on syytä alkaa säännönmukaisesti edistää – vihrekatoista on monia hyötyjä niin ihmisille kuin luonnolle.

Viherkattojen rakentamisella voidaan saavuttaa kaupungeissa monia hyötyjä: ne lisäävät viihtyisyyttä, parantavat rakennusten energiatehokkuutta, edistävät luonnon monimuotoisuutta kaupungissa ja auttavat hallitsemaan hulevesiongelmia sekä tulvia. Viherkattojen avulla myös kaupungin melutasoja saadaan laskettua, ilmanlaatua parannettua ja kaupunkilämpötiloja tasattua ilmastonmuutoksen aiheuttamien helleaaltojen lisääntyessä.

Eri puolilla maailmaa saatujen kokemusten perusteella toimiva viherkatto vähentää merkittävästi rakennuksen energiankulutusta. Myös ilmastoinnin tarpeen suhteen tulokset ovat hyviä. Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen on yksi keskeisin keino vähentää ilmastopäästöjä, ja nimenomaan vanhojen rakennusten energiatehokkuudet luovat erityisiä haasteita. Viherkattojen rakentamisella voidaan parantaa rakennusten energiatehokkuutta kustannustehokkaasti, ja niiden rakentaminen on tutkimusten mukaan muutenkin taloudellisesti järkevää.

Ilmaston lämpenemisen myötä lämpenee myös meri, ja sademäärien ennustetaankin Suomessa kasvavan. Itämeren rannalla sijaitsevalle Turulle tämä tarkoittaa myös kaupunkitulvien lisääntymistä. Sateet kasvattavat hulevesivalumia, eli rakennetulta pinnalta, rakennuksen katolta tai muilta vastaavilta pinnoilta pois johdettavaa sade- ja sulamisvettä. Viherkatot toimivat osaratkaisuina hulevesien hallintaan, sillä ne sitovat sadevettä ja tasoittavat tulvahuippuja.

Viherkattojen avulla edistetään ja ylläpidetään kaupungin viihtyisyyttä sekä luonnon monimuotoisuutta. Viherkatot voivat tarjota kasvualustan harvinaistuville lajeille. Viherkattojen edistämiseksi tarvitaankin Turussa selkeät tavoitteet ja strategia niiden toteuttamiseksi – näin on jo toimittu esimerkiksi Helsingissä, jonka linjauksesta on syytä ottaa mallia (ks. tinyurl.com/HelsinginViherkattolinjaus).

Viherkattojen käyttöä tulee lisätä säännönmukaisesti selkeillä kaavamäräyksillä, tontinluovutusten yhteydessä ja koerakentamisen kautta erityisesti kaupunkikeskustan uudis- ja täydennysrakentamisen yhteydessä. Myös vanhojen rakennusten osalle tulisi asettaa tavoite. Kattojen ammattitaitoinen toteutus ja ylläpito vaatii kaupungin eri toimijoiden yhteistyötä.

Esitän, että ympäristötoimiala laatii strategian viherkattojen edistämiseksi.

Chicagon kaupungintalon viherkatto. Kuva: Wikipedia.

 


Ilmastojohtajuutta, Suomi!

(Julkaistu Lukijan kolumnina Turun Sanomissa 29.11.2015)

Vuosien tauon jälkeen toivo kunnianhimoisen ja kattavan ilmastosopimuksen aikaansaamisesta Pariisin joulukuisessa ilmastokokouksessa on jälleen nostanut päätään.

Suurin osa maailman maista on ilmoittanut, millaisiin panoksiin ne ovat valmiita ilmastonmuutoksen torjumiseksi. Nämä maat edustavat yli 90 prosenttia maailman kasvihuonepäästöistä.

Bonnissa käydyt, viimeiset Pariisin suurkokousta alustaneet neuvottelut etenivät kuitenkin tahmeasti. Nyt tarvitaan ilmastojohtajuutta ja kansalaisten painetta. Suomen on toimillaan ja esimerkillään tavoiteltava kattavaa ja kunnianhimoista sopimusta aikamme suurimman kriisin pysäyttämiseksi.

Esimerkiksi Ruotsi on aiemmissa ilmastoneuvotteluissa ottanut paljon Suomea suuremman roolin. Vaikka Suomi toimii neuvotteluissa osana Euroopan unionia, on meilläkin täydet mahdollisuudet olla Ruotsin tavoin neuvotteluja eteenpäin vievänä voimana.

Suomella on syy toimia myös itsensä vuoksi. Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat suurimpia lähellä napoja, ja juuri pohjoinen luontomme on erityisen haavoittuvainen. Ilmastonmuutos on aikamme suurin kriisi ja sen torjunta on avain monen muun ongelman ratkaisemiseksi.

Pakolaiskriisi on tänä vuonna kuohuttanut Suomea. Tosiasia on, että ilmastopakolaisia on jo nyt, ja ilmastonmuutos tulee lisäämään pakolaisten määrää. Ilmastonmuutos heikentää myös mahdollisuuksia hyödyntää Suomen upeaa luontoa matkailukohteena.
Ilmastonmuutoksen torjunta edellyttää siksi kansainvälisten sopimusten lisäksi paikallista työtä. Turku on jo osoittanut edelläkävijyyttä: vuonna 2040 tavoitteenamme on olla kokonaan hiilivapaa kaupunkialue. Uusiutuva energia, cleantech ja resurssiviisaus voivat olla alueemme valttikortteja, jos strategia saadaan vietyä käytännön tasolle.

Suomen hallituksen on aika ottaa ilmastonmuutoksen torjuminen tosissaan. Edistämällä uusiutuvaa energiaa, teknologiaosaamista ja energiatehokkuutta paitsi teemme oman osuutemme ilmastonmuutoksen torjumiseksi myös luomme uutta työtä.

Mutta mitä hallitus tekee? Edistää muun muassa turpeenpolttoa sekä laskee Suomen ilmastorahoitusta muiden EU-maiden nostaessa omaansa. Hallitus toimii näin ilmastotavoitteita vastaan.

Vaikka talouskriisi on eri muodoissaan peittänyt alleen muut kriisit viime vuosina, on ilmastokriisi koko ihmiskunnan suurin uhka. Sen ratkaiseminen edellyttää toimia sekä paikallisella että kansainvälisellä tasolla. Aika toimia on nyt.

Kirjoittaja on Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liiton puheenjohtaja sekä Turun kaupunginvaltuutettu.


Kaikkien kriisien emo

Julkaistu Vihreän Langan kolumnina 20.10.

Suomen median agendalle mahtuu yksi kriisi kerrallaan. Vuodesta 2009 se on suurimman osan ajasta ollut talouskriisi eri muodoissaan. Loppukesästä Euroopassa ja viimein Suomessakin realisoitui jo pitempään pinnan alla kuplinut pakolaiskriisi ja sitä myötä myös rasismikriisi.

Minä olen kuitenkin koko elämäni ollut kaikkein eniten huolissani kriisistä, joka pahimmillaan aiheuttaa sekä talousongelmia, levottomuuksia että pakolaisuutta. Tämä kriisi etenee hitaasti, minkä takia sen pysäyttäminen ei ole trendikästä. Elinolosuhteemme as we know it heittää kuitenkin häränpyllyä, jos emme herää tätä kriisiä pysäyttämään.

Puhun tietenkin ihmiskunnan suurimmasta uhasta, ilmastokriisistä.

Ilmastonmuutoksen nimi on harhaanjohtava. Kyse ei ole siitä, että lämpötila hieman nousee ja jatkamme elämäämme kuten ennenkin vähän aurinkoisemmissa oloissa. Kyse on siitä, että tämä ihmisen aiheuttama valtava muutos vaikuttaa koko elinympäristöömme ja luonnon kokonaisuuteen.

Jäätiköt sulavat, kodit ja toimeentulon lähteet tuhoutuvat, äärimmäiset sääilmiöt lisääntyvät, taudit leviävät, muuttovirrat lisääntyvät, ekosysteemit tuhoutuvat, varallisuuserot räjähtävät käsiin, levottomuudet lisääntyvät, kasvi- ja eläinlajit tuhoutuvat. Me onnistumme tuhoamaan valtavan osan sekä omista että muiden lajien edellytyksistä elää.

Mutta kuulkaas. Nyt kun kriisitietoisuutemme on herännyt, ei ole syytä vajota sen syvemmälle epätoivoon. Ilmastonmuutoksen eteneminen on nimittäin täysin ratkaistavissa oleva ongelma. Kyse on tahdosta, priorisoinnista ja kyvystä pidemmän aikavälin ajatteluun.

Vuosien tauon jälkeen toivo kunnianhimoisen ja kattavan ilmastosopimuksen aikaansaamisesta on jälleen nostanut päätään. Katseet kääntyvät marraskuun lopulla Pariisin kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin, joita valmisteleva kokous alkoi eilen Bonnissa.

Pariisin neuvottelut eivät tule olemaan helpot, mutta kaikki edellytykset onnistua on olemassa. Sopimuksen pohjatekstit on julkaistu. Yksityiskohdista neuvotellaan. Kolme neljäsosaa maailman maista on ilmoittanut omat valmiutensa päästövähennyksiin. Nämä maat edustavat yli 90 prosenttia maailman päästöistä ja ovat siis nyt antaneet tukensa neuvotteluille.

Kyselyiden mukaan valtaosa suomalaisista on sitä mieltä, että maailman maiden pitää tehdä kaikkensa lämpötilan nousun rajoittamiseksi kahteen asteeseen – Kunnianhimoisin toimin ja nopeasti. Suomen on siis syytä ottaa Ruotsin tavoin roolia neuvottelujen edistämisessä. Kunnianhimoiset päästövähennykset kirittävät myös muita maita tekemään oman osuutensa.

Ilmastoystävälliset ratkaisut sitä paitsi hyödyttävät Suomea itseäänkin. Edistämällä uusiutuvaa energiaa, teknologiaosaamista ja energiatehokkuutta saamme vientiä osaamisellemme ja työpaikkoja kaikkialle Suomeen. Esimerkiksi hallituksen edistämät soidensuojelun romuttaminen ja turpeenpoltto toimivat kuitenkin ilmastotavoitteita vastaan.

Asiat ovat sidoksissa toisiinsa. Ilmastonmuutosta torjumalla edistämme tasapainoista taloutta ja rakennamme stabiileja yhteiskuntia. Huolestuttaako siis vaikka pakolaisuus? Kanavoi huolesi ilmastoneuvottelujen edistämiseen. Vaaditaan maailman mailta tuloksia.


Köyhyyttä vähennettävä niin Suomessa kuin maailmalla

(Julkaistu Aamuset-lehdessä)

Hallitus esitteli helmikuussa vuoden ensimmäisen lisätalousarvioesityksen. Esityksessä on osoitettu 15 miljoonan euron leikkausta kansainvälisen kehitysyhteistyön määrärahoihin.

Kehitysyhteistyöstä leikkaaminen osoittaa hallituksen piittaamattomuutta kaikista heikoimmista ja ilmastonmuutoksen torjumistyöstä.

Kehitysyhteistyöstä on esitetty julkisuudessa kovin yksipuolisia ja virheellisiäkin näkemyksiä. On vaadittu kehitysavun puolittamista ja annettu ymmärtää, ettei kehittyviin maihin saisi vapaaehtoiskeräyksilläkään kerätä apua niin kauan, kun kenelläkään Suomessa on pulaa ruuasta.

Ajatus siitä, että kotimaan ja kansainväliset toimet köyhyyden poistamiseksi olisivat keskenään vaihtoehtoisia tai ristiriidassa, on nurinkurinen. Heikoimmasta huolehtiminen on arvo, joka ei katso rajoja.

Paljon puhuttanut Suomen Mosambikin- ja Kenian-suurlähettilään Matti Kääriäisen kehitysapua kritisoiva raportti perustuu suurelta osin vanhentuneiden tietojen varaan. Kehitysyhteistyön arviointi- ja tehostamistyötä on tehty, ja sitä pitää luonnollisesti jatkaa.

Afrikka on kuitenkin hyvin heterogeeninen manner, joka on historiassa kärsinyt muun muassa Euroopan riistosta. On historiallista sokeutta ummistaa silmiä tältä tosiasialta.

Jos järjestelmässä on ongelmia, ne pitää korjata, ei lakkauttaa koko järjestelmää. Avun väärinkäytöksiin on ja on jatkossakin oltava nollatoleranssi. Ongelmista puhuminen ei kuitenkaan saa peittää alleen sitä, että kehitysyhteistyö tuottaa tulosta jatkuvasti.

Vuoden 2008 jälkeen tehdyt tutkimukset ovat yksimielisiä: köyhyys on vähentynyt ja talouskasvu lisääntynyt kehitysavun ansiosta. Kehitysapu on omiaan torjumaan äärimmäistä köyhyyttä, joka on puolittunut vuoden 1990 tasosta.

Kehitysyhteistyö on vahvasti arvokysymys: Ylittääkö solidaarisuus myös maiden rajat?

Kehitysyhteystyön peruspilareita ovat köyhyyden vähentämisen lisäksi ihmisoikeudet, koulutus, eriarvoisuuden vähentäminen, ilmastonmuutoksen torjuminen, tasa-arvo ja avoimuus. Monille näistä ei voi asettaa hintaa.

Tavoitteena on avun tekeminen tarpeettomaksi. Kehitysyhteistyöstä ja sen tavoitteista on hyötyä myös Suomelle.

Yhteistyö integroi kehittyviä maita eurooppalaisiin arvoihin ja yhteistyöhön. Sillä ennaltaehkäistään ongelmia, joiden vuoksi ihmiset voivat joutua muuttamaan pois kotimaastaan. Perusterveydenhuollon kehittäminen taas ehkäisee myös sairauksien leviämistä maailmalla sekä hillitsee väestönkasvua.

Kotimaassa köyhyyttä torjutaan muun muassa perustulolla, ongelmia ennaltaehkäisevällä päätöksenteolla, asunnontuotannolla, toimilla lapsiperheköyhyyttä vastaan ja laadukkailla tasa-arvoisilla terveyspalveluilla. Maailmalla sitä tehdään entistä vaikuttavammalla kehitysyhteistyöllä, reilulla kauppapolitiikalla, veroparatiisien toimintaan puuttumalla ja ympäristöystävällisellä talouspolitiikalla.

Suomesta on vihdoin tehtävä vastuullinen Pohjoismaa nostamalla kehitysyhteistyön määrärahoja YK:ssa määriteltyyn 0,7 prosenttiin BKT:sta.

Saara Ilvessalo, oikeusnotaari, Vihreiden nuorten puheenjohtaja ja Turun kaupunginvaltuutettu

Puhe vihreiden pj-päivillä

Vihreät esitteli tänään vaalikampanjansa teemat ja ulkoasun vihreillä puheenjohtajapäivillä. Teemamme vaaleissa tulevat olemaan ympäristö, köyhyyden poistaminen, työ ja koulutus.

Pidin myös Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden ViNOn toisen puheenjohtajan Ozan Yanarin kanssa linjapuheen ViNOn vaaliteemoista ja -kampanjasta.

Hyvät kuulijat, rakkaat puoluekaverit,

ViNOn kevät on alkanut sellaisella rytinällä, että me ollaan melkein yllätetty itsemmekin. Vihreät nuoret ehdokkaat tiimeineen ovat valmistautuneet vaaleihin valtavalla energialla ja osaamisella. Vinolaisia ehdokkaita on lähes 30 ympäri Suomen.

Nyt haastetaan vanha politiikka ja vanhat vallanpitäjät.

ViNOn slogan näissä vaaleissa on “muutosta ilmassa”. Muutosta tämä maa ja maailma tarvitseekin.

Meidän pitää huolehtia siitä, että Suomi on hyvinvointivaltio huomennakin. Se edellyttää monia uudistuksia. Terveyseroja, tuloeroja ja hyvinvointieroja täytyy kaventaa. Painopisteen täytyy olla ennaltaehkäisyssä, palveluiden saavutettavuudessa ja köyhyyden poistamisessa. Vino ajaa laadukasta ja maksutonta koulutusta, joka takaa kaikille mahdollisuuden edetä kykyjensä mukaan –  vanhempiensa varallisuudesta riippumatta. Koulutuksesta säästämisen tie on kuljettu loppuun.

Lukukausimaksujen ehdottelun lisäksi kvartettihallitus on erityisesti luonnonsuojelun saralla yrittänyt sörkkiä rikki monia asioita, joita Vihreät hallituksessa saivat rakennettua. Me ollaan harvoin saatu näin hyvää esimerkkiä siitä, keitä ympäristö kiinnostaa oikeasti ja keitä paperilla. Monimuotoisuus, suot, sudet, kalat ja luontoarvot on aika ottaa taas tosissaan.

Meidän tehtävämme on pitää ilmastonmuutos politiikan keskiössä silloinkin, kun se ei ole mediaseksikästä. Monet muut puolueet puhuvat kauniita sanoja vihreydestä, mutta on meidän tehtävämme pitää huolta siitä, että puheet myös muuttuvat teoiksi. Tavoitteena on oltava hiilineutraali Suomi vuoteen 2050 mennessä. Kestävän Suomen rakentamisesta saadaan myös työpaikkoja ihmisille.

Vihreiden pitkään ajama perustulo on alkanut saada kannatusta useiden puolueiden riveissä. Nyt jos koskaan meidän on mahdollisuus viedä lopullisesti maaliin uudistus, joka tekee työnteosta aina kannattavaa ja antaa vakautta toimeentuloon.

Suomi on neljättä vuotta taantumassa. Jotta saisimme talouden rattaat pyörimään, meidän täytyy harjoittaa elvyttävämpää politiikkaa. Taloutta pitää uudistaa kestävälle ja vihreälle pohjalle investoimalla ympäristöystävällisiin ratkaisuihin. Lisäksi ympäristölle haitalliset tuet täytyy poistaa. Jotta voimme vastata taloutemme pitkäaikaisiin haasteisiin, pitkään poliittisessa päätöksenteossa pyörineet rakenneuudistukset on saatava maaliin. Sote-, kunta- ja eläkeuudistus on saatava kuntoon, jotta voimme varmistaa hyvinvoinnin myös tulevaisuudessa.

ViNO on feministinen järjestö. Tasa-arvo on yhteiskunnan kulmakivi ja sitä on edistettävä yhteiskunnan kaikilla osa-alueilla. Me haluamme enemmän isiä kotiin ja naisia johtajiksi. Vanhemmuuden kustannukset täytyy tasata kaikkien työnantajien kesken siirtämällä ne suoraan Kelan maksettaviksi. Perhevapaissa on otettava käyttöön 6+6+6 -malli. Samalla paljon puhutusta kotihoidontuesta voidaan luopua kokonaan.

Tasa-arvoinen avioliittolaki oli vihreille suuri voitto ja hyvä askel yhdenvertaisuuden edistymiselle. Seuraavaksi meidän täytyy muun muassa tunnustaa virallisesti kolmas sukupuoli. Lisäksi Suomen on aika siirtyä valikoivaan ja sukupuolineutraaliin asevelvollisuuteen.

Tasa-arvo ylittää myös maiden rajat. Vihreät nuoret näkevät maahanmuuton ja monikulttuurisuuden Suomen voimavarana. Myös Suomen työmarkkinat tarvitsevat maahanmuuttajia ja siksi meidän tulisi helpottaa työperäistä maahanmuuttoa. Maahanmuuttajien työllistymistä ja kotoutumista pitää edistää esimerkiksi kielikoulutusta lisäämällä. EU- ja ETA-alueen ulkopuolisille opiskelijoille ei pidä asettaa lukukausimaksuja. Suomi ei voi kääntyä sisäänpäin, vaan meidän täytyy päin vastoin houkutella maahamme uusia kansainvälisiä osaajia – Ei tehdä heidän tuloaan vaikeaksi.

Suomen globaali velvollisuus taas on ottaa vastaan myös enemmän humanitaarista maahanmuuttoa. Meidän kuuluu auttaa kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia ihmisiä. Pakolaiskiintiötä on nostettava 1500 henkeen vuodessa ja turvapaikkaa hakevien lasten säilöönotto täytyy kieltää. Paperittomien oikeudet pitää turvata – Kyse on ihmisoikeuksista.

Myös rasismi on kitkettävä ja vihapuheeseen sekä ankeaan asenneilmapiiriin on puututtava! Se on meidän kaikkien vastuu. Myös ohikulkijoiden, jotka näkevät rasistista huutelua kadulla. On poliitikkojen ja median asia olla hyväksymättä väestöryhmien leimaamista julkisessa keskustelussa.

Tällaisina kovina aikoina jos koskaan tarvitaan paremman tulevaisuuden rakentajia, ja parempaan tulevaisuuteen uskovia. Tarvitaan ihmisiä, jotka uskaltavat puolustaa pehmeitä arvoja – niitä kaikkein tärkeimpiä asioita. Ihmisiä, jotka uskovat muutokseen ja työskentelevät sen puolesta. Nousu tarvitsee tekijänsä.

ViNO on olemassa, koska työsarkaa tasa-arvoisen, inhimillisen, kestävän, yhdenvertaisen ja oikeudenmukaisen maailman rakentamisessa riittää. Meidän missiona on nuorten vihreiden läpimurto niin kevään vaaleissa kuin politiikassa niiden jälkeen. Tämä yhteiskunta tarvitsee enemmän nuoria rakentajikseen.

ViNOn tavoitteena on saada useampi kansanedustaja läpi huhtikuun vaaleissa ajamaan tavoitteitamme. Eduskunta ja myös oma ryhmämme tarvitsee uutta verta. Arkadianmäellä istuu kyllä Vihreän liikkeen perustajajäseniä, muttei yhtäkään 80-luvulla syntynyttä vihreää. “Nuoret toivomme” lähentelevät neljääkymmentä. Politiikkaan tarvitaan kaikkia – Myös oikeasti nuoria.

Nyt on siis nuorten vallankumouksen ja läpimurron aika! Seuraava vihreä sukupolvi on enemmän kuin valmis ottamaan haltuun kansanedustajan tehtävät ja muuttamaan maailmaa paremmaksi yhdessä meidän kaikkien kanssa.

 


Toriparkkikertaus on opintojen äiti

Toriparkkifantasia on jarruttanut Turun keskustan kehittämistä yli 20 vuotta. Tänään kaupunginvaltuuston kokous jää minulta harmittavasti sairastumisen takia väliin. Erityisen paljon tämä kismittää, koska tänään on mahdollista vihdoin päästä toriparkkihankkeesta kokonaan eroon – Tulos riippuu yhdestä tai kahdesta äänestä. Tässä alla blogimuodossa se, mitä olisin kokouksessa sanonut.

(EDIT: Poissaolostani huolimatta vihreiden koko ryhmä on edustettuna. Vihreät ovat ainoa puolue ja ryhmä, joka kokonaisuudessaan vastustaa toriparkkia.)

Omat syyni vastustaa hanketta ja olla ylipäätään mukana politiikassa ovat jotakuinkin samat: ekologiset, demokraattiset ja tulevaisuuteen katsovat.

Toriparkille ei ole tarvetta, sillä Louheen ja muihin keskustan parkkihalleihin mahtuu aina. Aina. Toriparkin rakentaminen lisäisi autoilua, ja autoistumiskehitys taas huonontaa kansanterveyttä ja keskustan ilmanlaatua. Tämä ei tue kestävää kehitystä ympäristön tai ihmisten terveyden kannalta.

Suurin osa turkulaisista vastustaa toriparkkia, ja myös yrittäjien enemmistö on hallia vastaan. Tämän jos minkä pitäisi painaa vaakakupissa toriparkkia vastaan. Toriparkki on demokratian irvikuva, jota on hankkeen monista kaatumisista huolimatta yritetty ajaa kuin käärmettä pyssyyn.

Toriparkki on menneisyyden hanke. Muissa eurooppalaisissa Turun kokoluokan kaupungeissa autoilu vähenee. Toriparkkisuunnitelmat ovat lähes kolmenkymmenen vuoden takaa – Kaupunkia pitäisi kehittää tulevaisuutta varten, ei menneisyyden huonoiksi todetuilla suunnitelmilla. Moderneissa kaupungeissa liikkuminen tapahtuu pyöräilyn, joukkoliikenteen ja yhteisautojen ehdoilla.

Toriparkkia vastustettiin suurmielenosoituksessa jo maaliskuussa 2009.
Toriparkkia vastustettiin suurmielenosoituksessa jo maaliskuussa 2009.

Suurin syy vastustaa toriparkkia on, että sille ei ole tarvetta. Meillä on jo toriparkki, nimeltään Louhi, ja noin 1300 parkkihallipaikkaa korttelin päässä torista. Lisäksi lähistöltä löytyy mm. Eskelin pysäköintilaitos ja Puutorin parkkihalli. Toriparkkia on perusteltu sillä, että se korvaa katupysäköintiä. Parkkihallit eivät kuitenkaan vastaa samaan tarpeeseen: Nythän paikkoja halleissa on olemassa aina.

Toriparkissa on lisäksi valtavat riskit, sekä pohjavesien, saven että talouden suhteen. Pahimmassa tapauksessa hanke kaatuu kaupungin maksettavaksi. Politiikassa tulisi noudattaa oikeustieteestä tuttua varovaisuusperiaatetta ja olla ottamatta tarpeettomia riskejä.

Vaihtoehtoja keskustan kehittämiselle on runsaasti: Kehitetään kävelykeskustaa, joukkoliikennettä, vapaata kaupunkitilaa, tapahtumia, oleskelutiloja ja pyöräväyliä – Ja muistetaan, että kävelijät, joukkoliikenteen käyttäjät, pyöräilijät ja vaikka Louheen parkkeeraajat eivät ostostele automarketeissa mutta mielellään kyllä Turun keskustassa. Ei kehitetä Turun sydäntä automarketin ehdoin.

SFP är nu i vågmästarrollen: Vi har läst i tidningen, att dom tänker rösta för torgparkeringen även om vissa av dom tidigare har varit emot projektet. Jag är väldigt ledsen om detta och hoppas på att dom verkligen vet att de nu skulle kunna rösta enligt samvetet och stoppa torgparkeringen.