Ryhmäpuheenvuoro Turun talousarvion 2018 käsittelyssä

Politiikka on yhdenlaista taidetta, jossa tasapainotellaan erilaisten ristiriitojen ja tavoitteiden välillä. Välillä aika kuivaa taidetta, mutta loppujen siinä lopuksi kyse on kuitenkin arvoista. Siitä millaista kaupunkia ja maailmaa haluamme yhdessä rakentaa, ja mitä asiaa pidetään tärkeämpänä tai kiireellisempänä kuin jotakin toista. Talous on väline näille tavoitteille.

Vihreiden tapauksessa tämä poliittinen taide toimii niin, että kun kaupunginjohtajan talousarvioesitys julkaistiin, kaivoimme vaaliohjelmamme esiin ja aloimme verrata. Vaaliohjelma on meiltä lupaus siitä, mitä asioita yritämme politiikassa edistää, ja lähdimme ryhmien välisiin neuvotteluihin niillä kärjillä. Olemme erittäin tyytyväisiä siihen, että neuvotteluissa hyvin monet tavoitteemme etenivät. Ryhmämme on siksi päättänyt tukea neuvottelutulosta. On myös hienoa, että budjettineuvotteluissa kaikki ryhmät ovat olleet tasavertaisina mukana ja päätöksentekokulttuuri on taas parantunut askeleen verran.

Turussa on tehty pitkäjänteistä työtä talouden tasapainottamiseksi, jottei jälkipolville, meidän lapsillemme, jäisi kohtuutonta velkataakkaa. Lähinnä valtion päätösten takia talousarvioesitys on kuitenkin alijäämäinen. Vihreiden mielestä esimerkiksi koulutusta ja erityisesti ennaltaehkäiseviä palveluita pitää tästä huolimatta lisärahoittaa varsinkin kaupungin asukasmäärän kasvaessa. Ilman lisärahoitusta esimerkiksi kouluryhmät uhkaavat paisua ja päivähoitojonot venyä.

Äsken käsitelty osavuosikatsaus ja Turun seudun ilahduttava nousujohteinen rakennemuutos kertovat siitä, että olemme onneksi menossa parempaan suuntaan. Turussa pyyhkii hyvin, ja siitä meidän on kaiken kaikkiaan syytä olla siitä ylpeitä ja yrittää siirtää varsinaissuomalainen itsensä haukkumisen perinne syrjään.

 

Koulutuksesta ei säästetä

Samalla tavalla kuin jälkipolville ei pidä jättää kohtuutonta velkataakkaa, tulevaisuudesta ei pidä leikata koulutuksesta säästämällä. Siksi Vihreät haluaa satsata kouluihin ja päiväkoteihin. Turussa tehtiin jo aiemmin syksyllä 2,9 miljoonan euron korotus varhaiskasvatukseen, ja nyt esitettävä kolme miljoonaa lisää sivistyspuolelle on viranhaltijoiden arvio siitä, että palvelutaso säilyy niin varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa kuin ammatillisessa koulutuksessa.

Meille parin viime vaalin lupaus siitä että koulutuksesta ei nipistetä on arvovalinta. On tärkeää puuttua syrjäytymiseen ennaltaehkäisevästi ja siinä yksi tehokkaimpia keinoja on laadukas varhaiskasvatus, jossa hoitajalla on lapsille aikaa. Maan hallituksen valintojen takia ammatillinen koulutus on ollut jo jonkin aikaa ahdingossa, ja vihreille on tärkeää että tässä tilanteessa kaupunki siihen panostaa. Kaiken kaikkiaan vuodelle 2018 ollaankin kohdentamassa sivistystoimialalle 11,5 miljoonaa enemmän, kuin mitä oli tämän vuoden 2017 alkuperäisessä talousarviossa. Tämä on aika historiallista ja sanoisin, että tässä näkyy kevään vaalitulos.

Turun lapsimäärä on kasvussa. Sekä varhaiskasvatus- että kouluverkkoa ja niihin investoimista on tärkeää selvittää kokonaisuutena ja parhaan mahdollisen tiedon pohjalta.

Erityisen iloisia olemme siitä, että muiden koulutuspanostusten päälle Turku hakee mukaan maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeiluun ja sitoutuu maksamaan siitä osansa. Suomessa on pitkään oltu ylpeitä siitä, että meillä on tasa-arvoinen ja maksuton yleissivistävä koulutus. Jostain syystä tämä ajatus ei kuitenkaan ole ennen ylettynyt varhaiskasvatuksen puolelle. Idea on kuitenkin täysin sama: lisätä perheiden ja lasten tasa-arvoa. Kansainvälisesti vertaillen Suomi ei ole kovin korkealla tilastoissa, jotka mittaavat varhaiskasvatukseen osallistuvien määrää, vaikka varhaiskasvatuksen merkitys lapsen kehitykselle on valtava. Useiden tutkimusten johtopäätös on, että laadukas varhaiskasvatus on kaikkein kannattavin koulutusinvestointi.

 

Ennaltaehkäiseviä palveluita

Vihreät esittivät myös lukuisia muita toimia kaupunkilaisten palveluiden ja arjen parantamiseksi. Sosiaalisen luototuksen aloittamisella voimme auttaa pienituloisia ja maksuhäiriöisiä ihmisiä. Tarjoamalla maksuton ehkäisy alle 25-vuotiaille turkulaisille voimme vähentää raskaudenkeskeytyksiä ja sukupuolitauteja sekä niistä aiheutuvia henkisiä ja taloudellisia kustannuksia. Parhaimmillaan maksuttoman ehkäisyn tarjoaminen johtaa kustannussäästöihin, kuten esimerkiksi Raumalla on käynyt. Ensi vuoden aikana Turussa selvitetään siis paras malli tarjota alle 25-vuotiaille nuorille maksutonta ehkäisyä.

Hyvinvoinnin lisääminen ja terveysongelmien ennaltaehkäisy ovat vihreän päätöksenteon kulmakiviä. Erityisesti itseään odotuttavan mutta ilmeisesti muodossa tai toisessa jossakin vaiheessa etenevän sosiaali- ja terveysuudistuksen myötä kaupungin on yhä enemmän panostettava ennaltaehkäiseviin hyvinvointia lisääviin asioihin, kuten liikuntaan ja kulttuuriin. Vihreät halusikin tässä talousarviossa varmistaa lasten maksuttomien liikuntavuorojen säilymisen ja edistää vapaan kulttuurin kentän toimintaa.

Ryhmämme pitää myös hyvänä asiana, että syrjäytymisen ehkäisy ja alueiden tasa-arvo otetaan Turussa tosissaan. Alueellinen eriytyminen, mielenterveys- ja päihdeongelmat sekä asunnottomuus ovat vakavia ongelmia, jotka laiminlyömällä sekä inhimilliset että taloudelliset kustannukset olisivat valtavia. Toivon ja luotan, että esitetty lisäys syrjäytymiseen pureutuvasta toimenpideohjelmasta kattaa myös nämä asiat. Ilman asuntoa köyhyysloukusta on melko mahdotonta nousta.

 

Kestävää liikennettä kasvavassa Turussa

Ennaltaehkäisyn ja elinvoiman merkitys niiden eri muodoissa tulee kaupungeissa tulevina vuosina korostumaan, kun maakunta- ja sote-uudistuksia viedään eteenpäin. Turku kasvaa, ja on tärkeää että me voimme kaupunkiorganisaationa vastata tämän kasvun paineisiin. Kasvu asettaa paineita kaavoitukselle, niin määrällisesti kuin laadullisesti. Kasvu pitää myös toteuttaa aikamme suurimman haasteen, ilmastonmuutoksen, ehdoilla. Sekä asuminen että liikkuminen täytyy voida toteuttaa planeetan asettamissa rajoissa.

Kestävä liikenne voi olla win-win -tilanne. Joukkoliikennettä ja pyöräilyä lisäämällä lisätään samalla kaupungin viihtyisyyttä, ihmisten terveyttä ja tasa-arvoa. Turun vihreiden pitkäaikaisen tavoitteen mukaisesti kaupungin investointisuunnitelmaan on varattu keskustan pyöräteiden kehittämiseen nyt miljoona euroa joka vuosi. Monet hyvät pyöräilyn edistämishankkeet ovat nitkahtamassa eteenpäin.

2000-luvun suurimpana kansanterveydellisenä ongelmana pidetään fyysistä passiivisuutta, sitä ettei liikuta. Kaupunkirakenteen pitää siksi olla sellainen, että se kannustaa liikkumaan arjessa. Pyöräilyn edistäminen vähentää hyvinvointitoimialan kuluja. Määrärahan lisäksi pyöräilyolosuhteiden kehittäminen vaatii kuitenkin entistä parempaa suunnittelua ja pyöräilyn edistämistä toimialat ylittäen. Vihreät esittivät, että pyöräilyn edistämiseksi kaupunkiin perustetaan uusi pyöräilykoordinaattorin toimi. Kaikkea ei voi saada, ja tällaisenaan pyöräilykoordinaattori ei sisälly nyt ehdotukseen, mutta luotamme, että asiaan voidaan palata muun muassa päätöksentekoon tulevassa pyöräilyn kehittämisohjelmassa.

Joukkoliikenteessä olemme ottaneet viime vuosina hienoja edistysaskeleita, ja Föli on ollut monelta kantilta menestystarina. Vihreät esitti talousarvioneuvotteluissa myös kesän supersuositun vesibussiliikenteen vakinaistamista, reitin pidentämistä sekä pysäkkien kehittämistä esteettömiksi, ja oli hienoa nähdä tämä tavoite monen muunkin ryhmän agendalla.

Kiitos kaikille ryhmille neuvotteluista ja siitä, että saimme monia hyviä asioita yhdessä eteenpäin. Jos asioita nimittäin halutaan eteenpäin, on niitä usein edistettävä näin – yhdessä.

FacebookTwitterGoogle+Share

Lautakunta hyväksyi Hirvensalon osayleiskaavan

Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta hyväksyi tänään osaltaan Hirvensalon osayleiskaavaehdotuksen, joka etenee seuraavaksi kaupunginhallitukseen ja lopulta valtuuston hyväksyttäväksi. Vihreät sai kaavaehdotukseen useita hyviä parannuksia.

Tekemiemme muutosten johdosta Friskalanlahden Natura-alue sekä sen arvokas peltomaisema säilyy aiempaa esitystä paremmin. Saimme myös muutettua ehdotusta niin, että useampi maisemallisesti arvokas metsänyppylä säilyy ja rantaa varataan aiempaa enemmän yleiseen käyttöön. Laajamittaisempi kaavoitus keskittyy uuden kävely- ja pyöräilysillan varauksen viereen saaren pohjoisosaan, lähelle keskustaa.

Hirvensalon asukasmitoitus +15 000 henkilöä on päätetty jo aiemmin Turun kaupunkiseudun rakennemallissa. Saari voi toivottavasti jatkossa tarjota hyvän kodin entistä useammalle turkulaiselle. Tämä edellyttää riittävää luonnon säilymistä sekä nykyistä paljon parempia joukkoliikenne- ja pyöräily-yhteyksiä, joita ollaankin suunnittelemassa. Tulevaisuuden etätyömahdollisuudet, yhteiskäyttöautot ja muut älykkäät liikennemuodot kehittyvät myös toivottavasti rinta rinnan Hirvensalon kanssa.

Vihreiden valtuustoryhmä päätti, että voimme hyväksyä osayleiskaavaan siltavarauksen Uittamon kohdalle. Tämä ei tarkoita, että siltaa rakennettaisiin, ainakaan nykytilanteessa tai välttämättä koskaan. Olemassaoleviin ruuhkiin ratkaisut löytyvät muualta. Uittamon ja Hirvensalon välinen siltavaraus on kuitenkin olemassa kaavassa, mikäli se väestön kasvaessa jossain vaiheessa tulisi ajankohtaiseksi. Edellytyksemme siltavaraukselle oli, että se ei merkittävästi heikennä Natura-arvoja, kuten lakikin määrää, ja mihin nyt ollaankin erinäisillä lievennystoimilla pääsemässä.

Osayleiskaava etenee kuitenkin kaupunginvaltuuston hyväksymiskäsittelyyn vasta, kun olemme saaneet ELY-keskukselta lausunnon siitä, että Natura-arvion täydennys on riittävä.


Tietopohjaisia päätöksiä ja pitkäjänteistä politiikkaa

Pidimme viikonloppuna Turun vaalikadulla Tieteen ja teknologian vihreiden varapuheenjohtajan Jakke Mäkelän kanssa puheet tieteen ja teknologian arvostamisesta päätöksenteossa sekä tiedepohjaisesta politiikasta. Jaken osuuden löydät täältä.

Politiikassa pitäisi kiistelyn sijaan arvostaa faktoja ja sivistynyttä väittelyä. Tieteen ja teknologian vihreillä on neljä vaalitavoitetta: tiedolla johtaminen, koulutus, teknologian ihmisläheinen hyödyntäminen ja pitkäjänteinen politiikka. Pyrin itse puheessani konkretisoimaan näitä tavoitteita Turun näkökulmasta.

 

  1. Tiedolla johtaminen

Turun vihreiden tavoitteissa tiedolla johtaminen näkyy ennen muuta päätöksenteon avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisäämisenä. Päämääränä on varmistaa, että turkulaiset voivat osallistua päätöksentekoon myös vaalien välillä. Tieto ei siis jää ainoastaan päättäjien yksinoikeudeksi, vaan sitä tarjotaan kaikille. Samoin lisäämällä ihmisten osallisuutta esimerkiksi kansanäänestyksillä, keskustelevan demokratian keinoilla tai erilaisilla osallistumisilloilla saadaan kaikkein ihmisten tieto päätöksenteon käyttöön.

Turussa valta on asukkailla, eikä päätöksiä voi ostaa. Haluamme kehittää kaupungin johtamisjärjestelmää demokraattisemmaksi ja osallistaa asukkaita enemmän päätöksentekoon. Vihreiden mielestä Turkuun pitää valita pormestari, jotta vaalien tulos näkyy myös kaupungin johdossa.

Vihreät haluavat, että lautakunnat ja kaupunginhallitus velvoitetaan vuosittain vähintään kahteen asukkaille avoimeen kokoukseen. Haluamme avata päätöksentekoa jo valmisteluvaiheessa paremmin kaupungin verkkosivuilla.

Turussa täytyy vahvistaa asukkaiden osallisuutta ja kutsua kaupunkilaisia keskustelemaan Turun kehittämisestä. Järjestetään kansanäänestyksiä suurista kaupunkilaisia kiinnostavista kysymyksistä ja edistetään lähidemokratiaa!

Lisäksi tiedolla johtamiseen kuuluu tietenkin se, että teemme päätökset kunnollisen ja riittävän tiedon perusteella. Ilmoilla liikkuu nyt paljon helppoja ratkaisuehdotuksia monimutkaisiin ongelmiin – vaihtoehtoisilla faktoilla eli valheilla ei ikinä pidä olla sijaa Turun päätöksenteossa.

2. Koulutus

Koulutusteemamme mukaisesti hyvä tulevaisuus alkaa kouluista. Teema on yhteinen niin Tieteen ja teknologian vihreille, Turun vihreille kuin koko Suomen vihreille.

Turku on sivistyskaupunki. Laadukas koulutus on kaupunkimme tärkeimpiä tehtäviä. Vihreässä koulutuskaupungissa vahvistetaan kaikkien mahdollisuutta kouluttautua iästä, taustasta ja tulotasosta riippumatta. Haluamme pitää kiinni monipuolisista sivistyspalveluistamme ja kehittää niitä vastaamaan muuttuvaan maailman tarpeisiin. Koulutuskaupunki Turussa sivistystä on tarjolla monipuolisesti ja kaikille.

Vihreät haluavat huolehtia lapsista ja nuorista. Tahdomme pitää koulut lähellä kotia ja päivähoitoryhmät pieninä. Koulutuksesta ei saa leikata. Jokaiselle alle 25-vuotiaalle pitää tarjota työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka.

Näin haluamme taata nuorille mahdollisuuden opiskella, tehdä töitä ja rakentaa omaa elämäänsä Turussa. Toisaalta tavoite tarkoittaa sitä, että oma opinahjo on lapsen ikään nähden tarpeeksi lähellä ja että koulurakennus on hyvässä kunnossa. Toisaalta kyse on opintojen sisällöstä: meillä on oltava riittävän pienet ryhmät, erityisapua tarjolla ja kunnon keinot laittaa kiusaamiselle stoppi. Yhdenvertaisuutta pitää edistää jo päiväkodista asti, oli kyse sitten maahanmuuttajataustaisten, sukupuoli- tai seksuaalivähemmistöjen tai heikosti toimeentulevien kohtelusta.

Haluamme rakentaa Turun, jossa kasvatetaan lapsia kansainvälisen ja yhdenvertaisen maailman jäseniksi. Koulussa annetaan ne eväät, joilla ihmisistä kasvaa lähdekriittisiä, kokonaisuuksia ymmärtäviä ja ajattelevia yhteiskunnan jäseniä.

3. Teknologian ihmisläheinen hyödyntäminen

Turku on paitsi sivistys- myös teknologiakaupunki. Taloudellista hyvinvointia lisätään kehittämällä ympäristöystävällisiä ratkaisuja, panostamalla luovaan talouteen ja telakan toimintaan. Kehittyvässä Turussa uskalletaan uudistua ja rakennetaan kaupunkiympäristöä tulevaisuutta varten.

Turun kuntavaaliohjelmassa teknologia painottuu ennen muuta kaavoituksessa ja liikenteessä. Tavoitteenamme on suunnitella viihtyisä kaupunki, jossa jokainen voi nähdä ikkunastaan vihreää luontoa. Tähän päästään rakentamalla tiivistä, viihtyisää ja arkkitehtonisesti tasokasta kaupunkia vanhaa kunnioittaen ja suojellen sekä viheralueita säilyttäen. Uusi rakentaminen pitää keskittää olemassa olevan asutuksen ja joukkoliikenneyhteyksien luo.

Raitiotien rakentaminen ja joukkoliikenteen sähköistäminen ovat vihreiden tärkeitä päämääriä. Raitiotie on tulevaisuuden kulkumuoto, joka samalla kunnioittaa Turun historiaa. Uudenlainen pikaraitiotie luo hyvää kaupunkikehitystä, lisää kiinteistöjen arvoa sekä lisää joukkoliikenteen osuutta Turun tavoitteiden mukaisesti. Millään muulla keinolla näihin lopputuloksiin ei päästä, ja uuden teknologian hyödyntäminen pikaraitiotietä suunniteltaessa onkin A ja O.

4. Pitkäjänteinen politiikka

Vihreiden koko politiikka perustuu pitkäjänteisyyteen ja jälkipolvien huomioimiseen. Niin myös Turun vihreiden. Meidän on kannettava vastuumme, ettemme jätä jälkipolville kohtuutonta sosiaalista, ekologista tai taloudellista velkaa.

Eräät tärkeimmistä ajamistamme hankkeista antavat parhaan hyödyn parhaassakin tapauksessa vasta monen vaalikauden kuluttua, ja siksi on tärkeää  suunnitella ne nyt oikein.

Vihreiden yksi päämäärä on tehdä Turusta hiilineutraali kunta vuoteen 2040 mennessä. Tämä tulee olemaan todella haastavaa, mutta Turku on jo alkanut toteuttaa tavoitetta. Nyt on pidettävä huolta siitä, että päätökset jatkuvat linjakkaina ja kannamme oikeasti vastuumme ilmastonmuutoksen hillitsemisestä.

Raideliikenteen investoinnit ovat luonteeltaan pitkäjänteisiä. Henkilöjunaliikenne Uuteenkaupunkiin voitaisiin toteuttaa kaikkein nopeimmin, lähes välittömästi. Siihen sisältyy myös vähiten taloudellisia riskejä.

Tunnin juna Helsinkiin on jo suurempi haaste ja suurempi kustannuserä, mutta sitä on ajettava vahvasti yhdessä alueen muiden kuntien kanssa. Tunnin juna toisi pääkaupunkiseutua lähemmäs Turkua ja edistäisi työllisyyttä.

Turun raitiotien rakentaminen on ensi kauden suurimpia infrastruktuurihankkeita, ja siinä pallo on  täysin Turulla itsellään. Toivomme kaikkien osapuolten tajuavan, että sitä täytyy investointina arvioida kymmenien vuosien päähän.

Tulevaisuuden Turku rakennetaan tänään.


Enemmistö haluaa edistää pyöräilyä – ottavatko päättäjät onkeensa?

Turussa julkaistiin viime viikolla kaikkien aikojen ensimmäisen pyöräilybarometrin tulokset. Ne olivat yllättäviä ja erittäin positiivisia. Eniten uutisointia aiheutti se, että peräti 96% turkulaisista kannattaa pyöräilyn edistämistä. Luvut ovat samansuuntaisia muiden kaupunkien vastaavien kanssa.

Myönteinen suhtautuminen itsessään ei ollut itselleni yllätys, vaikka prosenttiosuuden suuruus olikin. Jos asiaa olisi kysytty vain Turun päättäjiltä, olisivat vastaukset saattaneet olla erilaisia. Moni valtuutetuista tuntuu kuvittelevan, että pyöräily on päätöksenteossa sivuseikka. Tämä on harhakuva.

Pyöräily ja sen edistäminen ei nimittäin ole mitään puuhastelua. Pyöräily on iso osa kansanterveyttä, viihtyisää kaupunkitilaa, saasteettomuutta, ilmastonmuutoksen ehkäisyä, tasa-arvoista liikkumista ja sujuvaa liikennettä. Jos useampi autoilija vaihtaa kulkupelinsä pyörään, on liikenne sujuvampaa myös niille autoilijoille, jotka syystä tai toisesta eivät tätä vaihdosta voi tehdä.

Pyöräily on yhteiskunnalle tehokkainta liikennettä ja terveyshyötyjen takia se jopa säästää rahaa: Tutkimuksen mukaan jokainen pyöräilty kilometri tuottaa yhteiskunnalle noin 0,3–1,3 euroa investointitasosta riippuen. Mitä enemmän hyviin pyöräteihin investoidaan, sitä enemmän saadaan tuottoa. Suomalaisten ja kansainvälisten tutkimusten mukaan taas euron satsaus pyöräliikenneväylien kehittämiseen tuo kahdeksan euron tuotot esimerkiksi säästöinä terveyskuluissa – ja niitähän juuri nyt kipeästi etsitään. Pyöräilevä työntekijä on myös tutkitusti tehokkaampi.

Pyöräily hyödyttää siis koko yhteiskuntaa, meitä kaikkia.

2016-11-04 08.31.19-1

Pyöräily on kätevä ja terveellinen tapa liikkua kaupungissa. Turku on rakenteeltaan ihanteellinen pyöräkaupunki ja turkulaiset Suomen innokkaimpia pyöräilijöitä. Meillä on mahdollisuus nousta maailman johtavien pyöräilykaupunkien joukkoon, mutta se vaatii asenteen muuttamista teoiksi.

Pyöräilybarometrin mukaan turkulaiset pyöräilisivät enemmän, jos pyöräilyverkosto olisi kattavampi, pyöräily turvallisempaa ja pyörien pysäköintipaikat paremmin turvattuja ilkivallalta ja varastamiselta. Myös ruuhkaisimpien pyöräteiden levennyksiä, päällysteiden parempaa kuntoa ja kunnossapidon sekä talvihoidon parempaa laatua peräänkuulutettiin.

Ratkaisut pyöräilyn edistämiseen, mikä siis hyödyttää jokaista, ovat tiedossa. Turkuun tarvitaan uusia pyöräväyliä erityisesti vilkkaastiliikennöidyille reiteille, kuten Puutarhakadulle, Linnankadulle, Itäiselle Pitkäkadulle ja Itäiselle Rantakadulle. Keskustan ajonopeuksia 30 kilometriin tunnissa alentamalla luomme turvallista ympäristöä paitsi koulu-, työ- ja kauppamatkapyöräilijöille, myös muille liikkujille. Kaupunkipyöräjärjestelmä laajentaisi ja tukisi joukkoliikennettämme. Turkuun tarvitaan myös pyöräilykoordinaattori tekemään tätä suunnitelmallista pyöräilynedistämistyötä.

Pyöräily on päättäjien listoilla jäänyt liian pitkään häntäpäähän. Kuntavaaleissa ehdokkailla on nyt mahdollisuus korjata tämä epäkohta nostamalla pyöräily politiikan agendalla kärkeen, minne se kuuluu.


 

Turun pyöräilybarometrin tulokset täällä.

Lue parin vuoden takainen blogaukseni pyöräilyn edistämisestä täällä.


Miksi vihreät haluavat tornitalon muualle kuin Kakolaan?

(Julkaistu Turun Sanomissa 10.11.)

Maanomistajan Kakolaan haluama torni on puhuttanut Turussa (mm. TS 29.9.). Vihreä valtuustoryhmä näkee korkean rakentamisen osana kehittyvää Turkua, mutta Kakolanmäelle ei tornirakennus mielestämme sovi. Perustelumme voi tiivistää viiteen pääkohtaan.

1. Kakolan historiallinen miljöö on kiinnostava itsenään

Kakolan historiallinen ympäristö on upea osa Turkua. Suositut Kakolan kierrokset ja Kakolanmäellä ulkoilevat kaupunkilaiset kertovat siitä, että rakennukset ja alueen historia vuosi toisensa jälkeen kiinnostavat ja houkuttelevat ihmisiä mäelle. Historiallisesti arvokas mäki ei kaipaa tornitaloa vetonaulakseen, vaan itse vankilarakennuksen tulee olla Kakolanmäen kruunu ja maamerkki.

2. Torni mäellä ei sovi siluettiin ja kaupunkikuvaan

Mäen päälle rakennettava torni olisi persoonaton ja dominoiva elementti kaupungin siluetissa. Paremmin torni sopii esimerkiksi Linnakaupunkiin, jossa on jo olemassaoleva suunnitelma purjetornista ja jossa korkea rakennus toimii alueen maamerkkinä. Kakolanmäen päällä torni myös varjostaisi ympäristön asumuksia ja pihoja suuren aurinkokellon tavoin. Erityisesti talvella, auringon paistaessa alhaalta, vaikutus tuntuisi kauas.

3. Nykyinen kaava on tarkan harkinnan tulos

Kakolan asemakaavan takana on kansainvälinen ideakilpailu, johon saatiin sata esitystä. Tämän tuloksena, huolellisen valmistelun jälkeen, syntyi Kakolan kaava. Siinä harkinnassa käytiin perusteellisesti läpi tornivaihtoehto, mutta se hylättiin kaupunkikuvallisista syistä. Päädyttiin historiallista miljöötä korostavaan ratkaisuun, jossa uudisrakentaminen ei ylitä vanhojen vankilarakennusten korkeutta. Ne perusteet eivät ole muuttuneet miksikään.

4. Kaavan toteuttaja on tiennyt, mitä alueen kaava sallii

Ostaessaan Kakolan on maanomistaja ollut tietoinen kaavasta sekä siitä, mitä alueelle kaavan puitteissa voi toteuttaa. Kaava sallii että muutama rakennus puretaan, ja ne voidaan korvata matalalla ja halutessa vaikka modernilla uudisrakentamisella. Suojelumerkinnän saamattomien rakennusten säilyttämisellä ei pidä jälkikäteen voida kiristää lisää rakennusoikeutta.

5. Kakolasta avautuu ilman tornitaloakin upea näkymä merelle

Kakolanmäeltä näkee kauas jo nyt ja maisemia voi mäeltä käydä ihastelemassa kuka tahansa. Omistajan ja alueen yrittäjien toivoman, matkailu- ja vierailuvetonaulana toimivan näköalaravintolan toteuttaminenkaan ei vaadi tornirakennusta, vaan upeat näkymät Airistolle tarjoavan ravintolan voi toteuttaa vaikka Länsisellin ullakkokerrokseen.

Saara Ilvessalo
Kaupunginvaltuutettu (vihr)
Rakennuslautakunnan puheenjohtaja

Mikaela Sundqvist
Kaupunginvaltuutettu (vihr)
Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunnan jäsen


Missä opiskelijat, tiede ja kaupunkipuisto kohtaavat

Julkaistu Turun Seutusanomissa 4.5.2016

Osaatko sanoa Suomesta alueen, josta löytyy kaksi yliopistoa, kaksi ammattikorkeakoulua, laaja tiedepuisto teknologiakeskuksineen, yliopistollinen keskussairaala, kaupungin suosituin kaupunkipuisto, rautatieasema ja loputtomat liikuntamahdollisuudet? Olen onnekas katsellessani tuota aluetta joka päivä ikkunastani. Kyseessä on Kupittaan ja kampusalueen muodostama kokonaisuus.

Turun kaupunginhallitus käynnisti viikko sitten Turun kampus ja tiedepuisto -kärkihankkeen, jolla tavoitellaan vetovoimaa ja hyvinvointia lisäävää kaupunkikehitystä. Hankkeeseen lähdetään paitsi kaupunkisuunnittelun keinoin, myös korkeakoulu- ja yritysmaailmojen yhteistyötä lisäämällä. Alue antaakin loistavat lähtökohdat uusien työpaikkojen syntymiselle, kun poikkeuksellisen tiiviillä alueella 1,5 kilometriä kaupungin ytimestä sijaitsevat Turun 40 000 korkeakouluopiskelijaa ja teknologia-alueen toimijat voivat lyödä viisaat päänsä yhteen.

Korkeakouluyhteistyön lisäksi Kupittaalle on suunnitteilla tunnin junayhteys Helsinkiin, pikaraitiotie, hotelli, muita palveluja, asuntoja ja kansirakenteita moottori- ja rautatien yli. Joukkoliikennettä kehittämällä ja kunnollisilla parkkijärjestelyillä voidaan puuttua erityisesti ammattikorkeakoulun alueen liikenteen ongelmakohtiin. Tehokas joukkoliikenne ja kaupungin kasvaminen sisäänpäin ovat myös ilmastoystävällisiä ratkaisuja.

Moottoritien ylittävällä rakentamisella Itäharjun alueen väistyneet varasto-, varikko- ja ratapihatoiminnot saadaan kytkettyä alueen kehitykseen. Omakotitalovaltaisten alueiden viereen rakennettaessa pitää huolehtia siitä, että erilaiset alueet sulautuvat luontevasti toisiinsa. Radan tuntumaan sopii korkeakin rakentaminen, Nummen pientaloalueen viereen taas alueen omaleimaisuutta kunnioittavat maltilliset hankkeet.

Liikunta- ja harrastusmahdollisuuksiltaan Kupittaan puisto on verraton, ja sen säilyminen puistona onkin aluetta kehitettäessä turvattava. Eläväisestä puistosta löytyy niin maauimala, jalkapallostadion, sisäurheiluhalli, pesäpallokenttä, bmx-rata, kilparata pyöräilijöille, luistelurata, lasten seikkailupuisto, lasten liikennekaupunki, lintupuisto kuin kohta rakentuva palloiluhallikin.

Kun kevätiltaisin pyöräilen puiston poikki ja korkeakoulualueen ohi kotiin, olen erityisen ylpeä kotikaupungistani ja yhdestä lempialueistani. Tampere jää suurista sanoistaan huolimatta omien kaupunkikehityshankkeidensa kanssa kakkoseksi Kupittaan ja kampuksen rinnalla.


Valtuustoaloite viherkattojen edistämiseksi

Jätin kaupunginvaltuuston kokouksessa 9.5.2016 aloitteen viherkattojen edistämisstrategiaksi. Vastaava aloite on jätetty Helsingissä neljä vuotta sitten, ja vuodenvaihteen tienoilla Helsinki tekikin linjauksen viherkattojen edistämisestä. Turussakin keskustelu viherkatoista on herännyt, ja niitä on syytä alkaa säännönmukaisesti edistää – vihrekatoista on monia hyötyjä niin ihmisille kuin luonnolle.

Viherkattojen rakentamisella voidaan saavuttaa kaupungeissa monia hyötyjä: ne lisäävät viihtyisyyttä, parantavat rakennusten energiatehokkuutta, edistävät luonnon monimuotoisuutta kaupungissa ja auttavat hallitsemaan hulevesiongelmia sekä tulvia. Viherkattojen avulla myös kaupungin melutasoja saadaan laskettua, ilmanlaatua parannettua ja kaupunkilämpötiloja tasattua ilmastonmuutoksen aiheuttamien helleaaltojen lisääntyessä.

Eri puolilla maailmaa saatujen kokemusten perusteella toimiva viherkatto vähentää merkittävästi rakennuksen energiankulutusta. Myös ilmastoinnin tarpeen suhteen tulokset ovat hyviä. Rakennusten energiatehokkuuden parantaminen on yksi keskeisin keino vähentää ilmastopäästöjä, ja nimenomaan vanhojen rakennusten energiatehokkuudet luovat erityisiä haasteita. Viherkattojen rakentamisella voidaan parantaa rakennusten energiatehokkuutta kustannustehokkaasti, ja niiden rakentaminen on tutkimusten mukaan muutenkin taloudellisesti järkevää.

Ilmaston lämpenemisen myötä lämpenee myös meri, ja sademäärien ennustetaankin Suomessa kasvavan. Itämeren rannalla sijaitsevalle Turulle tämä tarkoittaa myös kaupunkitulvien lisääntymistä. Sateet kasvattavat hulevesivalumia, eli rakennetulta pinnalta, rakennuksen katolta tai muilta vastaavilta pinnoilta pois johdettavaa sade- ja sulamisvettä. Viherkatot toimivat osaratkaisuina hulevesien hallintaan, sillä ne sitovat sadevettä ja tasoittavat tulvahuippuja.

Viherkattojen avulla edistetään ja ylläpidetään kaupungin viihtyisyyttä sekä luonnon monimuotoisuutta. Viherkatot voivat tarjota kasvualustan harvinaistuville lajeille. Viherkattojen edistämiseksi tarvitaankin Turussa selkeät tavoitteet ja strategia niiden toteuttamiseksi – näin on jo toimittu esimerkiksi Helsingissä, jonka linjauksesta on syytä ottaa mallia (ks. tinyurl.com/HelsinginViherkattolinjaus).

Viherkattojen käyttöä tulee lisätä säännönmukaisesti selkeillä kaavamäräyksillä, tontinluovutusten yhteydessä ja koerakentamisen kautta erityisesti kaupunkikeskustan uudis- ja täydennysrakentamisen yhteydessä. Myös vanhojen rakennusten osalle tulisi asettaa tavoite. Kattojen ammattitaitoinen toteutus ja ylläpito vaatii kaupungin eri toimijoiden yhteistyötä.

Esitän, että ympäristötoimiala laatii strategian viherkattojen edistämiseksi.

Chicagon kaupungintalon viherkatto. Kuva: Wikipedia.

 


Rakennuslautakunnan enemmistö hyväksyi suojellun talon purun

Jäin yhden kollegan kanssa rakennuslautakunnassa eilen vähemmistöön, kun lautakunnan enemmistö antoi äänin 8-2 hyväksynnän kaavalla sekä rakennusluvassa suojellun rakennuksen purkamiselle.

Kyseessä on Kähärissä sijaitseva Tikkumäenkuja 5:n kaavalla sr1-merkinnällä suojeltu entinen ruutivarasto, josta ollaan rakennusluvalla tekemässä pientä asuintaloyksiötä. Muutosta varten hyväksytyssä rakennusluvassa muun muassa talon alkuperäiset seinät on määrätty suojeltaviksi.

Rakennusvalvonta havaitsi kuitenkin lokakuussa, että talosta on purettu yli puolet ja keskeytti rakennustyöt. Kävimme lautakunnan kanssa paikalla kaksi viikkoa sitten, ja talosta on tosiaan enää 1/3 jäljellä. Tämän takia rakennusvalvontajohtaja esitti, että rakennustöiden keskeytys pidetään voimassa kunnes rakennusluvasta poikkeamiselle on myönnetty asianmukainen lupa. Asiasta olisi esityksen mukaan pitänyt myös ilmoittaa poliisille.

Lautakunnan enemmistö (Huhtanen (vas), Luojola (sd), Sinervo (sd), Rantanen (sd), Karjalainen (kesk), Laakso (ps), Karlsson (kok) ja Ansas (kok)) päätti kuitenkin, että töiden keskeytysmääräys kumotaan ja purku- sekä rakennustyö saa jatkua. Itse äänestin kokoomuksen Pentin kanssa pohjaesityksen puolesta. Klimscheffskij (kok) äänesti tyhjää, KD:n Raninen ja toinen vihreiden edustajamme Lahtinen olivat poissa.

Asiasta ei näin ilmoitettu poliisille, vaan purkutyöt ja kokonaan uuden talon rakentaminen saavat jatkua. Suojellun rakennuksen purkaminen rakennusluvan vastaisesti on maankäyttö- ja rakennuslain vastaista. Parhaan oikeustieteellisen ymmärrykseni mukaan lautakunnan enemmistö teki siis lainvastaisen päätöksen. Tämän takia jätimme esittelijän kanssa päätöksestä eriävän mielipiteen.

Hakija oli perustellut toimiaan sillä, että rakennus oli huonokuntoinen ja aikomuksena on rakentaa tilalle vastaava rakennus. Tämän ei kuitenkaan pitäisi voida olla suojellun rakennuksen luvattoman purun oikeuttava perustelu. Jos rakentaja huomaa, ettei rakennusta ole mahdollista kunnostaa luvan mukaisesti (eli tässä tapauksessa niin, että alkuperäiset ulkoseinät säilytetään), pitää siihen hakea asianmukaista lupaa, ei toimia salaa ja lainvastaisesti.

Tein lautakunnassa parhaani estääkseni tämän päätöksen, joka lähettää erittäin huonon signaalin siitä, että suojeltuja taloja saisi luvatta purkaa. Olen erittäin harmissani ja pettynyt siihen, että lautakunnan enemmistö päätyi tähän ratkaisuun. Tiedoksi rakennuttajille: suojeltuja rakennuksia ei saa, eikä ainakaan pitäisi saada purkaa jatkossakaan.

Toivoisin Turun taudin olevan jo muinaishistoriaa, mutta sitkeästi sen jäänteet yhä elävät. Teen rakennuslautakunnan puheenjohtajana jatkossakin hartiavoimin töitä niiden kitkemiseksi.


Toriparkkikertaus on opintojen äiti

Toriparkkifantasia on jarruttanut Turun keskustan kehittämistä yli 20 vuotta. Tänään kaupunginvaltuuston kokous jää minulta harmittavasti sairastumisen takia väliin. Erityisen paljon tämä kismittää, koska tänään on mahdollista vihdoin päästä toriparkkihankkeesta kokonaan eroon – Tulos riippuu yhdestä tai kahdesta äänestä. Tässä alla blogimuodossa se, mitä olisin kokouksessa sanonut.

(EDIT: Poissaolostani huolimatta vihreiden koko ryhmä on edustettuna. Vihreät ovat ainoa puolue ja ryhmä, joka kokonaisuudessaan vastustaa toriparkkia.)

Omat syyni vastustaa hanketta ja olla ylipäätään mukana politiikassa ovat jotakuinkin samat: ekologiset, demokraattiset ja tulevaisuuteen katsovat.

Toriparkille ei ole tarvetta, sillä Louheen ja muihin keskustan parkkihalleihin mahtuu aina. Aina. Toriparkin rakentaminen lisäisi autoilua, ja autoistumiskehitys taas huonontaa kansanterveyttä ja keskustan ilmanlaatua. Tämä ei tue kestävää kehitystä ympäristön tai ihmisten terveyden kannalta.

Suurin osa turkulaisista vastustaa toriparkkia, ja myös yrittäjien enemmistö on hallia vastaan. Tämän jos minkä pitäisi painaa vaakakupissa toriparkkia vastaan. Toriparkki on demokratian irvikuva, jota on hankkeen monista kaatumisista huolimatta yritetty ajaa kuin käärmettä pyssyyn.

Toriparkki on menneisyyden hanke. Muissa eurooppalaisissa Turun kokoluokan kaupungeissa autoilu vähenee. Toriparkkisuunnitelmat ovat lähes kolmenkymmenen vuoden takaa – Kaupunkia pitäisi kehittää tulevaisuutta varten, ei menneisyyden huonoiksi todetuilla suunnitelmilla. Moderneissa kaupungeissa liikkuminen tapahtuu pyöräilyn, joukkoliikenteen ja yhteisautojen ehdoilla.

Toriparkkia vastustettiin suurmielenosoituksessa jo maaliskuussa 2009.
Toriparkkia vastustettiin suurmielenosoituksessa jo maaliskuussa 2009.

Suurin syy vastustaa toriparkkia on, että sille ei ole tarvetta. Meillä on jo toriparkki, nimeltään Louhi, ja noin 1300 parkkihallipaikkaa korttelin päässä torista. Lisäksi lähistöltä löytyy mm. Eskelin pysäköintilaitos ja Puutorin parkkihalli. Toriparkkia on perusteltu sillä, että se korvaa katupysäköintiä. Parkkihallit eivät kuitenkaan vastaa samaan tarpeeseen: Nythän paikkoja halleissa on olemassa aina.

Toriparkissa on lisäksi valtavat riskit, sekä pohjavesien, saven että talouden suhteen. Pahimmassa tapauksessa hanke kaatuu kaupungin maksettavaksi. Politiikassa tulisi noudattaa oikeustieteestä tuttua varovaisuusperiaatetta ja olla ottamatta tarpeettomia riskejä.

Vaihtoehtoja keskustan kehittämiselle on runsaasti: Kehitetään kävelykeskustaa, joukkoliikennettä, vapaata kaupunkitilaa, tapahtumia, oleskelutiloja ja pyöräväyliä – Ja muistetaan, että kävelijät, joukkoliikenteen käyttäjät, pyöräilijät ja vaikka Louheen parkkeeraajat eivät ostostele automarketeissa mutta mielellään kyllä Turun keskustassa. Ei kehitetä Turun sydäntä automarketin ehdoin.

SFP är nu i vågmästarrollen: Vi har läst i tidningen, att dom tänker rösta för torgparkeringen även om vissa av dom tidigare har varit emot projektet. Jag är väldigt ledsen om detta och hoppas på att dom verkligen vet att de nu skulle kunna rösta enligt samvetet och stoppa torgparkeringen.


Torgparkeringen hänger på en röst – SFP kan avgöra

(Publicerat i Åbo underrättelser 7.11.2014)

Åbo stadsfullmäktige behandlade torgparkeringsplanen igen på sitt förra möte 27.10. Då bordlades ärendet, vilket vill säga att vi kommer att behandla saken på nytt under nästa möte.

Ärendet bordlades av dem som stöder torgparkeringen. Orsaken var att det bland mötesdeltagarna fanns flera motståndare i sådana grupperingar som till största delen stöder torgparkeringen, vilket betydde att torgparkeringens motståndare skulle ha haft en majoritet med minst en röst. Detta betyder att om det skulle ha röstats då, skulle torgparkeringen ha strukits ur Salutorgets detaljplan.

Det som är märkligt är att SFP, där åsikterna är delade, har anmält att de inte kommer att rösta emot torgparkeringen eftersom de inte stöder en ny planläggning – även om åtminstone Christel von Frenckell-Ramberg och Stefan Wallin (som nu är jävig) tidigare har motsatt sig torgparkeringen. Att majoriteten av fullmäktigeledamöterna i förra fullmäktige tvingade genom beslutet innehållande torgparkeringen, genom att ordna ett extra möte endast för detta ärende innan nya fullmäktige valdes år 2012, är ingen orsak att nu rösta emot det löfte man gett åt sina röstare i valet.

Det vore konstigt om fullmäktige nu bestämde sig att låta torgparkeringen byggas även om största delen av ledamöterna motsätter sig projektet. Största delen av åboborna och även majoriteten av företagarna är emot torgparkeringen. Fullmäktigeledamöterna borde nu rösta enligt vad de verkligen tycker – då skulle torgparkeringen nämligen kunna glömmas.

Saara Ilvessalo
Medlem i Åbo stadsfullmäktige, De gröna
Ordförande för De gröna i Åbo