Ryhmäpuheenvuoro Turun talousarvion 2018 käsittelyssä

Politiikka on yhdenlaista taidetta, jossa tasapainotellaan erilaisten ristiriitojen ja tavoitteiden välillä. Välillä aika kuivaa taidetta, mutta loppujen siinä lopuksi kyse on kuitenkin arvoista. Siitä millaista kaupunkia ja maailmaa haluamme yhdessä rakentaa, ja mitä asiaa pidetään tärkeämpänä tai kiireellisempänä kuin jotakin toista. Talous on väline näille tavoitteille.

Vihreiden tapauksessa tämä poliittinen taide toimii niin, että kun kaupunginjohtajan talousarvioesitys julkaistiin, kaivoimme vaaliohjelmamme esiin ja aloimme verrata. Vaaliohjelma on meiltä lupaus siitä, mitä asioita yritämme politiikassa edistää, ja lähdimme ryhmien välisiin neuvotteluihin niillä kärjillä. Olemme erittäin tyytyväisiä siihen, että neuvotteluissa hyvin monet tavoitteemme etenivät. Ryhmämme on siksi päättänyt tukea neuvottelutulosta. On myös hienoa, että budjettineuvotteluissa kaikki ryhmät ovat olleet tasavertaisina mukana ja päätöksentekokulttuuri on taas parantunut askeleen verran.

Turussa on tehty pitkäjänteistä työtä talouden tasapainottamiseksi, jottei jälkipolville, meidän lapsillemme, jäisi kohtuutonta velkataakkaa. Lähinnä valtion päätösten takia talousarvioesitys on kuitenkin alijäämäinen. Vihreiden mielestä esimerkiksi koulutusta ja erityisesti ennaltaehkäiseviä palveluita pitää tästä huolimatta lisärahoittaa varsinkin kaupungin asukasmäärän kasvaessa. Ilman lisärahoitusta esimerkiksi kouluryhmät uhkaavat paisua ja päivähoitojonot venyä.

Äsken käsitelty osavuosikatsaus ja Turun seudun ilahduttava nousujohteinen rakennemuutos kertovat siitä, että olemme onneksi menossa parempaan suuntaan. Turussa pyyhkii hyvin, ja siitä meidän on kaiken kaikkiaan syytä olla siitä ylpeitä ja yrittää siirtää varsinaissuomalainen itsensä haukkumisen perinne syrjään.

 

Koulutuksesta ei säästetä

Samalla tavalla kuin jälkipolville ei pidä jättää kohtuutonta velkataakkaa, tulevaisuudesta ei pidä leikata koulutuksesta säästämällä. Siksi Vihreät haluaa satsata kouluihin ja päiväkoteihin. Turussa tehtiin jo aiemmin syksyllä 2,9 miljoonan euron korotus varhaiskasvatukseen, ja nyt esitettävä kolme miljoonaa lisää sivistyspuolelle on viranhaltijoiden arvio siitä, että palvelutaso säilyy niin varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa kuin ammatillisessa koulutuksessa.

Meille parin viime vaalin lupaus siitä että koulutuksesta ei nipistetä on arvovalinta. On tärkeää puuttua syrjäytymiseen ennaltaehkäisevästi ja siinä yksi tehokkaimpia keinoja on laadukas varhaiskasvatus, jossa hoitajalla on lapsille aikaa. Maan hallituksen valintojen takia ammatillinen koulutus on ollut jo jonkin aikaa ahdingossa, ja vihreille on tärkeää että tässä tilanteessa kaupunki siihen panostaa. Kaiken kaikkiaan vuodelle 2018 ollaankin kohdentamassa sivistystoimialalle 11,5 miljoonaa enemmän, kuin mitä oli tämän vuoden 2017 alkuperäisessä talousarviossa. Tämä on aika historiallista ja sanoisin, että tässä näkyy kevään vaalitulos.

Turun lapsimäärä on kasvussa. Sekä varhaiskasvatus- että kouluverkkoa ja niihin investoimista on tärkeää selvittää kokonaisuutena ja parhaan mahdollisen tiedon pohjalta.

Erityisen iloisia olemme siitä, että muiden koulutuspanostusten päälle Turku hakee mukaan maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeiluun ja sitoutuu maksamaan siitä osansa. Suomessa on pitkään oltu ylpeitä siitä, että meillä on tasa-arvoinen ja maksuton yleissivistävä koulutus. Jostain syystä tämä ajatus ei kuitenkaan ole ennen ylettynyt varhaiskasvatuksen puolelle. Idea on kuitenkin täysin sama: lisätä perheiden ja lasten tasa-arvoa. Kansainvälisesti vertaillen Suomi ei ole kovin korkealla tilastoissa, jotka mittaavat varhaiskasvatukseen osallistuvien määrää, vaikka varhaiskasvatuksen merkitys lapsen kehitykselle on valtava. Useiden tutkimusten johtopäätös on, että laadukas varhaiskasvatus on kaikkein kannattavin koulutusinvestointi.

 

Ennaltaehkäiseviä palveluita

Vihreät esittivät myös lukuisia muita toimia kaupunkilaisten palveluiden ja arjen parantamiseksi. Sosiaalisen luototuksen aloittamisella voimme auttaa pienituloisia ja maksuhäiriöisiä ihmisiä. Tarjoamalla maksuton ehkäisy alle 25-vuotiaille turkulaisille voimme vähentää raskaudenkeskeytyksiä ja sukupuolitauteja sekä niistä aiheutuvia henkisiä ja taloudellisia kustannuksia. Parhaimmillaan maksuttoman ehkäisyn tarjoaminen johtaa kustannussäästöihin, kuten esimerkiksi Raumalla on käynyt. Ensi vuoden aikana Turussa selvitetään siis paras malli tarjota alle 25-vuotiaille nuorille maksutonta ehkäisyä.

Hyvinvoinnin lisääminen ja terveysongelmien ennaltaehkäisy ovat vihreän päätöksenteon kulmakiviä. Erityisesti itseään odotuttavan mutta ilmeisesti muodossa tai toisessa jossakin vaiheessa etenevän sosiaali- ja terveysuudistuksen myötä kaupungin on yhä enemmän panostettava ennaltaehkäiseviin hyvinvointia lisääviin asioihin, kuten liikuntaan ja kulttuuriin. Vihreät halusikin tässä talousarviossa varmistaa lasten maksuttomien liikuntavuorojen säilymisen ja edistää vapaan kulttuurin kentän toimintaa.

Ryhmämme pitää myös hyvänä asiana, että syrjäytymisen ehkäisy ja alueiden tasa-arvo otetaan Turussa tosissaan. Alueellinen eriytyminen, mielenterveys- ja päihdeongelmat sekä asunnottomuus ovat vakavia ongelmia, jotka laiminlyömällä sekä inhimilliset että taloudelliset kustannukset olisivat valtavia. Toivon ja luotan, että esitetty lisäys syrjäytymiseen pureutuvasta toimenpideohjelmasta kattaa myös nämä asiat. Ilman asuntoa köyhyysloukusta on melko mahdotonta nousta.

 

Kestävää liikennettä kasvavassa Turussa

Ennaltaehkäisyn ja elinvoiman merkitys niiden eri muodoissa tulee kaupungeissa tulevina vuosina korostumaan, kun maakunta- ja sote-uudistuksia viedään eteenpäin. Turku kasvaa, ja on tärkeää että me voimme kaupunkiorganisaationa vastata tämän kasvun paineisiin. Kasvu asettaa paineita kaavoitukselle, niin määrällisesti kuin laadullisesti. Kasvu pitää myös toteuttaa aikamme suurimman haasteen, ilmastonmuutoksen, ehdoilla. Sekä asuminen että liikkuminen täytyy voida toteuttaa planeetan asettamissa rajoissa.

Kestävä liikenne voi olla win-win -tilanne. Joukkoliikennettä ja pyöräilyä lisäämällä lisätään samalla kaupungin viihtyisyyttä, ihmisten terveyttä ja tasa-arvoa. Turun vihreiden pitkäaikaisen tavoitteen mukaisesti kaupungin investointisuunnitelmaan on varattu keskustan pyöräteiden kehittämiseen nyt miljoona euroa joka vuosi. Monet hyvät pyöräilyn edistämishankkeet ovat nitkahtamassa eteenpäin.

2000-luvun suurimpana kansanterveydellisenä ongelmana pidetään fyysistä passiivisuutta, sitä ettei liikuta. Kaupunkirakenteen pitää siksi olla sellainen, että se kannustaa liikkumaan arjessa. Pyöräilyn edistäminen vähentää hyvinvointitoimialan kuluja. Määrärahan lisäksi pyöräilyolosuhteiden kehittäminen vaatii kuitenkin entistä parempaa suunnittelua ja pyöräilyn edistämistä toimialat ylittäen. Vihreät esittivät, että pyöräilyn edistämiseksi kaupunkiin perustetaan uusi pyöräilykoordinaattorin toimi. Kaikkea ei voi saada, ja tällaisenaan pyöräilykoordinaattori ei sisälly nyt ehdotukseen, mutta luotamme, että asiaan voidaan palata muun muassa päätöksentekoon tulevassa pyöräilyn kehittämisohjelmassa.

Joukkoliikenteessä olemme ottaneet viime vuosina hienoja edistysaskeleita, ja Föli on ollut monelta kantilta menestystarina. Vihreät esitti talousarvioneuvotteluissa myös kesän supersuositun vesibussiliikenteen vakinaistamista, reitin pidentämistä sekä pysäkkien kehittämistä esteettömiksi, ja oli hienoa nähdä tämä tavoite monen muunkin ryhmän agendalla.

Kiitos kaikille ryhmille neuvotteluista ja siitä, että saimme monia hyviä asioita yhdessä eteenpäin. Jos asioita nimittäin halutaan eteenpäin, on niitä usein edistettävä näin – yhdessä.

FacebookTwitterGoogle+Share

Lautakunta hyväksyi Hirvensalon osayleiskaavan

Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta hyväksyi tänään osaltaan Hirvensalon osayleiskaavaehdotuksen, joka etenee seuraavaksi kaupunginhallitukseen ja lopulta valtuuston hyväksyttäväksi. Vihreät sai kaavaehdotukseen useita hyviä parannuksia.

Tekemiemme muutosten johdosta Friskalanlahden Natura-alue sekä sen arvokas peltomaisema säilyy aiempaa esitystä paremmin. Saimme myös muutettua ehdotusta niin, että useampi maisemallisesti arvokas metsänyppylä säilyy ja rantaa varataan aiempaa enemmän yleiseen käyttöön. Laajamittaisempi kaavoitus keskittyy uuden kävely- ja pyöräilysillan varauksen viereen saaren pohjoisosaan, lähelle keskustaa.

Hirvensalon asukasmitoitus +15 000 henkilöä on päätetty jo aiemmin Turun kaupunkiseudun rakennemallissa. Saari voi toivottavasti jatkossa tarjota hyvän kodin entistä useammalle turkulaiselle. Tämä edellyttää riittävää luonnon säilymistä sekä nykyistä paljon parempia joukkoliikenne- ja pyöräily-yhteyksiä, joita ollaankin suunnittelemassa. Tulevaisuuden etätyömahdollisuudet, yhteiskäyttöautot ja muut älykkäät liikennemuodot kehittyvät myös toivottavasti rinta rinnan Hirvensalon kanssa.

Vihreiden valtuustoryhmä päätti, että voimme hyväksyä osayleiskaavaan siltavarauksen Uittamon kohdalle. Tämä ei tarkoita, että siltaa rakennettaisiin, ainakaan nykytilanteessa tai välttämättä koskaan. Olemassaoleviin ruuhkiin ratkaisut löytyvät muualta. Uittamon ja Hirvensalon välinen siltavaraus on kuitenkin olemassa kaavassa, mikäli se väestön kasvaessa jossain vaiheessa tulisi ajankohtaiseksi. Edellytyksemme siltavaraukselle oli, että se ei merkittävästi heikennä Natura-arvoja, kuten lakikin määrää, ja mihin nyt ollaankin erinäisillä lievennystoimilla pääsemässä.

Osayleiskaava etenee kuitenkin kaupunginvaltuuston hyväksymiskäsittelyyn vasta, kun olemme saaneet ELY-keskukselta lausunnon siitä, että Natura-arvion täydennys on riittävä.


Tietopohjaisia päätöksiä ja pitkäjänteistä politiikkaa

Pidimme viikonloppuna Turun vaalikadulla Tieteen ja teknologian vihreiden varapuheenjohtajan Jakke Mäkelän kanssa puheet tieteen ja teknologian arvostamisesta päätöksenteossa sekä tiedepohjaisesta politiikasta. Jaken osuuden löydät täältä.

Politiikassa pitäisi kiistelyn sijaan arvostaa faktoja ja sivistynyttä väittelyä. Tieteen ja teknologian vihreillä on neljä vaalitavoitetta: tiedolla johtaminen, koulutus, teknologian ihmisläheinen hyödyntäminen ja pitkäjänteinen politiikka. Pyrin itse puheessani konkretisoimaan näitä tavoitteita Turun näkökulmasta.

 

  1. Tiedolla johtaminen

Turun vihreiden tavoitteissa tiedolla johtaminen näkyy ennen muuta päätöksenteon avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisäämisenä. Päämääränä on varmistaa, että turkulaiset voivat osallistua päätöksentekoon myös vaalien välillä. Tieto ei siis jää ainoastaan päättäjien yksinoikeudeksi, vaan sitä tarjotaan kaikille. Samoin lisäämällä ihmisten osallisuutta esimerkiksi kansanäänestyksillä, keskustelevan demokratian keinoilla tai erilaisilla osallistumisilloilla saadaan kaikkein ihmisten tieto päätöksenteon käyttöön.

Turussa valta on asukkailla, eikä päätöksiä voi ostaa. Haluamme kehittää kaupungin johtamisjärjestelmää demokraattisemmaksi ja osallistaa asukkaita enemmän päätöksentekoon. Vihreiden mielestä Turkuun pitää valita pormestari, jotta vaalien tulos näkyy myös kaupungin johdossa.

Vihreät haluavat, että lautakunnat ja kaupunginhallitus velvoitetaan vuosittain vähintään kahteen asukkaille avoimeen kokoukseen. Haluamme avata päätöksentekoa jo valmisteluvaiheessa paremmin kaupungin verkkosivuilla.

Turussa täytyy vahvistaa asukkaiden osallisuutta ja kutsua kaupunkilaisia keskustelemaan Turun kehittämisestä. Järjestetään kansanäänestyksiä suurista kaupunkilaisia kiinnostavista kysymyksistä ja edistetään lähidemokratiaa!

Lisäksi tiedolla johtamiseen kuuluu tietenkin se, että teemme päätökset kunnollisen ja riittävän tiedon perusteella. Ilmoilla liikkuu nyt paljon helppoja ratkaisuehdotuksia monimutkaisiin ongelmiin – vaihtoehtoisilla faktoilla eli valheilla ei ikinä pidä olla sijaa Turun päätöksenteossa.

2. Koulutus

Koulutusteemamme mukaisesti hyvä tulevaisuus alkaa kouluista. Teema on yhteinen niin Tieteen ja teknologian vihreille, Turun vihreille kuin koko Suomen vihreille.

Turku on sivistyskaupunki. Laadukas koulutus on kaupunkimme tärkeimpiä tehtäviä. Vihreässä koulutuskaupungissa vahvistetaan kaikkien mahdollisuutta kouluttautua iästä, taustasta ja tulotasosta riippumatta. Haluamme pitää kiinni monipuolisista sivistyspalveluistamme ja kehittää niitä vastaamaan muuttuvaan maailman tarpeisiin. Koulutuskaupunki Turussa sivistystä on tarjolla monipuolisesti ja kaikille.

Vihreät haluavat huolehtia lapsista ja nuorista. Tahdomme pitää koulut lähellä kotia ja päivähoitoryhmät pieninä. Koulutuksesta ei saa leikata. Jokaiselle alle 25-vuotiaalle pitää tarjota työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka.

Näin haluamme taata nuorille mahdollisuuden opiskella, tehdä töitä ja rakentaa omaa elämäänsä Turussa. Toisaalta tavoite tarkoittaa sitä, että oma opinahjo on lapsen ikään nähden tarpeeksi lähellä ja että koulurakennus on hyvässä kunnossa. Toisaalta kyse on opintojen sisällöstä: meillä on oltava riittävän pienet ryhmät, erityisapua tarjolla ja kunnon keinot laittaa kiusaamiselle stoppi. Yhdenvertaisuutta pitää edistää jo päiväkodista asti, oli kyse sitten maahanmuuttajataustaisten, sukupuoli- tai seksuaalivähemmistöjen tai heikosti toimeentulevien kohtelusta.

Haluamme rakentaa Turun, jossa kasvatetaan lapsia kansainvälisen ja yhdenvertaisen maailman jäseniksi. Koulussa annetaan ne eväät, joilla ihmisistä kasvaa lähdekriittisiä, kokonaisuuksia ymmärtäviä ja ajattelevia yhteiskunnan jäseniä.

3. Teknologian ihmisläheinen hyödyntäminen

Turku on paitsi sivistys- myös teknologiakaupunki. Taloudellista hyvinvointia lisätään kehittämällä ympäristöystävällisiä ratkaisuja, panostamalla luovaan talouteen ja telakan toimintaan. Kehittyvässä Turussa uskalletaan uudistua ja rakennetaan kaupunkiympäristöä tulevaisuutta varten.

Turun kuntavaaliohjelmassa teknologia painottuu ennen muuta kaavoituksessa ja liikenteessä. Tavoitteenamme on suunnitella viihtyisä kaupunki, jossa jokainen voi nähdä ikkunastaan vihreää luontoa. Tähän päästään rakentamalla tiivistä, viihtyisää ja arkkitehtonisesti tasokasta kaupunkia vanhaa kunnioittaen ja suojellen sekä viheralueita säilyttäen. Uusi rakentaminen pitää keskittää olemassa olevan asutuksen ja joukkoliikenneyhteyksien luo.

Raitiotien rakentaminen ja joukkoliikenteen sähköistäminen ovat vihreiden tärkeitä päämääriä. Raitiotie on tulevaisuuden kulkumuoto, joka samalla kunnioittaa Turun historiaa. Uudenlainen pikaraitiotie luo hyvää kaupunkikehitystä, lisää kiinteistöjen arvoa sekä lisää joukkoliikenteen osuutta Turun tavoitteiden mukaisesti. Millään muulla keinolla näihin lopputuloksiin ei päästä, ja uuden teknologian hyödyntäminen pikaraitiotietä suunniteltaessa onkin A ja O.

4. Pitkäjänteinen politiikka

Vihreiden koko politiikka perustuu pitkäjänteisyyteen ja jälkipolvien huomioimiseen. Niin myös Turun vihreiden. Meidän on kannettava vastuumme, ettemme jätä jälkipolville kohtuutonta sosiaalista, ekologista tai taloudellista velkaa.

Eräät tärkeimmistä ajamistamme hankkeista antavat parhaan hyödyn parhaassakin tapauksessa vasta monen vaalikauden kuluttua, ja siksi on tärkeää  suunnitella ne nyt oikein.

Vihreiden yksi päämäärä on tehdä Turusta hiilineutraali kunta vuoteen 2040 mennessä. Tämä tulee olemaan todella haastavaa, mutta Turku on jo alkanut toteuttaa tavoitetta. Nyt on pidettävä huolta siitä, että päätökset jatkuvat linjakkaina ja kannamme oikeasti vastuumme ilmastonmuutoksen hillitsemisestä.

Raideliikenteen investoinnit ovat luonteeltaan pitkäjänteisiä. Henkilöjunaliikenne Uuteenkaupunkiin voitaisiin toteuttaa kaikkein nopeimmin, lähes välittömästi. Siihen sisältyy myös vähiten taloudellisia riskejä.

Tunnin juna Helsinkiin on jo suurempi haaste ja suurempi kustannuserä, mutta sitä on ajettava vahvasti yhdessä alueen muiden kuntien kanssa. Tunnin juna toisi pääkaupunkiseutua lähemmäs Turkua ja edistäisi työllisyyttä.

Turun raitiotien rakentaminen on ensi kauden suurimpia infrastruktuurihankkeita, ja siinä pallo on  täysin Turulla itsellään. Toivomme kaikkien osapuolten tajuavan, että sitä täytyy investointina arvioida kymmenien vuosien päähän.

Tulevaisuuden Turku rakennetaan tänään.


Enemmistö haluaa edistää pyöräilyä – ottavatko päättäjät onkeensa?

Turussa julkaistiin viime viikolla kaikkien aikojen ensimmäisen pyöräilybarometrin tulokset. Ne olivat yllättäviä ja erittäin positiivisia. Eniten uutisointia aiheutti se, että peräti 96% turkulaisista kannattaa pyöräilyn edistämistä. Luvut ovat samansuuntaisia muiden kaupunkien vastaavien kanssa.

Myönteinen suhtautuminen itsessään ei ollut itselleni yllätys, vaikka prosenttiosuuden suuruus olikin. Jos asiaa olisi kysytty vain Turun päättäjiltä, olisivat vastaukset saattaneet olla erilaisia. Moni valtuutetuista tuntuu kuvittelevan, että pyöräily on päätöksenteossa sivuseikka. Tämä on harhakuva.

Pyöräily ja sen edistäminen ei nimittäin ole mitään puuhastelua. Pyöräily on iso osa kansanterveyttä, viihtyisää kaupunkitilaa, saasteettomuutta, ilmastonmuutoksen ehkäisyä, tasa-arvoista liikkumista ja sujuvaa liikennettä. Jos useampi autoilija vaihtaa kulkupelinsä pyörään, on liikenne sujuvampaa myös niille autoilijoille, jotka syystä tai toisesta eivät tätä vaihdosta voi tehdä.

Pyöräily on yhteiskunnalle tehokkainta liikennettä ja terveyshyötyjen takia se jopa säästää rahaa: Tutkimuksen mukaan jokainen pyöräilty kilometri tuottaa yhteiskunnalle noin 0,3–1,3 euroa investointitasosta riippuen. Mitä enemmän hyviin pyöräteihin investoidaan, sitä enemmän saadaan tuottoa. Suomalaisten ja kansainvälisten tutkimusten mukaan taas euron satsaus pyöräliikenneväylien kehittämiseen tuo kahdeksan euron tuotot esimerkiksi säästöinä terveyskuluissa – ja niitähän juuri nyt kipeästi etsitään. Pyöräilevä työntekijä on myös tutkitusti tehokkaampi.

Pyöräily hyödyttää siis koko yhteiskuntaa, meitä kaikkia.

2016-11-04 08.31.19-1

Pyöräily on kätevä ja terveellinen tapa liikkua kaupungissa. Turku on rakenteeltaan ihanteellinen pyöräkaupunki ja turkulaiset Suomen innokkaimpia pyöräilijöitä. Meillä on mahdollisuus nousta maailman johtavien pyöräilykaupunkien joukkoon, mutta se vaatii asenteen muuttamista teoiksi.

Pyöräilybarometrin mukaan turkulaiset pyöräilisivät enemmän, jos pyöräilyverkosto olisi kattavampi, pyöräily turvallisempaa ja pyörien pysäköintipaikat paremmin turvattuja ilkivallalta ja varastamiselta. Myös ruuhkaisimpien pyöräteiden levennyksiä, päällysteiden parempaa kuntoa ja kunnossapidon sekä talvihoidon parempaa laatua peräänkuulutettiin.

Ratkaisut pyöräilyn edistämiseen, mikä siis hyödyttää jokaista, ovat tiedossa. Turkuun tarvitaan uusia pyöräväyliä erityisesti vilkkaastiliikennöidyille reiteille, kuten Puutarhakadulle, Linnankadulle, Itäiselle Pitkäkadulle ja Itäiselle Rantakadulle. Keskustan ajonopeuksia 30 kilometriin tunnissa alentamalla luomme turvallista ympäristöä paitsi koulu-, työ- ja kauppamatkapyöräilijöille, myös muille liikkujille. Kaupunkipyöräjärjestelmä laajentaisi ja tukisi joukkoliikennettämme. Turkuun tarvitaan myös pyöräilykoordinaattori tekemään tätä suunnitelmallista pyöräilynedistämistyötä.

Pyöräily on päättäjien listoilla jäänyt liian pitkään häntäpäähän. Kuntavaaleissa ehdokkailla on nyt mahdollisuus korjata tämä epäkohta nostamalla pyöräily politiikan agendalla kärkeen, minne se kuuluu.


 

Turun pyöräilybarometrin tulokset täällä.

Lue parin vuoden takainen blogaukseni pyöräilyn edistämisestä täällä.


Paikallinen, kansainvälinen Itämeri

Suvullani on kesämökki Varsinais-Suomen saaristossa. Olen viettänyt paljon aikaa saaristossa ja muistan lapsena katselleeni laitureilta meren pohjaa puolentoista metrin syvyyteen. Viime kesänä laiturilta näkyi lähinnä sameaa vettä ja rehevöitynyttä kasvustoa.

Maailman saastunein sisämeri Itämeri on paitsi kansainvälinen, myös paikallinen toimintakenttä ja suojelun kohde. Veden laadun parantamiseksi tärkeintä on vähentää mereen tulevaa ravinnekuormitusta. Ylivoimaisesti suurin kuormittaja on maatalous.

Maatalousyrittäjiä täytyykin kannustaa toimimaan Itämeren hyvinvointia parantavasti. Tukia pitää kohdistaa ensisijaisesti sinne, missä rahalla saadaan aikaan suurimpia konkreettisia saavutuksia vesiensuojelussa. Hyviä tuloksia saadaan muun muassa lannoitusta rajoittamalla, ottamalla käyttöön biokaasua, kierrättämällä ravinteita sekä huolehtimalla peltojen suojavyöhykkeistä.

Kun uudistuksille löydetään parhaat keinot, voivat tuottajat samalla vähentää ravinnekuormitusta ja tehostaa omaa ravinteiden hyötykäyttöään sekä toimintaansa. Tästä hyötyvät sekä ympäristö että maatalousyrittäjä itse.

Erityisesti Varsinais-Suomessa jokien vaikutus Itämeren rehevöitymiseen on suuri. On koko Suomen asia auttaa maataloutta vähentämään päästöjään. Eduskunnan on pystyttävä säätelemään ja valvomaan ravinteiden käyttöä niin, että maatalousyrittäjien on helppoa ja edullista toimia Itämeri-ystävällisesti.

Yhteistyötä tarvitaan myös valtioiden välille. Jos Itämeri halutaan pelastaa, vaaditaan jokaisen ympärysvaltion panosta. Esimerkiksi Pietarin jätevesiongelmaan on jo onnistuttu puuttumaan: Yli 98% kaupungin jätevesistä puhdistetaan yhteistyön tuloksena. Nyt on tärkeää päästä eroon esimerkiksi Kalingradin ja Gdanskin isoista yksittäisistä pistekuormittajista.

Yhtä tärkeää on vähentää kokonaispäästöjä eri puolilla Itämerta. Tähän tarvitaan ympärysvaltioiden kunnianhimoisia päästövähennystavoitteita. Myöskään öljynkuljetuksen turvallisuusjärjestelmät eivät saa jäädä laahaamaan meriliikenteen kasvun perässä, sillä öljyvahingot ovat herkälle merelle kohtalokkaita.

Jotta lapsenlapsemmekin voisivat elää puhtaan Itämeren rannalla, uida, purjehtia ja kalastaa, täytyy meidän ottaa meremme suojelu tosissaan. Puhdas luonto maakuntamme matkailuvietti, kaunis saaristo, menettää viehätysvoimansa, jos kasvaville levälautoille ei tehdä mitään.


Toriparkkikertaus on opintojen äiti

Toriparkkifantasia on jarruttanut Turun keskustan kehittämistä yli 20 vuotta. Tänään kaupunginvaltuuston kokous jää minulta harmittavasti sairastumisen takia väliin. Erityisen paljon tämä kismittää, koska tänään on mahdollista vihdoin päästä toriparkkihankkeesta kokonaan eroon – Tulos riippuu yhdestä tai kahdesta äänestä. Tässä alla blogimuodossa se, mitä olisin kokouksessa sanonut.

(EDIT: Poissaolostani huolimatta vihreiden koko ryhmä on edustettuna. Vihreät ovat ainoa puolue ja ryhmä, joka kokonaisuudessaan vastustaa toriparkkia.)

Omat syyni vastustaa hanketta ja olla ylipäätään mukana politiikassa ovat jotakuinkin samat: ekologiset, demokraattiset ja tulevaisuuteen katsovat.

Toriparkille ei ole tarvetta, sillä Louheen ja muihin keskustan parkkihalleihin mahtuu aina. Aina. Toriparkin rakentaminen lisäisi autoilua, ja autoistumiskehitys taas huonontaa kansanterveyttä ja keskustan ilmanlaatua. Tämä ei tue kestävää kehitystä ympäristön tai ihmisten terveyden kannalta.

Suurin osa turkulaisista vastustaa toriparkkia, ja myös yrittäjien enemmistö on hallia vastaan. Tämän jos minkä pitäisi painaa vaakakupissa toriparkkia vastaan. Toriparkki on demokratian irvikuva, jota on hankkeen monista kaatumisista huolimatta yritetty ajaa kuin käärmettä pyssyyn.

Toriparkki on menneisyyden hanke. Muissa eurooppalaisissa Turun kokoluokan kaupungeissa autoilu vähenee. Toriparkkisuunnitelmat ovat lähes kolmenkymmenen vuoden takaa – Kaupunkia pitäisi kehittää tulevaisuutta varten, ei menneisyyden huonoiksi todetuilla suunnitelmilla. Moderneissa kaupungeissa liikkuminen tapahtuu pyöräilyn, joukkoliikenteen ja yhteisautojen ehdoilla.

Toriparkkia vastustettiin suurmielenosoituksessa jo maaliskuussa 2009.
Toriparkkia vastustettiin suurmielenosoituksessa jo maaliskuussa 2009.

Suurin syy vastustaa toriparkkia on, että sille ei ole tarvetta. Meillä on jo toriparkki, nimeltään Louhi, ja noin 1300 parkkihallipaikkaa korttelin päässä torista. Lisäksi lähistöltä löytyy mm. Eskelin pysäköintilaitos ja Puutorin parkkihalli. Toriparkkia on perusteltu sillä, että se korvaa katupysäköintiä. Parkkihallit eivät kuitenkaan vastaa samaan tarpeeseen: Nythän paikkoja halleissa on olemassa aina.

Toriparkissa on lisäksi valtavat riskit, sekä pohjavesien, saven että talouden suhteen. Pahimmassa tapauksessa hanke kaatuu kaupungin maksettavaksi. Politiikassa tulisi noudattaa oikeustieteestä tuttua varovaisuusperiaatetta ja olla ottamatta tarpeettomia riskejä.

Vaihtoehtoja keskustan kehittämiselle on runsaasti: Kehitetään kävelykeskustaa, joukkoliikennettä, vapaata kaupunkitilaa, tapahtumia, oleskelutiloja ja pyöräväyliä – Ja muistetaan, että kävelijät, joukkoliikenteen käyttäjät, pyöräilijät ja vaikka Louheen parkkeeraajat eivät ostostele automarketeissa mutta mielellään kyllä Turun keskustassa. Ei kehitetä Turun sydäntä automarketin ehdoin.

SFP är nu i vågmästarrollen: Vi har läst i tidningen, att dom tänker rösta för torgparkeringen även om vissa av dom tidigare har varit emot projektet. Jag är väldigt ledsen om detta och hoppas på att dom verkligen vet att de nu skulle kunna rösta enligt samvetet och stoppa torgparkeringen.


Valtuustoaloite pyöräreittien suunnittelusta tapahtumien aikana (ja vähän toriparkkia)

Tänään valtuustossa keskusteltiin jälleen kiihkeästi muun muassa sote-lausunnosta, taloustilanteesta ja toriparkista.

Jälkimmäisessä keskustelua kirvoitti se, että samassa kun valtuusto merkitsi tiedoksi korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen hylätä valitukset Kauppatorin kaavasta, tehtiin esitys asemakaavan uudelleenvalmstelun aloittamisesta siten, ettei se sisällä maanalaista psäköintiä. Kun tämä menettely ei täyttänyt lain kirjainta, tehtiin sisällöltään sama esitys valtuutettujen kiireellisesti käsiteltävässä valtuustoaloitteessa, jonka itsekin allekirjoitin ja jonka puolesta käytin puheenvuoron. Tämä siksi, että uusi valtuusto ei ole saanut ottaa kantaa toriparkkiin, vaikka se oli iso vaalikysymys kuntavaalien 2012 aikaan. Asia tuotiin nimittäin samalla tavalla kiireellisenä asiana vanhan valtuuston käsittelyyn kannattajien toimesta. Toriparkkikysymykseen siis palataan syksyn aikana.

Taloustilanne on yhä huolestuttava, sillä valtionosuudet pienenevät ja työttömyysluvut ovat Turun seudulla korkeat huolimatta ilonpilkahduksista telakan suunnalta. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain lausunnossa omasta mielestäni tärkeää oli lausua siitä, että myös näistä palveluista päätetään demokraattisesti niin, että valta ja vastuu ovat samassa korissa. Huomautin puheenvuorossa, ettei tässä yhteydessä voida käyttää termiä ”suora demokratia”, jos tarkoitetaan suoria vaaleja tai edustuksellista demokratiaa.

Varsinaisten lista-asioiden lisäksi jätin aloitteen pyöräreittien osoittamisesta tapahtumien aikaan. Aloitteen allekirjoittivat lisäkseni vihreiden ryhmä sekä yksittäisiä valtuutettuja kokoomuksesta, vasemmistoliitosta ja perussuomalaisista.

Valtuustoaloite pyöräreittien suunnittelusta ja osoittamisesta tapahtumien aikana

Turun kaupunginvaltuuston kokous 22.9.2014

Turussa järjestetään ympäri vuoden erilaisia markkinatapahtumia lyhyin väliajoin. Yleensä alue suljetaan tapahtuman ajaksi pyöräilijöiltä, ja pyörää on talutettava tapahtuma-alueen läpi. Pyöräilykielto on osoitettu joskus virallisin liikennemerkein, joskus muunlaisella kiellolla, mutta joka tapauksessa vasta kun kävelyalue jo alkaa, jolloin pyöräilijän on kierrettävä takaisin etsiäkseen vaihtoehtoista pyöräreittiä. Yllättäen sulkeutuvat pyöräreitit hankaloittavat huomattavasti pyöräilyä ja liikkumista kaupungissamme.

Kaupunginhallituksen tulisi tehdä tapahtumia ja niiden liikennejärjestelyjä koskeva ohjeistus, jota alemmat elimet noudattavat. Turun kiinteistöliikelaitoksen ja sen johtokunnan on aina alueita tapahtumakäyttöön luovuttaessaan huomioitava pyöräily ja tarpeen tullen velvoitettava tapahtumanjärjestäjää suunnittelemaan ja ohjeistamaan vaihtoehtoisen turvallisen ja toimivan pyöräreitin tapahtuma-alueen ohi.

Jos tapahtuman vuoksi joudutaan sulkemaan pyöräilyreittejä tai rajoittamaan niiden käyttöä, kiinteistöliikelaitoksen ja järjestäjän on yhteistyössä osoitettava selkeästi opastettu kiertoreitti. Tapahtumanjärjestäjää tulisi velvoittaa antamaan selvä ohjeistus, jossa pyöräilykielto osoitetaan virallisin liikennemerkein jo edeltävässä risteyksessä ja jossa osoitetaan pyöräliikenteelle turvallinen kiertoreitti. Liikelaitos voi periä kulut tapahtumanjärjestäjältä. Näin on toimittu useissa muissa kaupungeissa, jossa pyöräreitin osoittaminen on velvoite tapahtuman järjestämiseksi.

Esimerkiksi Aurajoki-rannassa järjestettävien tapahtumien aikaan Kauppiaskadun ja Rettiginrinteen välin pitäisi pysyä auki pyöräilijöille aina myös tapahtumien aikaan. Linnankatua ja Itäinen Rantakatu – Hämeenkatu – reittiä voisi käyttää kiertoreittinä. Tapahtumanjärjestäjä ja kaupunki voisivat sopia järjestelyistä tapahtumien aikaan esimerkiksi niin, että pyöräkaistan tieltä poistettaisiin tilapäisesti parkkipaikkoja ja osa ajokaistasta osoitettaisiin pyöräilijöiden käyttöön tilapäisin merkinnöin.

Turussa 22.9.2014

Saara Ilvessalo

Epävirallinen pyöräilykielto jokirannan markkinoilla. Kuva: Tero Rantaruikka
Epävirallinen pyöräilykielto jokirannan markkinoilla. Kuva: Tero Rantaruikka

Äkkiä Helsinkiin – ja takaisin

Julkaistu Turun Sanomissa 6.9.2014

Varsinaissuomalaisten opiskelijoiden keskuudessa kytee huoli: moni rakastaa opiskelupaikkaansa, mutta pelkää valmistumisen myötä joutuvansa muuttamaan Helsinkiin työn perässä. Valmistuminen pakottaa muuttamaan erityisesti niillä aloilla, joiden työpaikat ovat keskittyneet pääkaupunkiseudulle.

Niin sanottu aivovuoto on hallaa Varsinais-Suomen kehittymiselle ja menestymiselle. Nyt vain noin joka toinen Turun korkeakouluista valmistunut työllistyy Varsinais-Suomen alueelle. Lopuista suurin osa päätyy pääkaupunkiseudulle.

Turun Sanomissa on viime päivinä uutisoitu ansiokkaasti niin kutsutusta ”tunnin juna” -hankkeesta, jonka myötä matka Turun ja Helsingin välillä lyhenisi puoleen nykyisestä kahdesta tunnista.

Väylä on osa EU:n ydinrataverkkoa, ja sen myötä rakennettaisiin uusi rata välille Espoo–Lohja–Salo sekä kaksoisraiteet välille Turku–Salo. Radan rakentamisen on arvioitu maksavan 1,3 miljardia, mistä 20–50 prosenttia saataisiin EU-rahoituksena.

Tunnin junalla on monia etuja sekä koko maalle että Varsinais-Suomelle. Junalla matkustaminen on tehokasta, nopeaa ja ekologista, ja Turun sekä Helsingin välillä nopea junayhteys nivoisi kaksi korkeakoulukaupunkia paremmin yhteen.

Monet matkustavat jo nykyisellään Turusta lähes päivittäin pääkaupunkiseudulle töihin. Tunnin junan avulla useampi voisi asua Varsinais-Suomessa työskennellessään tai vieraillessaan muuten useasti pääkaupunkiseudulla.

Näin Varsinais-Suomi olisi tavallaan osa Helsingin työssäkäyntialuetta. Matkan ajallinen kesto olisi sama kuin monesta Helsingin lähiöstä tai ympäryskunnasta Helsingin keskustaan.

Nopean junayhteyden tarpeellisuutta on kritisoitu sanomalla, ettei matkustajamäärä Turun ja Helsingin välillä ole kasvanut siihen malliin, että nopeampaa yhteyttä tarvittaisiin.

Ajatusmalli pitäisi kääntää toisin päin: matkustajamäärä saadaan nimenomaan kasvamaan kehittämällä väliä nopeammaksi. Vaikka investointi kaikkien isompien rakennushankkeiden tavoin on kallis, on se hyvää työllistävää elvytystä, joka maksaa itsensä takaisin vuosien saatossa.

Nopeasta junasta ei kuitenkaan ole hyötyä, jollei sillä ole varaa matkustaa. Junalippujen alituinen kallistuminen saataisiin taittumaan, jos VR:n monopoliasema purettaisiin ja liikennöitsijät toimisivat nykyistä kustannustehokkaammin.

Ensi vaiheessa Turku–Salo-rataa voitaisiin parantaa niin, että sillä voidaan aloittaa paikallisjunaliikenne nykyistä lyhemmin vuorovälein.

Saara Ilvessalo
Kirjoittaja on graduaan tekevä oikeustieteen opiskelija ja Turun kaupunginvaltuutettu (vihr).


Smidigare cykling i Åbo centrum

Förra veckan gav jag en intervju till Svenska Yle om cykelfilerna vid Köpmansgatan. Lösningen är inte den bästa möjliga och inte heller permanent, men situationen är bättre än vad den skulle vara utan filerna. Filerna är inte färdiga ännu, men jag ska pröva dom då man får köra där.

Smidigare cykling i Åbo centrum

Under förra veckan byggdes cykelleder åt båda riktningarna längs med Köpmansgatan i Åbo. Snart är det möjligt att cykla från den nya Biblioteksbron till Salutorget. Visionen är att göra Åbo till Finlands bästa cykelstad, säger Saara Ilvessalo.

Kvarteret längs med Salutorget har fått cykelleder åt båda riktningar längs med den enkelriktade Köpmansgatan. Kvarteret närmast Aura å, mellan Slottsgatan och Eriksgatan, ska bli dubbelriktad då cyklisterna kan cykla på körfälten åt båda hållen. Det här möjliggör det tidigare omöjliga; att ta sig med cykel från Biblioteksbron till Salutorget.

Saara Ilvessalo, fullmäktigeledamot för De gröna i Åbo och styrelsemedlem i föreningen Åbo cyklister, tycker att de nya trafikarrangemangen är mycket viktiga med tanke på den nya bron.

– Det är ingen nytta med bron om det inte finns någon väg till och från bron.

Trafikarrangemangen låter lite knepiga med dubbel- och enkelriktat om vart annat, men Ilvessalo poängterar att det är en tillfällig lösning.

– Det är inte den bästa lösningen, men det är en okej lösning. Det här är ju tillfälligt eftersom hela området kring Salutorget ska göras om.

Saara Ilvessalo.

Saara Ilvessalo.Bild: Yle/Christa Mäkinen

Den nya cykelleden tar slut vid korsningen till Universitetsgatan då man helt enkelt inte kan fortsätta framåt med cykel då Köpmansgatan är enkelriktad mot ån. Enligt Ilvessalo är det problematiskt, men läget är bättre än tidigare, eftersom man ändå kommer ända till Salutorget. Att cykelleder tar abrupt slut mitt i trafiken är ett exempel på hur helhetsbilden över trafiken fattas när man planerar små områden i taget.

– Det här beror delvis på att vi inte har ett parkeringsbeslut vid Salutorget, vilket har bromsat hela utvecklingen annars också. Jag tror inte heller att staden och beslutsfattarna riktigt har fattat hur viktigt det är att ha en helhetsbild över hur man kan cykla i staden.

Överlag tycker Ilvessalo att centrumorådet kring Salutorget är det mest akuta som måste åtgärdas för cyklisterna i Åbo.

– Man kan inte någonstans cykla till Salutorget och fortsätta vidare på en cykelled. Sedan måste man köra bland med bilarna och då blir bilisterna arga och cyklisterna arga. Sedan händer att cyklisterna känner sig tryggare på trottoaren och då blir alla arga.

Ilvessalo tycker ändå att den cykelvänliga atmosfären i Åbo blivit bättre och har förhoppningar om att Åbo kan bli en cykelvänlig stad i framtiden med hjälp av gemensam vilja och bra planering.


Ilmastoa suojellaan työllisyydellä

Julkaistu Vihreässä blogissa 21.5.2014

Sunnuntain eurovaalit ovat ilmastovaalit, vaikkei ilmastosta olekaan näissä vaaleissa juurikaan puhuttu. Miksikö? Koska ilmastokriisiä ei ole vielä ratkaistu. Seuraavat viisi vuotta ovat ilmaston kannalta ratkaisevia. Sunnuntaina valittava parlamentti valitsee suunnan sille, millaisen yhteiskunnan EU ja maailma jättää jälkipolville.

Ilmasto on politiikan agendalla viime vuosina jäänyt talouskriisin alle. Kestävää taloutta ei kuitenkaan voi olla ilman elinkelpoista planeettaa. Siksi on ymmärrettävä, miten läheisesti työllisyys ja talous ovat yhteydessä ilmastoon. Ilmasto ei ole muusta yhteiskunnasta erillinen asia: Se vaikuttaa kaikkeen elämään niin lähellämme kuin maailmanlaajuisesti. Jos ilmasto muuttuu katastrofaalisesti, sekoittaa se paitsi biodiversiteetin ja luonnon, myös ihmisten asuinmaat, maanviljelyn, pakolaisvirrat, työt, talousjärjestelmän ja yhteiskuntarauhan.

Euroopan unionin pitää toimia edelläkävijänä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä paitsi ympäristöllisistä, myös taloudellisista syistä. Meidän kannattaa luoda työtä vihreillä investoinneilla, jotta voimme pelastaa sekä ympäristön, talouden että työllisyyden. Euroopan vihreät ovat pitkään ajaneet niin sanottua Green New Dealiä. ”Vihreä uusjako” tai ”vihreä diili” pitää sisällään ajatuksen siitä, että investoimalla vihreisiin työpaikkoihin, kuten raideliikenteeseen, vihreään teknologiaan, uusiutuvaan energiaan, energiatehokkuuteen, IT-alalle ja palvelualoille, muutetaan työmarkkinoiden rakenteita, lisätään työllisyyttä ja käännetään ilmastopäästöt laskuun.

Suomalaiset kokevat, että paras puoli EU:ssa on vapaa liikkuvuus. Eurooppalaista liikkumisen vapautta ja kestävää liikennettä edistetään sillä, että panostetaan joukkoliikenteeseen, raiteisiin, pyöräilyyn ja kävelyyn. Rail Baltica -junayhteyttä Helsingistä Viron kautta Berliiniin asti täytyy kiirehtiä. Euroopan täytyy rakentaa paitsi kestävää ja ekologista maataloutta, myös kestäviä ja hiilineutraaleja kaupunkeja.

Talouden ja työelämän rakenteita kannattaa muuttaa nyt, kun talous on kuopassa mutta elpymisen merkkejä on havaittavissa. Tällöin työllisyydellä ei kannata aiheuttaa yhä uusia päästöjä jatkamalla samoilla saastuttavilla aloilla. Kun Eurooppa alkaa elvyttää ja investoida, kannattaa tämä tehdä nimenomaan vihreille aloille. Vihreisiin uusiin aloihin ja innovaatioihin panostaminen auttaa erityisesti nuoria: Euroopan nuorisotyöttymyys on huolestuttavalla tasolla, ja jos nuoret eivät pääse kiinni työelämän sivuun, ongelma vaikuttaa kokonaisten sukupolvien koko tulevaisuuteen ja saattaa aiheuttaa valtavia yhteiskunnallisia järistyksiä.

Euroopan unioni voi toimia kokoaan isompana, jos se osoittaa johtajuutta ja kunnianhimoa aikamme suurimman uhan pysäyttämiseksi. Tarvitsemme EU:n laajuisen ilmastolain, panostusta vihreän alan työpaikkoihin, uusiutuvaan energiaan sekä energiansäästöön ja kunnolliset ympäristönormit. Unionin pitää sitoutua vähintään 50 % päästövähennyksiin vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta. Vuoteen 2050 mennessä yhteiskuntamme täytyy olla hiilineutraali, ja EU:n on edistettävä tätä tavoitetta myös kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa. Näin voimme ilmastotieteen mukaan välttyä ilmaston lämpenemiseltä yli 2 asteen rajan, jonka ylittäminen olisi kohtalokasta sille maailmalle, jonka nykyään tiedämme: sekä ihmisille että muulle pallon elämälle.

Saara Ilvessalo euvaalit 2014 600x470