Tietopohjaisia päätöksiä ja pitkäjänteistä politiikkaa

Pidimme viikonloppuna Turun vaalikadulla Tieteen ja teknologian vihreiden varapuheenjohtajan Jakke Mäkelän kanssa puheet tieteen ja teknologian arvostamisesta päätöksenteossa sekä tiedepohjaisesta politiikasta. Jaken osuuden löydät täältä.

Politiikassa pitäisi kiistelyn sijaan arvostaa faktoja ja sivistynyttä väittelyä. Tieteen ja teknologian vihreillä on neljä vaalitavoitetta: tiedolla johtaminen, koulutus, teknologian ihmisläheinen hyödyntäminen ja pitkäjänteinen politiikka. Pyrin itse puheessani konkretisoimaan näitä tavoitteita Turun näkökulmasta.

 

  1. Tiedolla johtaminen

Turun vihreiden tavoitteissa tiedolla johtaminen näkyy ennen muuta päätöksenteon avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisäämisenä. Päämääränä on varmistaa, että turkulaiset voivat osallistua päätöksentekoon myös vaalien välillä. Tieto ei siis jää ainoastaan päättäjien yksinoikeudeksi, vaan sitä tarjotaan kaikille. Samoin lisäämällä ihmisten osallisuutta esimerkiksi kansanäänestyksillä, keskustelevan demokratian keinoilla tai erilaisilla osallistumisilloilla saadaan kaikkein ihmisten tieto päätöksenteon käyttöön.

Turussa valta on asukkailla, eikä päätöksiä voi ostaa. Haluamme kehittää kaupungin johtamisjärjestelmää demokraattisemmaksi ja osallistaa asukkaita enemmän päätöksentekoon. Vihreiden mielestä Turkuun pitää valita pormestari, jotta vaalien tulos näkyy myös kaupungin johdossa.

Vihreät haluavat, että lautakunnat ja kaupunginhallitus velvoitetaan vuosittain vähintään kahteen asukkaille avoimeen kokoukseen. Haluamme avata päätöksentekoa jo valmisteluvaiheessa paremmin kaupungin verkkosivuilla.

Turussa täytyy vahvistaa asukkaiden osallisuutta ja kutsua kaupunkilaisia keskustelemaan Turun kehittämisestä. Järjestetään kansanäänestyksiä suurista kaupunkilaisia kiinnostavista kysymyksistä ja edistetään lähidemokratiaa!

Lisäksi tiedolla johtamiseen kuuluu tietenkin se, että teemme päätökset kunnollisen ja riittävän tiedon perusteella. Ilmoilla liikkuu nyt paljon helppoja ratkaisuehdotuksia monimutkaisiin ongelmiin – vaihtoehtoisilla faktoilla eli valheilla ei ikinä pidä olla sijaa Turun päätöksenteossa.

2. Koulutus

Koulutusteemamme mukaisesti hyvä tulevaisuus alkaa kouluista. Teema on yhteinen niin Tieteen ja teknologian vihreille, Turun vihreille kuin koko Suomen vihreille.

Turku on sivistyskaupunki. Laadukas koulutus on kaupunkimme tärkeimpiä tehtäviä. Vihreässä koulutuskaupungissa vahvistetaan kaikkien mahdollisuutta kouluttautua iästä, taustasta ja tulotasosta riippumatta. Haluamme pitää kiinni monipuolisista sivistyspalveluistamme ja kehittää niitä vastaamaan muuttuvaan maailman tarpeisiin. Koulutuskaupunki Turussa sivistystä on tarjolla monipuolisesti ja kaikille.

Vihreät haluavat huolehtia lapsista ja nuorista. Tahdomme pitää koulut lähellä kotia ja päivähoitoryhmät pieninä. Koulutuksesta ei saa leikata. Jokaiselle alle 25-vuotiaalle pitää tarjota työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka.

Näin haluamme taata nuorille mahdollisuuden opiskella, tehdä töitä ja rakentaa omaa elämäänsä Turussa. Toisaalta tavoite tarkoittaa sitä, että oma opinahjo on lapsen ikään nähden tarpeeksi lähellä ja että koulurakennus on hyvässä kunnossa. Toisaalta kyse on opintojen sisällöstä: meillä on oltava riittävän pienet ryhmät, erityisapua tarjolla ja kunnon keinot laittaa kiusaamiselle stoppi. Yhdenvertaisuutta pitää edistää jo päiväkodista asti, oli kyse sitten maahanmuuttajataustaisten, sukupuoli- tai seksuaalivähemmistöjen tai heikosti toimeentulevien kohtelusta.

Haluamme rakentaa Turun, jossa kasvatetaan lapsia kansainvälisen ja yhdenvertaisen maailman jäseniksi. Koulussa annetaan ne eväät, joilla ihmisistä kasvaa lähdekriittisiä, kokonaisuuksia ymmärtäviä ja ajattelevia yhteiskunnan jäseniä.

3. Teknologian ihmisläheinen hyödyntäminen

Turku on paitsi sivistys- myös teknologiakaupunki. Taloudellista hyvinvointia lisätään kehittämällä ympäristöystävällisiä ratkaisuja, panostamalla luovaan talouteen ja telakan toimintaan. Kehittyvässä Turussa uskalletaan uudistua ja rakennetaan kaupunkiympäristöä tulevaisuutta varten.

Turun kuntavaaliohjelmassa teknologia painottuu ennen muuta kaavoituksessa ja liikenteessä. Tavoitteenamme on suunnitella viihtyisä kaupunki, jossa jokainen voi nähdä ikkunastaan vihreää luontoa. Tähän päästään rakentamalla tiivistä, viihtyisää ja arkkitehtonisesti tasokasta kaupunkia vanhaa kunnioittaen ja suojellen sekä viheralueita säilyttäen. Uusi rakentaminen pitää keskittää olemassa olevan asutuksen ja joukkoliikenneyhteyksien luo.

Raitiotien rakentaminen ja joukkoliikenteen sähköistäminen ovat vihreiden tärkeitä päämääriä. Raitiotie on tulevaisuuden kulkumuoto, joka samalla kunnioittaa Turun historiaa. Uudenlainen pikaraitiotie luo hyvää kaupunkikehitystä, lisää kiinteistöjen arvoa sekä lisää joukkoliikenteen osuutta Turun tavoitteiden mukaisesti. Millään muulla keinolla näihin lopputuloksiin ei päästä, ja uuden teknologian hyödyntäminen pikaraitiotietä suunniteltaessa onkin A ja O.

4. Pitkäjänteinen politiikka

Vihreiden koko politiikka perustuu pitkäjänteisyyteen ja jälkipolvien huomioimiseen. Niin myös Turun vihreiden. Meidän on kannettava vastuumme, ettemme jätä jälkipolville kohtuutonta sosiaalista, ekologista tai taloudellista velkaa.

Eräät tärkeimmistä ajamistamme hankkeista antavat parhaan hyödyn parhaassakin tapauksessa vasta monen vaalikauden kuluttua, ja siksi on tärkeää  suunnitella ne nyt oikein.

Vihreiden yksi päämäärä on tehdä Turusta hiilineutraali kunta vuoteen 2040 mennessä. Tämä tulee olemaan todella haastavaa, mutta Turku on jo alkanut toteuttaa tavoitetta. Nyt on pidettävä huolta siitä, että päätökset jatkuvat linjakkaina ja kannamme oikeasti vastuumme ilmastonmuutoksen hillitsemisestä.

Raideliikenteen investoinnit ovat luonteeltaan pitkäjänteisiä. Henkilöjunaliikenne Uuteenkaupunkiin voitaisiin toteuttaa kaikkein nopeimmin, lähes välittömästi. Siihen sisältyy myös vähiten taloudellisia riskejä.

Tunnin juna Helsinkiin on jo suurempi haaste ja suurempi kustannuserä, mutta sitä on ajettava vahvasti yhdessä alueen muiden kuntien kanssa. Tunnin juna toisi pääkaupunkiseutua lähemmäs Turkua ja edistäisi työllisyyttä.

Turun raitiotien rakentaminen on ensi kauden suurimpia infrastruktuurihankkeita, ja siinä pallo on  täysin Turulla itsellään. Toivomme kaikkien osapuolten tajuavan, että sitä täytyy investointina arvioida kymmenien vuosien päähän.

Tulevaisuuden Turku rakennetaan tänään.

FacebookTwitterGoogle+Share

Enemmistö haluaa edistää pyöräilyä – ottavatko päättäjät onkeensa?

Turussa julkaistiin viime viikolla kaikkien aikojen ensimmäisen pyöräilybarometrin tulokset. Ne olivat yllättäviä ja erittäin positiivisia. Eniten uutisointia aiheutti se, että peräti 96% turkulaisista kannattaa pyöräilyn edistämistä. Luvut ovat samansuuntaisia muiden kaupunkien vastaavien kanssa.

Myönteinen suhtautuminen itsessään ei ollut itselleni yllätys, vaikka prosenttiosuuden suuruus olikin. Jos asiaa olisi kysytty vain Turun päättäjiltä, olisivat vastaukset saattaneet olla erilaisia. Moni valtuutetuista tuntuu kuvittelevan, että pyöräily on päätöksenteossa sivuseikka. Tämä on harhakuva.

Pyöräily ja sen edistäminen ei nimittäin ole mitään puuhastelua. Pyöräily on iso osa kansanterveyttä, viihtyisää kaupunkitilaa, saasteettomuutta, ilmastonmuutoksen ehkäisyä, tasa-arvoista liikkumista ja sujuvaa liikennettä. Jos useampi autoilija vaihtaa kulkupelinsä pyörään, on liikenne sujuvampaa myös niille autoilijoille, jotka syystä tai toisesta eivät tätä vaihdosta voi tehdä.

Pyöräily on yhteiskunnalle tehokkainta liikennettä ja terveyshyötyjen takia se jopa säästää rahaa: Tutkimuksen mukaan jokainen pyöräilty kilometri tuottaa yhteiskunnalle noin 0,3–1,3 euroa investointitasosta riippuen. Mitä enemmän hyviin pyöräteihin investoidaan, sitä enemmän saadaan tuottoa. Suomalaisten ja kansainvälisten tutkimusten mukaan taas euron satsaus pyöräliikenneväylien kehittämiseen tuo kahdeksan euron tuotot esimerkiksi säästöinä terveyskuluissa – ja niitähän juuri nyt kipeästi etsitään. Pyöräilevä työntekijä on myös tutkitusti tehokkaampi.

Pyöräily hyödyttää siis koko yhteiskuntaa, meitä kaikkia.

2016-11-04 08.31.19-1

Pyöräily on kätevä ja terveellinen tapa liikkua kaupungissa. Turku on rakenteeltaan ihanteellinen pyöräkaupunki ja turkulaiset Suomen innokkaimpia pyöräilijöitä. Meillä on mahdollisuus nousta maailman johtavien pyöräilykaupunkien joukkoon, mutta se vaatii asenteen muuttamista teoiksi.

Pyöräilybarometrin mukaan turkulaiset pyöräilisivät enemmän, jos pyöräilyverkosto olisi kattavampi, pyöräily turvallisempaa ja pyörien pysäköintipaikat paremmin turvattuja ilkivallalta ja varastamiselta. Myös ruuhkaisimpien pyöräteiden levennyksiä, päällysteiden parempaa kuntoa ja kunnossapidon sekä talvihoidon parempaa laatua peräänkuulutettiin.

Ratkaisut pyöräilyn edistämiseen, mikä siis hyödyttää jokaista, ovat tiedossa. Turkuun tarvitaan uusia pyöräväyliä erityisesti vilkkaastiliikennöidyille reiteille, kuten Puutarhakadulle, Linnankadulle, Itäiselle Pitkäkadulle ja Itäiselle Rantakadulle. Keskustan ajonopeuksia 30 kilometriin tunnissa alentamalla luomme turvallista ympäristöä paitsi koulu-, työ- ja kauppamatkapyöräilijöille, myös muille liikkujille. Kaupunkipyöräjärjestelmä laajentaisi ja tukisi joukkoliikennettämme. Turkuun tarvitaan myös pyöräilykoordinaattori tekemään tätä suunnitelmallista pyöräilynedistämistyötä.

Pyöräily on päättäjien listoilla jäänyt liian pitkään häntäpäähän. Kuntavaaleissa ehdokkailla on nyt mahdollisuus korjata tämä epäkohta nostamalla pyöräily politiikan agendalla kärkeen, minne se kuuluu.


 

Turun pyöräilybarometrin tulokset täällä.

Lue parin vuoden takainen blogaukseni pyöräilyn edistämisestä täällä.


Miksi vihreät haluavat tornitalon muualle kuin Kakolaan?

(Julkaistu Turun Sanomissa 10.11.)

Maanomistajan Kakolaan haluama torni on puhuttanut Turussa (mm. TS 29.9.). Vihreä valtuustoryhmä näkee korkean rakentamisen osana kehittyvää Turkua, mutta Kakolanmäelle ei tornirakennus mielestämme sovi. Perustelumme voi tiivistää viiteen pääkohtaan.

1. Kakolan historiallinen miljöö on kiinnostava itsenään

Kakolan historiallinen ympäristö on upea osa Turkua. Suositut Kakolan kierrokset ja Kakolanmäellä ulkoilevat kaupunkilaiset kertovat siitä, että rakennukset ja alueen historia vuosi toisensa jälkeen kiinnostavat ja houkuttelevat ihmisiä mäelle. Historiallisesti arvokas mäki ei kaipaa tornitaloa vetonaulakseen, vaan itse vankilarakennuksen tulee olla Kakolanmäen kruunu ja maamerkki.

2. Torni mäellä ei sovi siluettiin ja kaupunkikuvaan

Mäen päälle rakennettava torni olisi persoonaton ja dominoiva elementti kaupungin siluetissa. Paremmin torni sopii esimerkiksi Linnakaupunkiin, jossa on jo olemassaoleva suunnitelma purjetornista ja jossa korkea rakennus toimii alueen maamerkkinä. Kakolanmäen päällä torni myös varjostaisi ympäristön asumuksia ja pihoja suuren aurinkokellon tavoin. Erityisesti talvella, auringon paistaessa alhaalta, vaikutus tuntuisi kauas.

3. Nykyinen kaava on tarkan harkinnan tulos

Kakolan asemakaavan takana on kansainvälinen ideakilpailu, johon saatiin sata esitystä. Tämän tuloksena, huolellisen valmistelun jälkeen, syntyi Kakolan kaava. Siinä harkinnassa käytiin perusteellisesti läpi tornivaihtoehto, mutta se hylättiin kaupunkikuvallisista syistä. Päädyttiin historiallista miljöötä korostavaan ratkaisuun, jossa uudisrakentaminen ei ylitä vanhojen vankilarakennusten korkeutta. Ne perusteet eivät ole muuttuneet miksikään.

4. Kaavan toteuttaja on tiennyt, mitä alueen kaava sallii

Ostaessaan Kakolan on maanomistaja ollut tietoinen kaavasta sekä siitä, mitä alueelle kaavan puitteissa voi toteuttaa. Kaava sallii että muutama rakennus puretaan, ja ne voidaan korvata matalalla ja halutessa vaikka modernilla uudisrakentamisella. Suojelumerkinnän saamattomien rakennusten säilyttämisellä ei pidä jälkikäteen voida kiristää lisää rakennusoikeutta.

5. Kakolasta avautuu ilman tornitaloakin upea näkymä merelle

Kakolanmäeltä näkee kauas jo nyt ja maisemia voi mäeltä käydä ihastelemassa kuka tahansa. Omistajan ja alueen yrittäjien toivoman, matkailu- ja vierailuvetonaulana toimivan näköalaravintolan toteuttaminenkaan ei vaadi tornirakennusta, vaan upeat näkymät Airistolle tarjoavan ravintolan voi toteuttaa vaikka Länsisellin ullakkokerrokseen.

Saara Ilvessalo
Kaupunginvaltuutettu (vihr)
Rakennuslautakunnan puheenjohtaja

Mikaela Sundqvist
Kaupunginvaltuutettu (vihr)
Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnan jäsen


Missä opiskelijat, tiede ja kaupunkipuisto kohtaavat

Julkaistu Turun Seutusanomissa 4.5.2016

Osaatko sanoa Suomesta alueen, josta löytyy kaksi yliopistoa, kaksi ammattikorkeakoulua, laaja tiedepuisto teknologiakeskuksineen, yliopistollinen keskussairaala, kaupungin suosituin kaupunkipuisto, rautatieasema ja loputtomat liikuntamahdollisuudet? Olen onnekas katsellessani tuota aluetta joka päivä ikkunastani. Kyseessä on Kupittaan ja kampusalueen muodostama kokonaisuus.

Turun kaupunginhallitus käynnisti viikko sitten Turun kampus ja tiedepuisto -kärkihankkeen, jolla tavoitellaan vetovoimaa ja hyvinvointia lisäävää kaupunkikehitystä. Hankkeeseen lähdetään paitsi kaupunkisuunnittelun keinoin, myös korkeakoulu- ja yritysmaailmojen yhteistyötä lisäämällä. Alue antaakin loistavat lähtökohdat uusien työpaikkojen syntymiselle, kun poikkeuksellisen tiiviillä alueella 1,5 kilometriä kaupungin ytimestä sijaitsevat Turun 40 000 korkeakouluopiskelijaa ja teknologia-alueen toimijat voivat lyödä viisaat päänsä yhteen.

Korkeakouluyhteistyön lisäksi Kupittaalle on suunnitteilla tunnin junayhteys Helsinkiin, pikaraitiotie, hotelli, muita palveluja, asuntoja ja kansirakenteita moottori- ja rautatien yli. Joukkoliikennettä kehittämällä ja kunnollisilla parkkijärjestelyillä voidaan puuttua erityisesti ammattikorkeakoulun alueen liikenteen ongelmakohtiin. Tehokas joukkoliikenne ja kaupungin kasvaminen sisäänpäin ovat myös ilmastoystävällisiä ratkaisuja.

Moottoritien ylittävällä rakentamisella Itäharjun alueen väistyneet varasto-, varikko- ja ratapihatoiminnot saadaan kytkettyä alueen kehitykseen. Omakotitalovaltaisten alueiden viereen rakennettaessa pitää huolehtia siitä, että erilaiset alueet sulautuvat luontevasti toisiinsa. Radan tuntumaan sopii korkeakin rakentaminen, Nummen pientaloalueen viereen taas alueen omaleimaisuutta kunnioittavat maltilliset hankkeet.

Liikunta- ja harrastusmahdollisuuksiltaan Kupittaan puisto on verraton, ja sen säilyminen puistona onkin aluetta kehitettäessä turvattava. Eläväisestä puistosta löytyy niin maauimala, jalkapallostadion, sisäurheiluhalli, pesäpallokenttä, bmx-rata, kilparata pyöräilijöille, luistelurata, lasten seikkailupuisto, lasten liikennekaupunki, lintupuisto kuin kohta rakentuva palloiluhallikin.

Kun kevätiltaisin pyöräilen puiston poikki ja korkeakoulualueen ohi kotiin, olen erityisen ylpeä kotikaupungistani ja yhdestä lempialueistani. Tampere jää suurista sanoistaan huolimatta omien kaupunkikehityshankkeidensa kanssa kakkoseksi Kupittaan ja kampuksen rinnalla.


Valtuustoaloite viherkattojen edistämiseksi

Jätin kaupunginvaltuuston kokouksessa 9.5.2016 aloitteen viherkattojen edistämisstrategiaksi. Vastaava aloite on jätetty Helsingissä neljä vuotta sitten, ja vuodenvaihteen tienoilla Helsinki tekikin linjauksen viherkattojen edistämisestä. Turussakin keskustelu viherkatoista on herännyt, ja niitä on syytä alkaa säännönmukaisesti edistää – vihrekatoista on monia hyötyjä niin ihmisille kuin luonnolle.

Viherkattojen rakentamisella voidaan saavuttaa kaupungeissa monia hyötyjä: ne lisäävät viihtyisyyttä, parantavat rakennusten energiatehokkuutta, edistävät luonnon monimuotoisuutta kaupungissa ja auttavat hallitsemaan hulevesiongelmia sekä tulvia. Viherkattojen avulla myös kaupungin melutasoja saadaan laskettua, ilmanlaatua parannettua ja kaupunkilämpötiloja tasattua ilmastonmuutoksen aiheuttamien helleaaltojen lisääntyessä.

Eri puolilla maailmaa saatujen kokemusten perusteella toimiva viherkatto vähentää merkittävästi rakennuksen energiankulutusta. Myös ilmastoinnin tarpeen suhteen tulokset ovat hyviä. Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen on yksi keskeisin keino vähentää ilmastopäästöjä, ja nimenomaan vanhojen rakennusten energiatehokkuudet luovat erityisiä haasteita. Viherkattojen rakentamisella voidaan parantaa rakennusten energiatehokkuutta kustannustehokkaasti, ja niiden rakentaminen on tutkimusten mukaan muutenkin taloudellisesti järkevää.

Ilmaston lämpenemisen myötä lämpenee myös meri, ja sademäärien ennustetaankin Suomessa kasvavan. Itämeren rannalla sijaitsevalle Turulle tämä tarkoittaa myös kaupunkitulvien lisääntymistä. Sateet kasvattavat hulevesivalumia, eli rakennetulta pinnalta, rakennuksen katolta tai muilta vastaavilta pinnoilta pois johdettavaa sade- ja sulamisvettä. Viherkatot toimivat osaratkaisuina hulevesien hallintaan, sillä ne sitovat sadevettä ja tasoittavat tulvahuippuja.

Viherkattojen avulla edistetään ja ylläpidetään kaupungin viihtyisyyttä sekä luonnon monimuotoisuutta. Viherkatot voivat tarjota kasvualustan harvinaistuville lajeille. Viherkattojen edistämiseksi tarvitaankin Turussa selkeät tavoitteet ja strategia niiden toteuttamiseksi – näin on jo toimittu esimerkiksi Helsingissä, jonka linjauksesta on syytä ottaa mallia (ks. tinyurl.com/HelsinginViherkattolinjaus).

Viherkattojen käyttöä tulee lisätä säännönmukaisesti selkeillä kaavamäräyksillä, tontinluovutusten yhteydessä ja koerakentamisen kautta erityisesti kaupunkikeskustan uudis- ja täydennysrakentamisen yhteydessä. Myös vanhojen rakennusten osalle tulisi asettaa tavoite. Kattojen ammattitaitoinen toteutus ja ylläpito vaatii kaupungin eri toimijoiden yhteistyötä.

Esitän, että ympäristötoimiala laatii strategian viherkattojen edistämiseksi.

Chicagon kaupungintalon viherkatto. Kuva: Wikipedia.

 


Rakennuslautakunnan enemmistö hyväksyi suojellun talon purun

Jäin yhden kollegan kanssa rakennuslautakunnassa eilen vähemmistöön, kun lautakunnan enemmistö antoi äänin 8-2 hyväksynnän kaavalla sekä rakennusluvassa suojellun rakennuksen purkamiselle.

Kyseessä on Kähärissä sijaitseva Tikkumäenkuja 5:n kaavalla sr1-merkinnällä suojeltu entinen ruutivarasto, josta ollaan rakennusluvalla tekemässä pientä asuintaloyksiötä. Muutosta varten hyväksytyssä rakennusluvassa muun muassa talon alkuperäiset seinät on määrätty suojeltaviksi.

Rakennusvalvonta havaitsi kuitenkin lokakuussa, että talosta on purettu yli puolet ja keskeytti rakennustyöt. Kävimme lautakunnan kanssa paikalla kaksi viikkoa sitten, ja talosta on tosiaan enää 1/3 jäljellä. Tämän takia rakennusvalvontajohtaja esitti, että rakennustöiden keskeytys pidetään voimassa kunnes rakennusluvasta poikkeamiselle on myönnetty asianmukainen lupa. Asiasta olisi esityksen mukaan pitänyt myös ilmoittaa poliisille.

Lautakunnan enemmistö (Huhtanen (vas), Luojola (sd), Sinervo (sd), Rantanen (sd), Karjalainen (kesk), Laakso (ps), Karlsson (kok) ja Ansas (kok)) päätti kuitenkin, että töiden keskeytysmääräys kumotaan ja purku- sekä rakennustyö saa jatkua. Itse äänestin kokoomuksen Pentin kanssa pohjaesityksen puolesta. Klimscheffskij (kok) äänesti tyhjää, KD:n Raninen ja toinen vihreiden edustajamme Lahtinen olivat poissa.

Asiasta ei näin ilmoitettu poliisille, vaan purkutyöt ja kokonaan uuden talon rakentaminen saavat jatkua. Suojellun rakennuksen purkaminen rakennusluvan vastaisesti on maankäyttö- ja rakennuslain vastaista. Parhaan oikeustieteellisen ymmärrykseni mukaan lautakunnan enemmistö teki siis lainvastaisen päätöksen. Tämän takia jätimme esittelijän kanssa päätöksestä eriävän mielipiteen.

Hakija oli perustellut toimiaan sillä, että rakennus oli huonokuntoinen ja aikomuksena on rakentaa tilalle vastaava rakennus. Tämän ei kuitenkaan pitäisi voida olla suojellun rakennuksen luvattoman purun oikeuttava perustelu. Jos rakentaja huomaa, ettei rakennusta ole mahdollista kunnostaa luvan mukaisesti (eli tässä tapauksessa niin, että alkuperäiset ulkoseinät säilytetään), pitää siihen hakea asianmukaista lupaa, ei toimia salaa ja lainvastaisesti.

Tein lautakunnassa parhaani estääkseni tämän päätöksen, joka lähettää erittäin huonon signaalin siitä, että suojeltuja taloja saisi luvatta purkaa. Olen erittäin harmissani ja pettynyt siihen, että lautakunnan enemmistö päätyi tähän ratkaisuun. Tiedoksi rakennuttajille: suojeltuja rakennuksia ei saa, eikä ainakaan pitäisi saada purkaa jatkossakaan.

Toivoisin Turun taudin olevan jo muinaishistoriaa, mutta sitkeästi sen jäänteet yhä elävät. Teen rakennuslautakunnan puheenjohtajana jatkossakin hartiavoimin töitä niiden kitkemiseksi.


Toriparkkikertaus on opintojen äiti

Toriparkkifantasia on jarruttanut Turun keskustan kehittämistä yli 20 vuotta. Tänään kaupunginvaltuuston kokous jää minulta harmittavasti sairastumisen takia väliin. Erityisen paljon tämä kismittää, koska tänään on mahdollista vihdoin päästä toriparkkihankkeesta kokonaan eroon – Tulos riippuu yhdestä tai kahdesta äänestä. Tässä alla blogimuodossa se, mitä olisin kokouksessa sanonut.

(EDIT: Poissaolostani huolimatta vihreiden koko ryhmä on edustettuna. Vihreät ovat ainoa puolue ja ryhmä, joka kokonaisuudessaan vastustaa toriparkkia.)

Omat syyni vastustaa hanketta ja olla ylipäätään mukana politiikassa ovat jotakuinkin samat: ekologiset, demokraattiset ja tulevaisuuteen katsovat.

Toriparkille ei ole tarvetta, sillä Louheen ja muihin keskustan parkkihalleihin mahtuu aina. Aina. Toriparkin rakentaminen lisäisi autoilua, ja autoistumiskehitys taas huonontaa kansanterveyttä ja keskustan ilmanlaatua. Tämä ei tue kestävää kehitystä ympäristön tai ihmisten terveyden kannalta.

Suurin osa turkulaisista vastustaa toriparkkia, ja myös yrittäjien enemmistö on hallia vastaan. Tämän jos minkä pitäisi painaa vaakakupissa toriparkkia vastaan. Toriparkki on demokratian irvikuva, jota on hankkeen monista kaatumisista huolimatta yritetty ajaa kuin käärmettä pyssyyn.

Toriparkki on menneisyyden hanke. Muissa eurooppalaisissa Turun kokoluokan kaupungeissa autoilu vähenee. Toriparkkisuunnitelmat ovat lähes kolmenkymmenen vuoden takaa – Kaupunkia pitäisi kehittää tulevaisuutta varten, ei menneisyyden huonoiksi todetuilla suunnitelmilla. Moderneissa kaupungeissa liikkuminen tapahtuu pyöräilyn, joukkoliikenteen ja yhteisautojen ehdoilla.

Toriparkkia vastustettiin suurmielenosoituksessa jo maaliskuussa 2009.
Toriparkkia vastustettiin suurmielenosoituksessa jo maaliskuussa 2009.

Suurin syy vastustaa toriparkkia on, että sille ei ole tarvetta. Meillä on jo toriparkki, nimeltään Louhi, ja noin 1300 parkkihallipaikkaa korttelin päässä torista. Lisäksi lähistöltä löytyy mm. Eskelin pysäköintilaitos ja Puutorin parkkihalli. Toriparkkia on perusteltu sillä, että se korvaa katupysäköintiä. Parkkihallit eivät kuitenkaan vastaa samaan tarpeeseen: Nythän paikkoja halleissa on olemassa aina.

Toriparkissa on lisäksi valtavat riskit, sekä pohjavesien, saven että talouden suhteen. Pahimmassa tapauksessa hanke kaatuu kaupungin maksettavaksi. Politiikassa tulisi noudattaa oikeustieteestä tuttua varovaisuusperiaatetta ja olla ottamatta tarpeettomia riskejä.

Vaihtoehtoja keskustan kehittämiselle on runsaasti: Kehitetään kävelykeskustaa, joukkoliikennettä, vapaata kaupunkitilaa, tapahtumia, oleskelutiloja ja pyöräväyliä – Ja muistetaan, että kävelijät, joukkoliikenteen käyttäjät, pyöräilijät ja vaikka Louheen parkkeeraajat eivät ostostele automarketeissa mutta mielellään kyllä Turun keskustassa. Ei kehitetä Turun sydäntä automarketin ehdoin.

SFP är nu i vågmästarrollen: Vi har läst i tidningen, att dom tänker rösta för torgparkeringen även om vissa av dom tidigare har varit emot projektet. Jag är väldigt ledsen om detta och hoppas på att dom verkligen vet att de nu skulle kunna rösta enligt samvetet och stoppa torgparkeringen.


Torgparkeringen hänger på en röst – SFP kan avgöra

(Publicerat i Åbo underrättelser 7.11.2014)

Åbo stadsfullmäktige behandlade torgparkeringsplanen igen på sitt förra möte 27.10. Då bordlades ärendet, vilket vill säga att vi kommer att behandla saken på nytt under nästa möte.

Ärendet bordlades av dem som stöder torgparkeringen. Orsaken var att det bland mötesdeltagarna fanns flera motståndare i sådana grupperingar som till största delen stöder torgparkeringen, vilket betydde att torgparkeringens motståndare skulle ha haft en majoritet med minst en röst. Detta betyder att om det skulle ha röstats då, skulle torgparkeringen ha strukits ur Salutorgets detaljplan.

Det som är märkligt är att SFP, där åsikterna är delade, har anmält att de inte kommer att rösta emot torgparkeringen eftersom de inte stöder en ny planläggning – även om åtminstone Christel von Frenckell-Ramberg och Stefan Wallin (som nu är jävig) tidigare har motsatt sig torgparkeringen. Att majoriteten av fullmäktigeledamöterna i förra fullmäktige tvingade genom beslutet innehållande torgparkeringen, genom att ordna ett extra möte endast för detta ärende innan nya fullmäktige valdes år 2012, är ingen orsak att nu rösta emot det löfte man gett åt sina röstare i valet.

Det vore konstigt om fullmäktige nu bestämde sig att låta torgparkeringen byggas även om största delen av ledamöterna motsätter sig projektet. Största delen av åboborna och även majoriteten av företagarna är emot torgparkeringen. Fullmäktigeledamöterna borde nu rösta enligt vad de verkligen tycker – då skulle torgparkeringen nämligen kunna glömmas.

Saara Ilvessalo
Medlem i Åbo stadsfullmäktige, De gröna
Ordförande för De gröna i Åbo


Valtuustoaloite pyöräreittien suunnittelusta tapahtumien aikana (ja vähän toriparkkia)

Tänään valtuustossa keskusteltiin jälleen kiihkeästi muun muassa sote-lausunnosta, taloustilanteesta ja toriparkista.

Jälkimmäisessä keskustelua kirvoitti se, että samassa kun valtuusto merkitsi tiedoksi korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen hylätä valitukset Kauppatorin kaavasta, tehtiin esitys asemakaavan uudelleenvalmstelun aloittamisesta siten, ettei se sisällä maanalaista psäköintiä. Kun tämä menettely ei täyttänyt lain kirjainta, tehtiin sisällöltään sama esitys valtuutettujen kiireellisesti käsiteltävässä valtuustoaloitteessa, jonka itsekin allekirjoitin ja jonka puolesta käytin puheenvuoron. Tämä siksi, että uusi valtuusto ei ole saanut ottaa kantaa toriparkkiin, vaikka se oli iso vaalikysymys kuntavaalien 2012 aikaan. Asia tuotiin nimittäin samalla tavalla kiireellisenä asiana vanhan valtuuston käsittelyyn kannattajien toimesta. Toriparkkikysymykseen siis palataan syksyn aikana.

Taloustilanne on yhä huolestuttava, sillä valtionosuudet pienenevät ja työttömyysluvut ovat Turun seudulla korkeat huolimatta ilonpilkahduksista telakan suunnalta. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain lausunnossa omasta mielestäni tärkeää oli lausua siitä, että myös näistä palveluista päätetään demokraattisesti niin, että valta ja vastuu ovat samassa korissa. Huomautin puheenvuorossa, ettei tässä yhteydessä voida käyttää termiä ”suora demokratia”, jos tarkoitetaan suoria vaaleja tai edustuksellista demokratiaa.

Varsinaisten lista-asioiden lisäksi jätin aloitteen pyöräreittien osoittamisesta tapahtumien aikaan. Aloitteen allekirjoittivat lisäkseni vihreiden ryhmä sekä yksittäisiä valtuutettuja kokoomuksesta, vasemmistoliitosta ja perussuomalaisista.

Valtuustoaloite pyöräreittien suunnittelusta ja osoittamisesta tapahtumien aikana

Turun kaupunginvaltuuston kokous 22.9.2014

Turussa järjestetään ympäri vuoden erilaisia markkinatapahtumia lyhyin väliajoin. Yleensä alue suljetaan tapahtuman ajaksi pyöräilijöiltä, ja pyörää on talutettava tapahtuma-alueen läpi. Pyöräilykielto on osoitettu joskus virallisin liikennemerkein, joskus muunlaisella kiellolla, mutta joka tapauksessa vasta kun kävelyalue jo alkaa, jolloin pyöräilijän on kierrettävä takaisin etsiäkseen vaihtoehtoista pyöräreittiä. Yllättäen sulkeutuvat pyöräreitit hankaloittavat huomattavasti pyöräilyä ja liikkumista kaupungissamme.

Kaupunginhallituksen tulisi tehdä tapahtumia ja niiden liikennejärjestelyjä koskeva ohjeistus, jota alemmat elimet noudattavat. Turun kiinteistöliikelaitoksen ja sen johtokunnan on aina alueita tapahtumakäyttöön luovuttaessaan huomioitava pyöräily ja tarpeen tullen velvoitettava tapahtumanjärjestäjää suunnittelemaan ja ohjeistamaan vaihtoehtoisen turvallisen ja toimivan pyöräreitin tapahtuma-alueen ohi.

Jos tapahtuman vuoksi joudutaan sulkemaan pyöräilyreittejä tai rajoittamaan niiden käyttöä, kiinteistöliikelaitoksen ja järjestäjän on yhteistyössä osoitettava selkeästi opastettu kiertoreitti. Tapahtumanjärjestäjää tulisi velvoittaa antamaan selvä ohjeistus, jossa pyöräilykielto osoitetaan virallisin liikennemerkein jo edeltävässä risteyksessä ja jossa osoitetaan pyöräliikenteelle turvallinen kiertoreitti. Liikelaitos voi periä kulut tapahtumanjärjestäjältä. Näin on toimittu useissa muissa kaupungeissa, jossa pyöräreitin osoittaminen on velvoite tapahtuman järjestämiseksi.

Esimerkiksi Aurajoki-rannassa järjestettävien tapahtumien aikaan Kauppiaskadun ja Rettiginrinteen välin pitäisi pysyä auki pyöräilijöille aina myös tapahtumien aikaan. Linnankatua ja Itäinen Rantakatu – Hämeenkatu – reittiä voisi käyttää kiertoreittinä. Tapahtumanjärjestäjä ja kaupunki voisivat sopia järjestelyistä tapahtumien aikaan esimerkiksi niin, että pyöräkaistan tieltä poistettaisiin tilapäisesti parkkipaikkoja ja osa ajokaistasta osoitettaisiin pyöräilijöiden käyttöön tilapäisin merkinnöin.

Turussa 22.9.2014

Saara Ilvessalo

Epävirallinen pyöräilykielto jokirannan markkinoilla. Kuva: Tero Rantaruikka
Epävirallinen pyöräilykielto jokirannan markkinoilla. Kuva: Tero Rantaruikka

Äkkiä Helsinkiin – ja takaisin

Julkaistu Turun Sanomissa 6.9.2014

Varsinaissuomalaisten opiskelijoiden keskuudessa kytee huoli: moni rakastaa opiskelupaikkaansa, mutta pelkää valmistumisen myötä joutuvansa muuttamaan Helsinkiin työn perässä. Valmistuminen pakottaa muuttamaan erityisesti niillä aloilla, joiden työpaikat ovat keskittyneet pääkaupunkiseudulle.

Niin sanottu aivovuoto on hallaa Varsinais-Suomen kehittymiselle ja menestymiselle. Nyt vain noin joka toinen Turun korkeakouluista valmistunut työllistyy Varsinais-Suomen alueelle. Lopuista suurin osa päätyy pääkaupunkiseudulle.

Turun Sanomissa on viime päivinä uutisoitu ansiokkaasti niin kutsutusta ”tunnin juna” -hankkeesta, jonka myötä matka Turun ja Helsingin välillä lyhenisi puoleen nykyisestä kahdesta tunnista.

Väylä on osa EU:n ydinrataverkkoa, ja sen myötä rakennettaisiin uusi rata välille Espoo–Lohja–Salo sekä kaksoisraiteet välille Turku–Salo. Radan rakentamisen on arvioitu maksavan 1,3 miljardia, mistä 20–50 prosenttia saataisiin EU-rahoituksena.

Tunnin junalla on monia etuja sekä koko maalle että Varsinais-Suomelle. Junalla matkustaminen on tehokasta, nopeaa ja ekologista, ja Turun sekä Helsingin välillä nopea junayhteys nivoisi kaksi korkeakoulukaupunkia paremmin yhteen.

Monet matkustavat jo nykyisellään Turusta lähes päivittäin pääkaupunkiseudulle töihin. Tunnin junan avulla useampi voisi asua Varsinais-Suomessa työskennellessään tai vieraillessaan muuten useasti pääkaupunkiseudulla.

Näin Varsinais-Suomi olisi tavallaan osa Helsingin työssäkäyntialuetta. Matkan ajallinen kesto olisi sama kuin monesta Helsingin lähiöstä tai ympäryskunnasta Helsingin keskustaan.

Nopean junayhteyden tarpeellisuutta on kritisoitu sanomalla, ettei matkustajamäärä Turun ja Helsingin välillä ole kasvanut siihen malliin, että nopeampaa yhteyttä tarvittaisiin.

Ajatusmalli pitäisi kääntää toisin päin: matkustajamäärä saadaan nimenomaan kasvamaan kehittämällä väliä nopeammaksi. Vaikka investointi kaikkien isompien rakennushankkeiden tavoin on kallis, on se hyvää työllistävää elvytystä, joka maksaa itsensä takaisin vuosien saatossa.

Nopeasta junasta ei kuitenkaan ole hyötyä, jollei sillä ole varaa matkustaa. Junalippujen alituinen kallistuminen saataisiin taittumaan, jos VR:n monopoliasema purettaisiin ja liikennöitsijät toimisivat nykyistä kustannustehokkaammin.

Ensi vaiheessa Turku–Salo-rataa voitaisiin parantaa niin, että sillä voidaan aloittaa paikallisjunaliikenne nykyistä lyhemmin vuorovälein.

Saara Ilvessalo
Kirjoittaja on graduaan tekevä oikeustieteen opiskelija ja Turun kaupunginvaltuutettu (vihr).