Tietopohjaisia päätöksiä ja pitkäjänteistä politiikkaa

Pidimme viikonloppuna Turun vaalikadulla Tieteen ja teknologian vihreiden varapuheenjohtajan Jakke Mäkelän kanssa puheet tieteen ja teknologian arvostamisesta päätöksenteossa sekä tiedepohjaisesta politiikasta. Jaken osuuden löydät täältä.

Politiikassa pitäisi kiistelyn sijaan arvostaa faktoja ja sivistynyttä väittelyä. Tieteen ja teknologian vihreillä on neljä vaalitavoitetta: tiedolla johtaminen, koulutus, teknologian ihmisläheinen hyödyntäminen ja pitkäjänteinen politiikka. Pyrin itse puheessani konkretisoimaan näitä tavoitteita Turun näkökulmasta.

 

  1. Tiedolla johtaminen

Turun vihreiden tavoitteissa tiedolla johtaminen näkyy ennen muuta päätöksenteon avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisäämisenä. Päämääränä on varmistaa, että turkulaiset voivat osallistua päätöksentekoon myös vaalien välillä. Tieto ei siis jää ainoastaan päättäjien yksinoikeudeksi, vaan sitä tarjotaan kaikille. Samoin lisäämällä ihmisten osallisuutta esimerkiksi kansanäänestyksillä, keskustelevan demokratian keinoilla tai erilaisilla osallistumisilloilla saadaan kaikkein ihmisten tieto päätöksenteon käyttöön.

Turussa valta on asukkailla, eikä päätöksiä voi ostaa. Haluamme kehittää kaupungin johtamisjärjestelmää demokraattisemmaksi ja osallistaa asukkaita enemmän päätöksentekoon. Vihreiden mielestä Turkuun pitää valita pormestari, jotta vaalien tulos näkyy myös kaupungin johdossa.

Vihreät haluavat, että lautakunnat ja kaupunginhallitus velvoitetaan vuosittain vähintään kahteen asukkaille avoimeen kokoukseen. Haluamme avata päätöksentekoa jo valmisteluvaiheessa paremmin kaupungin verkkosivuilla.

Turussa täytyy vahvistaa asukkaiden osallisuutta ja kutsua kaupunkilaisia keskustelemaan Turun kehittämisestä. Järjestetään kansanäänestyksiä suurista kaupunkilaisia kiinnostavista kysymyksistä ja edistetään lähidemokratiaa!

Lisäksi tiedolla johtamiseen kuuluu tietenkin se, että teemme päätökset kunnollisen ja riittävän tiedon perusteella. Ilmoilla liikkuu nyt paljon helppoja ratkaisuehdotuksia monimutkaisiin ongelmiin – vaihtoehtoisilla faktoilla eli valheilla ei ikinä pidä olla sijaa Turun päätöksenteossa.

2. Koulutus

Koulutusteemamme mukaisesti hyvä tulevaisuus alkaa kouluista. Teema on yhteinen niin Tieteen ja teknologian vihreille, Turun vihreille kuin koko Suomen vihreille.

Turku on sivistyskaupunki. Laadukas koulutus on kaupunkimme tärkeimpiä tehtäviä. Vihreässä koulutuskaupungissa vahvistetaan kaikkien mahdollisuutta kouluttautua iästä, taustasta ja tulotasosta riippumatta. Haluamme pitää kiinni monipuolisista sivistyspalveluistamme ja kehittää niitä vastaamaan muuttuvaan maailman tarpeisiin. Koulutuskaupunki Turussa sivistystä on tarjolla monipuolisesti ja kaikille.

Vihreät haluavat huolehtia lapsista ja nuorista. Tahdomme pitää koulut lähellä kotia ja päivähoitoryhmät pieninä. Koulutuksesta ei saa leikata. Jokaiselle alle 25-vuotiaalle pitää tarjota työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka.

Näin haluamme taata nuorille mahdollisuuden opiskella, tehdä töitä ja rakentaa omaa elämäänsä Turussa. Toisaalta tavoite tarkoittaa sitä, että oma opinahjo on lapsen ikään nähden tarpeeksi lähellä ja että koulurakennus on hyvässä kunnossa. Toisaalta kyse on opintojen sisällöstä: meillä on oltava riittävän pienet ryhmät, erityisapua tarjolla ja kunnon keinot laittaa kiusaamiselle stoppi. Yhdenvertaisuutta pitää edistää jo päiväkodista asti, oli kyse sitten maahanmuuttajataustaisten, sukupuoli- tai seksuaalivähemmistöjen tai heikosti toimeentulevien kohtelusta.

Haluamme rakentaa Turun, jossa kasvatetaan lapsia kansainvälisen ja yhdenvertaisen maailman jäseniksi. Koulussa annetaan ne eväät, joilla ihmisistä kasvaa lähdekriittisiä, kokonaisuuksia ymmärtäviä ja ajattelevia yhteiskunnan jäseniä.

3. Teknologian ihmisläheinen hyödyntäminen

Turku on paitsi sivistys- myös teknologiakaupunki. Taloudellista hyvinvointia lisätään kehittämällä ympäristöystävällisiä ratkaisuja, panostamalla luovaan talouteen ja telakan toimintaan. Kehittyvässä Turussa uskalletaan uudistua ja rakennetaan kaupunkiympäristöä tulevaisuutta varten.

Turun kuntavaaliohjelmassa teknologia painottuu ennen muuta kaavoituksessa ja liikenteessä. Tavoitteenamme on suunnitella viihtyisä kaupunki, jossa jokainen voi nähdä ikkunastaan vihreää luontoa. Tähän päästään rakentamalla tiivistä, viihtyisää ja arkkitehtonisesti tasokasta kaupunkia vanhaa kunnioittaen ja suojellen sekä viheralueita säilyttäen. Uusi rakentaminen pitää keskittää olemassa olevan asutuksen ja joukkoliikenneyhteyksien luo.

Raitiotien rakentaminen ja joukkoliikenteen sähköistäminen ovat vihreiden tärkeitä päämääriä. Raitiotie on tulevaisuuden kulkumuoto, joka samalla kunnioittaa Turun historiaa. Uudenlainen pikaraitiotie luo hyvää kaupunkikehitystä, lisää kiinteistöjen arvoa sekä lisää joukkoliikenteen osuutta Turun tavoitteiden mukaisesti. Millään muulla keinolla näihin lopputuloksiin ei päästä, ja uuden teknologian hyödyntäminen pikaraitiotietä suunniteltaessa onkin A ja O.

4. Pitkäjänteinen politiikka

Vihreiden koko politiikka perustuu pitkäjänteisyyteen ja jälkipolvien huomioimiseen. Niin myös Turun vihreiden. Meidän on kannettava vastuumme, ettemme jätä jälkipolville kohtuutonta sosiaalista, ekologista tai taloudellista velkaa.

Eräät tärkeimmistä ajamistamme hankkeista antavat parhaan hyödyn parhaassakin tapauksessa vasta monen vaalikauden kuluttua, ja siksi on tärkeää  suunnitella ne nyt oikein.

Vihreiden yksi päämäärä on tehdä Turusta hiilineutraali kunta vuoteen 2040 mennessä. Tämä tulee olemaan todella haastavaa, mutta Turku on jo alkanut toteuttaa tavoitetta. Nyt on pidettävä huolta siitä, että päätökset jatkuvat linjakkaina ja kannamme oikeasti vastuumme ilmastonmuutoksen hillitsemisestä.

Raideliikenteen investoinnit ovat luonteeltaan pitkäjänteisiä. Henkilöjunaliikenne Uuteenkaupunkiin voitaisiin toteuttaa kaikkein nopeimmin, lähes välittömästi. Siihen sisältyy myös vähiten taloudellisia riskejä.

Tunnin juna Helsinkiin on jo suurempi haaste ja suurempi kustannuserä, mutta sitä on ajettava vahvasti yhdessä alueen muiden kuntien kanssa. Tunnin juna toisi pääkaupunkiseutua lähemmäs Turkua ja edistäisi työllisyyttä.

Turun raitiotien rakentaminen on ensi kauden suurimpia infrastruktuurihankkeita, ja siinä pallo on  täysin Turulla itsellään. Toivomme kaikkien osapuolten tajuavan, että sitä täytyy investointina arvioida kymmenien vuosien päähän.

Tulevaisuuden Turku rakennetaan tänään.

FacebookTwitterGoogle+Share

Enemmistö haluaa edistää pyöräilyä – ottavatko päättäjät onkeensa?

Turussa julkaistiin viime viikolla kaikkien aikojen ensimmäisen pyöräilybarometrin tulokset. Ne olivat yllättäviä ja erittäin positiivisia. Eniten uutisointia aiheutti se, että peräti 96% turkulaisista kannattaa pyöräilyn edistämistä. Luvut ovat samansuuntaisia muiden kaupunkien vastaavien kanssa.

Myönteinen suhtautuminen itsessään ei ollut itselleni yllätys, vaikka prosenttiosuuden suuruus olikin. Jos asiaa olisi kysytty vain Turun päättäjiltä, olisivat vastaukset saattaneet olla erilaisia. Moni valtuutetuista tuntuu kuvittelevan, että pyöräily on päätöksenteossa sivuseikka. Tämä on harhakuva.

Pyöräily ja sen edistäminen ei nimittäin ole mitään puuhastelua. Pyöräily on iso osa kansanterveyttä, viihtyisää kaupunkitilaa, saasteettomuutta, ilmastonmuutoksen ehkäisyä, tasa-arvoista liikkumista ja sujuvaa liikennettä. Jos useampi autoilija vaihtaa kulkupelinsä pyörään, on liikenne sujuvampaa myös niille autoilijoille, jotka syystä tai toisesta eivät tätä vaihdosta voi tehdä.

Pyöräily on yhteiskunnalle tehokkainta liikennettä ja terveyshyötyjen takia se jopa säästää rahaa: Tutkimuksen mukaan jokainen pyöräilty kilometri tuottaa yhteiskunnalle noin 0,3–1,3 euroa investointitasosta riippuen. Mitä enemmän hyviin pyöräteihin investoidaan, sitä enemmän saadaan tuottoa. Suomalaisten ja kansainvälisten tutkimusten mukaan taas euron satsaus pyöräliikenneväylien kehittämiseen tuo kahdeksan euron tuotot esimerkiksi säästöinä terveyskuluissa – ja niitähän juuri nyt kipeästi etsitään. Pyöräilevä työntekijä on myös tutkitusti tehokkaampi.

Pyöräily hyödyttää siis koko yhteiskuntaa, meitä kaikkia.

2016-11-04 08.31.19-1

Pyöräily on kätevä ja terveellinen tapa liikkua kaupungissa. Turku on rakenteeltaan ihanteellinen pyöräkaupunki ja turkulaiset Suomen innokkaimpia pyöräilijöitä. Meillä on mahdollisuus nousta maailman johtavien pyöräilykaupunkien joukkoon, mutta se vaatii asenteen muuttamista teoiksi.

Pyöräilybarometrin mukaan turkulaiset pyöräilisivät enemmän, jos pyöräilyverkosto olisi kattavampi, pyöräily turvallisempaa ja pyörien pysäköintipaikat paremmin turvattuja ilkivallalta ja varastamiselta. Myös ruuhkaisimpien pyöräteiden levennyksiä, päällysteiden parempaa kuntoa ja kunnossapidon sekä talvihoidon parempaa laatua peräänkuulutettiin.

Ratkaisut pyöräilyn edistämiseen, mikä siis hyödyttää jokaista, ovat tiedossa. Turkuun tarvitaan uusia pyöräväyliä erityisesti vilkkaastiliikennöidyille reiteille, kuten Puutarhakadulle, Linnankadulle, Itäiselle Pitkäkadulle ja Itäiselle Rantakadulle. Keskustan ajonopeuksia 30 kilometriin tunnissa alentamalla luomme turvallista ympäristöä paitsi koulu-, työ- ja kauppamatkapyöräilijöille, myös muille liikkujille. Kaupunkipyöräjärjestelmä laajentaisi ja tukisi joukkoliikennettämme. Turkuun tarvitaan myös pyöräilykoordinaattori tekemään tätä suunnitelmallista pyöräilynedistämistyötä.

Pyöräily on päättäjien listoilla jäänyt liian pitkään häntäpäähän. Kuntavaaleissa ehdokkailla on nyt mahdollisuus korjata tämä epäkohta nostamalla pyöräily politiikan agendalla kärkeen, minne se kuuluu.


 

Turun pyöräilybarometrin tulokset täällä.

Lue parin vuoden takainen blogaukseni pyöräilyn edistämisestä täällä.


Paikallinen, kansainvälinen Itämeri

Suvullani on kesämökki Varsinais-Suomen saaristossa. Olen viettänyt paljon aikaa saaristossa ja muistan lapsena katselleeni laitureilta meren pohjaa puolentoista metrin syvyyteen. Viime kesänä laiturilta näkyi lähinnä sameaa vettä ja rehevöitynyttä kasvustoa.

Maailman saastunein sisämeri Itämeri on paitsi kansainvälinen, myös paikallinen toimintakenttä ja suojelun kohde. Veden laadun parantamiseksi tärkeintä on vähentää mereen tulevaa ravinnekuormitusta. Ylivoimaisesti suurin kuormittaja on maatalous.

Maatalousyrittäjiä täytyykin kannustaa toimimaan Itämeren hyvinvointia parantavasti. Tukia pitää kohdistaa ensisijaisesti sinne, missä rahalla saadaan aikaan suurimpia konkreettisia saavutuksia vesiensuojelussa. Hyviä tuloksia saadaan muun muassa lannoitusta rajoittamalla, ottamalla käyttöön biokaasua, kierrättämällä ravinteita sekä huolehtimalla peltojen suojavyöhykkeistä.

Kun uudistuksille löydetään parhaat keinot, voivat tuottajat samalla vähentää ravinnekuormitusta ja tehostaa omaa ravinteiden hyötykäyttöään sekä toimintaansa. Tästä hyötyvät sekä ympäristö että maatalousyrittäjä itse.

Erityisesti Varsinais-Suomessa jokien vaikutus Itämeren rehevöitymiseen on suuri. On koko Suomen asia auttaa maataloutta vähentämään päästöjään. Eduskunnan on pystyttävä säätelemään ja valvomaan ravinteiden käyttöä niin, että maatalousyrittäjien on helppoa ja edullista toimia Itämeri-ystävällisesti.

Yhteistyötä tarvitaan myös valtioiden välille. Jos Itämeri halutaan pelastaa, vaaditaan jokaisen ympärysvaltion panosta. Esimerkiksi Pietarin jätevesiongelmaan on jo onnistuttu puuttumaan: Yli 98% kaupungin jätevesistä puhdistetaan yhteistyön tuloksena. Nyt on tärkeää päästä eroon esimerkiksi Kalingradin ja Gdanskin isoista yksittäisistä pistekuormittajista.

Yhtä tärkeää on vähentää kokonaispäästöjä eri puolilla Itämerta. Tähän tarvitaan ympärysvaltioiden kunnianhimoisia päästövähennystavoitteita. Myöskään öljynkuljetuksen turvallisuusjärjestelmät eivät saa jäädä laahaamaan meriliikenteen kasvun perässä, sillä öljyvahingot ovat herkälle merelle kohtalokkaita.

Jotta lapsenlapsemmekin voisivat elää puhtaan Itämeren rannalla, uida, purjehtia ja kalastaa, täytyy meidän ottaa meremme suojelu tosissaan. Puhdas luonto maakuntamme matkailuvietti, kaunis saaristo, menettää viehätysvoimansa, jos kasvaville levälautoille ei tehdä mitään.


Toriparkkikertaus on opintojen äiti

Toriparkkifantasia on jarruttanut Turun keskustan kehittämistä yli 20 vuotta. Tänään kaupunginvaltuuston kokous jää minulta harmittavasti sairastumisen takia väliin. Erityisen paljon tämä kismittää, koska tänään on mahdollista vihdoin päästä toriparkkihankkeesta kokonaan eroon – Tulos riippuu yhdestä tai kahdesta äänestä. Tässä alla blogimuodossa se, mitä olisin kokouksessa sanonut.

(EDIT: Poissaolostani huolimatta vihreiden koko ryhmä on edustettuna. Vihreät ovat ainoa puolue ja ryhmä, joka kokonaisuudessaan vastustaa toriparkkia.)

Omat syyni vastustaa hanketta ja olla ylipäätään mukana politiikassa ovat jotakuinkin samat: ekologiset, demokraattiset ja tulevaisuuteen katsovat.

Toriparkille ei ole tarvetta, sillä Louheen ja muihin keskustan parkkihalleihin mahtuu aina. Aina. Toriparkin rakentaminen lisäisi autoilua, ja autoistumiskehitys taas huonontaa kansanterveyttä ja keskustan ilmanlaatua. Tämä ei tue kestävää kehitystä ympäristön tai ihmisten terveyden kannalta.

Suurin osa turkulaisista vastustaa toriparkkia, ja myös yrittäjien enemmistö on hallia vastaan. Tämän jos minkä pitäisi painaa vaakakupissa toriparkkia vastaan. Toriparkki on demokratian irvikuva, jota on hankkeen monista kaatumisista huolimatta yritetty ajaa kuin käärmettä pyssyyn.

Toriparkki on menneisyyden hanke. Muissa eurooppalaisissa Turun kokoluokan kaupungeissa autoilu vähenee. Toriparkkisuunnitelmat ovat lähes kolmenkymmenen vuoden takaa – Kaupunkia pitäisi kehittää tulevaisuutta varten, ei menneisyyden huonoiksi todetuilla suunnitelmilla. Moderneissa kaupungeissa liikkuminen tapahtuu pyöräilyn, joukkoliikenteen ja yhteisautojen ehdoilla.

Toriparkkia vastustettiin suurmielenosoituksessa jo maaliskuussa 2009.
Toriparkkia vastustettiin suurmielenosoituksessa jo maaliskuussa 2009.

Suurin syy vastustaa toriparkkia on, että sille ei ole tarvetta. Meillä on jo toriparkki, nimeltään Louhi, ja noin 1300 parkkihallipaikkaa korttelin päässä torista. Lisäksi lähistöltä löytyy mm. Eskelin pysäköintilaitos ja Puutorin parkkihalli. Toriparkkia on perusteltu sillä, että se korvaa katupysäköintiä. Parkkihallit eivät kuitenkaan vastaa samaan tarpeeseen: Nythän paikkoja halleissa on olemassa aina.

Toriparkissa on lisäksi valtavat riskit, sekä pohjavesien, saven että talouden suhteen. Pahimmassa tapauksessa hanke kaatuu kaupungin maksettavaksi. Politiikassa tulisi noudattaa oikeustieteestä tuttua varovaisuusperiaatetta ja olla ottamatta tarpeettomia riskejä.

Vaihtoehtoja keskustan kehittämiselle on runsaasti: Kehitetään kävelykeskustaa, joukkoliikennettä, vapaata kaupunkitilaa, tapahtumia, oleskelutiloja ja pyöräväyliä – Ja muistetaan, että kävelijät, joukkoliikenteen käyttäjät, pyöräilijät ja vaikka Louheen parkkeeraajat eivät ostostele automarketeissa mutta mielellään kyllä Turun keskustassa. Ei kehitetä Turun sydäntä automarketin ehdoin.

SFP är nu i vågmästarrollen: Vi har läst i tidningen, att dom tänker rösta för torgparkeringen även om vissa av dom tidigare har varit emot projektet. Jag är väldigt ledsen om detta och hoppas på att dom verkligen vet att de nu skulle kunna rösta enligt samvetet och stoppa torgparkeringen.


Valtuustoaloite pyöräreittien suunnittelusta tapahtumien aikana (ja vähän toriparkkia)

Tänään valtuustossa keskusteltiin jälleen kiihkeästi muun muassa sote-lausunnosta, taloustilanteesta ja toriparkista.

Jälkimmäisessä keskustelua kirvoitti se, että samassa kun valtuusto merkitsi tiedoksi korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen hylätä valitukset Kauppatorin kaavasta, tehtiin esitys asemakaavan uudelleenvalmstelun aloittamisesta siten, ettei se sisällä maanalaista psäköintiä. Kun tämä menettely ei täyttänyt lain kirjainta, tehtiin sisällöltään sama esitys valtuutettujen kiireellisesti käsiteltävässä valtuustoaloitteessa, jonka itsekin allekirjoitin ja jonka puolesta käytin puheenvuoron. Tämä siksi, että uusi valtuusto ei ole saanut ottaa kantaa toriparkkiin, vaikka se oli iso vaalikysymys kuntavaalien 2012 aikaan. Asia tuotiin nimittäin samalla tavalla kiireellisenä asiana vanhan valtuuston käsittelyyn kannattajien toimesta. Toriparkkikysymykseen siis palataan syksyn aikana.

Taloustilanne on yhä huolestuttava, sillä valtionosuudet pienenevät ja työttömyysluvut ovat Turun seudulla korkeat huolimatta ilonpilkahduksista telakan suunnalta. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain lausunnossa omasta mielestäni tärkeää oli lausua siitä, että myös näistä palveluista päätetään demokraattisesti niin, että valta ja vastuu ovat samassa korissa. Huomautin puheenvuorossa, ettei tässä yhteydessä voida käyttää termiä ”suora demokratia”, jos tarkoitetaan suoria vaaleja tai edustuksellista demokratiaa.

Varsinaisten lista-asioiden lisäksi jätin aloitteen pyöräreittien osoittamisesta tapahtumien aikaan. Aloitteen allekirjoittivat lisäkseni vihreiden ryhmä sekä yksittäisiä valtuutettuja kokoomuksesta, vasemmistoliitosta ja perussuomalaisista.

Valtuustoaloite pyöräreittien suunnittelusta ja osoittamisesta tapahtumien aikana

Turun kaupunginvaltuuston kokous 22.9.2014

Turussa järjestetään ympäri vuoden erilaisia markkinatapahtumia lyhyin väliajoin. Yleensä alue suljetaan tapahtuman ajaksi pyöräilijöiltä, ja pyörää on talutettava tapahtuma-alueen läpi. Pyöräilykielto on osoitettu joskus virallisin liikennemerkein, joskus muunlaisella kiellolla, mutta joka tapauksessa vasta kun kävelyalue jo alkaa, jolloin pyöräilijän on kierrettävä takaisin etsiäkseen vaihtoehtoista pyöräreittiä. Yllättäen sulkeutuvat pyöräreitit hankaloittavat huomattavasti pyöräilyä ja liikkumista kaupungissamme.

Kaupunginhallituksen tulisi tehdä tapahtumia ja niiden liikennejärjestelyjä koskeva ohjeistus, jota alemmat elimet noudattavat. Turun kiinteistöliikelaitoksen ja sen johtokunnan on aina alueita tapahtumakäyttöön luovuttaessaan huomioitava pyöräily ja tarpeen tullen velvoitettava tapahtumanjärjestäjää suunnittelemaan ja ohjeistamaan vaihtoehtoisen turvallisen ja toimivan pyöräreitin tapahtuma-alueen ohi.

Jos tapahtuman vuoksi joudutaan sulkemaan pyöräilyreittejä tai rajoittamaan niiden käyttöä, kiinteistöliikelaitoksen ja järjestäjän on yhteistyössä osoitettava selkeästi opastettu kiertoreitti. Tapahtumanjärjestäjää tulisi velvoittaa antamaan selvä ohjeistus, jossa pyöräilykielto osoitetaan virallisin liikennemerkein jo edeltävässä risteyksessä ja jossa osoitetaan pyöräliikenteelle turvallinen kiertoreitti. Liikelaitos voi periä kulut tapahtumanjärjestäjältä. Näin on toimittu useissa muissa kaupungeissa, jossa pyöräreitin osoittaminen on velvoite tapahtuman järjestämiseksi.

Esimerkiksi Aurajoki-rannassa järjestettävien tapahtumien aikaan Kauppiaskadun ja Rettiginrinteen välin pitäisi pysyä auki pyöräilijöille aina myös tapahtumien aikaan. Linnankatua ja Itäinen Rantakatu – Hämeenkatu – reittiä voisi käyttää kiertoreittinä. Tapahtumanjärjestäjä ja kaupunki voisivat sopia järjestelyistä tapahtumien aikaan esimerkiksi niin, että pyöräkaistan tieltä poistettaisiin tilapäisesti parkkipaikkoja ja osa ajokaistasta osoitettaisiin pyöräilijöiden käyttöön tilapäisin merkinnöin.

Turussa 22.9.2014

Saara Ilvessalo

Epävirallinen pyöräilykielto jokirannan markkinoilla. Kuva: Tero Rantaruikka
Epävirallinen pyöräilykielto jokirannan markkinoilla. Kuva: Tero Rantaruikka

Äkkiä Helsinkiin – ja takaisin

Julkaistu Turun Sanomissa 6.9.2014

Varsinaissuomalaisten opiskelijoiden keskuudessa kytee huoli: moni rakastaa opiskelupaikkaansa, mutta pelkää valmistumisen myötä joutuvansa muuttamaan Helsinkiin työn perässä. Valmistuminen pakottaa muuttamaan erityisesti niillä aloilla, joiden työpaikat ovat keskittyneet pääkaupunkiseudulle.

Niin sanottu aivovuoto on hallaa Varsinais-Suomen kehittymiselle ja menestymiselle. Nyt vain noin joka toinen Turun korkeakouluista valmistunut työllistyy Varsinais-Suomen alueelle. Lopuista suurin osa päätyy pääkaupunkiseudulle.

Turun Sanomissa on viime päivinä uutisoitu ansiokkaasti niin kutsutusta ”tunnin juna” -hankkeesta, jonka myötä matka Turun ja Helsingin välillä lyhenisi puoleen nykyisestä kahdesta tunnista.

Väylä on osa EU:n ydinrataverkkoa, ja sen myötä rakennettaisiin uusi rata välille Espoo–Lohja–Salo sekä kaksoisraiteet välille Turku–Salo. Radan rakentamisen on arvioitu maksavan 1,3 miljardia, mistä 20–50 prosenttia saataisiin EU-rahoituksena.

Tunnin junalla on monia etuja sekä koko maalle että Varsinais-Suomelle. Junalla matkustaminen on tehokasta, nopeaa ja ekologista, ja Turun sekä Helsingin välillä nopea junayhteys nivoisi kaksi korkeakoulukaupunkia paremmin yhteen.

Monet matkustavat jo nykyisellään Turusta lähes päivittäin pääkaupunkiseudulle töihin. Tunnin junan avulla useampi voisi asua Varsinais-Suomessa työskennellessään tai vieraillessaan muuten useasti pääkaupunkiseudulla.

Näin Varsinais-Suomi olisi tavallaan osa Helsingin työssäkäyntialuetta. Matkan ajallinen kesto olisi sama kuin monesta Helsingin lähiöstä tai ympäryskunnasta Helsingin keskustaan.

Nopean junayhteyden tarpeellisuutta on kritisoitu sanomalla, ettei matkustajamäärä Turun ja Helsingin välillä ole kasvanut siihen malliin, että nopeampaa yhteyttä tarvittaisiin.

Ajatusmalli pitäisi kääntää toisin päin: matkustajamäärä saadaan nimenomaan kasvamaan kehittämällä väliä nopeammaksi. Vaikka investointi kaikkien isompien rakennushankkeiden tavoin on kallis, on se hyvää työllistävää elvytystä, joka maksaa itsensä takaisin vuosien saatossa.

Nopeasta junasta ei kuitenkaan ole hyötyä, jollei sillä ole varaa matkustaa. Junalippujen alituinen kallistuminen saataisiin taittumaan, jos VR:n monopoliasema purettaisiin ja liikennöitsijät toimisivat nykyistä kustannustehokkaammin.

Ensi vaiheessa Turku–Salo-rataa voitaisiin parantaa niin, että sillä voidaan aloittaa paikallisjunaliikenne nykyistä lyhemmin vuorovälein.

Saara Ilvessalo
Kirjoittaja on graduaan tekevä oikeustieteen opiskelija ja Turun kaupunginvaltuutettu (vihr).


Smidigare cykling i Åbo centrum

Förra veckan gav jag en intervju till Svenska Yle om cykelfilerna vid Köpmansgatan. Lösningen är inte den bästa möjliga och inte heller permanent, men situationen är bättre än vad den skulle vara utan filerna. Filerna är inte färdiga ännu, men jag ska pröva dom då man får köra där.

Smidigare cykling i Åbo centrum

Under förra veckan byggdes cykelleder åt båda riktningarna längs med Köpmansgatan i Åbo. Snart är det möjligt att cykla från den nya Biblioteksbron till Salutorget. Visionen är att göra Åbo till Finlands bästa cykelstad, säger Saara Ilvessalo.

Kvarteret längs med Salutorget har fått cykelleder åt båda riktningar längs med den enkelriktade Köpmansgatan. Kvarteret närmast Aura å, mellan Slottsgatan och Eriksgatan, ska bli dubbelriktad då cyklisterna kan cykla på körfälten åt båda hållen. Det här möjliggör det tidigare omöjliga; att ta sig med cykel från Biblioteksbron till Salutorget.

Saara Ilvessalo, fullmäktigeledamot för De gröna i Åbo och styrelsemedlem i föreningen Åbo cyklister, tycker att de nya trafikarrangemangen är mycket viktiga med tanke på den nya bron.

– Det är ingen nytta med bron om det inte finns någon väg till och från bron.

Trafikarrangemangen låter lite knepiga med dubbel- och enkelriktat om vart annat, men Ilvessalo poängterar att det är en tillfällig lösning.

– Det är inte den bästa lösningen, men det är en okej lösning. Det här är ju tillfälligt eftersom hela området kring Salutorget ska göras om.

Saara Ilvessalo.

Saara Ilvessalo.Bild: Yle/Christa Mäkinen

Den nya cykelleden tar slut vid korsningen till Universitetsgatan då man helt enkelt inte kan fortsätta framåt med cykel då Köpmansgatan är enkelriktad mot ån. Enligt Ilvessalo är det problematiskt, men läget är bättre än tidigare, eftersom man ändå kommer ända till Salutorget. Att cykelleder tar abrupt slut mitt i trafiken är ett exempel på hur helhetsbilden över trafiken fattas när man planerar små områden i taget.

– Det här beror delvis på att vi inte har ett parkeringsbeslut vid Salutorget, vilket har bromsat hela utvecklingen annars också. Jag tror inte heller att staden och beslutsfattarna riktigt har fattat hur viktigt det är att ha en helhetsbild över hur man kan cykla i staden.

Överlag tycker Ilvessalo att centrumorådet kring Salutorget är det mest akuta som måste åtgärdas för cyklisterna i Åbo.

– Man kan inte någonstans cykla till Salutorget och fortsätta vidare på en cykelled. Sedan måste man köra bland med bilarna och då blir bilisterna arga och cyklisterna arga. Sedan händer att cyklisterna känner sig tryggare på trottoaren och då blir alla arga.

Ilvessalo tycker ändå att den cykelvänliga atmosfären i Åbo blivit bättre och har förhoppningar om att Åbo kan bli en cykelvänlig stad i framtiden med hjälp av gemensam vilja och bra planering.


Ilmastoa suojellaan työllisyydellä

Julkaistu Vihreässä blogissa 21.5.2014

Sunnuntain eurovaalit ovat ilmastovaalit, vaikkei ilmastosta olekaan näissä vaaleissa juurikaan puhuttu. Miksikö? Koska ilmastokriisiä ei ole vielä ratkaistu. Seuraavat viisi vuotta ovat ilmaston kannalta ratkaisevia. Sunnuntaina valittava parlamentti valitsee suunnan sille, millaisen yhteiskunnan EU ja maailma jättää jälkipolville.

Ilmasto on politiikan agendalla viime vuosina jäänyt talouskriisin alle. Kestävää taloutta ei kuitenkaan voi olla ilman elinkelpoista planeettaa. Siksi on ymmärrettävä, miten läheisesti työllisyys ja talous ovat yhteydessä ilmastoon. Ilmasto ei ole muusta yhteiskunnasta erillinen asia: Se vaikuttaa kaikkeen elämään niin lähellämme kuin maailmanlaajuisesti. Jos ilmasto muuttuu katastrofaalisesti, sekoittaa se paitsi biodiversiteetin ja luonnon, myös ihmisten asuinmaat, maanviljelyn, pakolaisvirrat, työt, talousjärjestelmän ja yhteiskuntarauhan.

Euroopan unionin pitää toimia edelläkävijänä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä paitsi ympäristöllisistä, myös taloudellisista syistä. Meidän kannattaa luoda työtä vihreillä investoinneilla, jotta voimme pelastaa sekä ympäristön, talouden että työllisyyden. Euroopan vihreät ovat pitkään ajaneet niin sanottua Green New Dealiä. ”Vihreä uusjako” tai ”vihreä diili” pitää sisällään ajatuksen siitä, että investoimalla vihreisiin työpaikkoihin, kuten raideliikenteeseen, vihreään teknologiaan, uusiutuvaan energiaan, energiatehokkuuteen, IT-alalle ja palvelualoille, muutetaan työmarkkinoiden rakenteita, lisätään työllisyyttä ja käännetään ilmastopäästöt laskuun.

Suomalaiset kokevat, että paras puoli EU:ssa on vapaa liikkuvuus. Eurooppalaista liikkumisen vapautta ja kestävää liikennettä edistetään sillä, että panostetaan joukkoliikenteeseen, raiteisiin, pyöräilyyn ja kävelyyn. Rail Baltica -junayhteyttä Helsingistä Viron kautta Berliiniin asti täytyy kiirehtiä. Euroopan täytyy rakentaa paitsi kestävää ja ekologista maataloutta, myös kestäviä ja hiilineutraaleja kaupunkeja.

Talouden ja työelämän rakenteita kannattaa muuttaa nyt, kun talous on kuopassa mutta elpymisen merkkejä on havaittavissa. Tällöin työllisyydellä ei kannata aiheuttaa yhä uusia päästöjä jatkamalla samoilla saastuttavilla aloilla. Kun Eurooppa alkaa elvyttää ja investoida, kannattaa tämä tehdä nimenomaan vihreille aloille. Vihreisiin uusiin aloihin ja innovaatioihin panostaminen auttaa erityisesti nuoria: Euroopan nuorisotyöttymyys on huolestuttavalla tasolla, ja jos nuoret eivät pääse kiinni työelämän sivuun, ongelma vaikuttaa kokonaisten sukupolvien koko tulevaisuuteen ja saattaa aiheuttaa valtavia yhteiskunnallisia järistyksiä.

Euroopan unioni voi toimia kokoaan isompana, jos se osoittaa johtajuutta ja kunnianhimoa aikamme suurimman uhan pysäyttämiseksi. Tarvitsemme EU:n laajuisen ilmastolain, panostusta vihreän alan työpaikkoihin, uusiutuvaan energiaan sekä energiansäästöön ja kunnolliset ympäristönormit. Unionin pitää sitoutua vähintään 50 % päästövähennyksiin vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta. Vuoteen 2050 mennessä yhteiskuntamme täytyy olla hiilineutraali, ja EU:n on edistettävä tätä tavoitetta myös kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa. Näin voimme ilmastotieteen mukaan välttyä ilmaston lämpenemiseltä yli 2 asteen rajan, jonka ylittäminen olisi kohtalokasta sille maailmalle, jonka nykyään tiedämme: sekä ihmisille että muulle pallon elämälle.

Saara Ilvessalo euvaalit 2014 600x470


Vastaus valtuustoaloitteeseen pyörätien rakentamisesta välille Hämeenkatu-Uraputki

Tein viime joulukuun kaupunginvaltuuston kokouksessa aloitteen pyöräväylän rakentamiseksi välille Hämeenkatu-Rehtorinpellonkatu-Vatselankatu-Uraputki. Tällä viikolla sain Kiinteistöliikelaitokselta alla olevan vastauksen aloitteeseen:

Vastaus aloitteeseen

Vastauksessa tiedostetaan pyöräväylän tarve ja suhtaudutaan sen rakentamiseen suopeasti. Vastauksessa arvioidaan myös parhaita keinoja toteuttaa kyseinen pyöräreitti. Hämeenkadun muutoksista on jo olemassa Kiinteistöliikelaitoksen päätös vuoden takaa, mutta käytäntöön ei olla vielä päästy. Kiinteistöliikelaitos toteaa tarkastelevansa Rehtorinpellonkadun ja Uraputken välisten pyöräily-yhteyksien rahoitusta seuraavien kahden vuoden investointisuunnitelmissaan.

On hyvä, että suhtautuminen pyöräilyyn tässä asiassa on positiivista, mutta se ei ole vielä toteutettu pyöräväylä. Hyvä tahto ei riitä, jos suunnitelmia ei toteuteta. Siksi tätä asiaa on syytä pitää esillä seuraavissa budjettineuvotteluissa.

Vatselankatu
Google Maps -kuvaa Vatselankadulta. Kiinteistöliikelaitos ehdotti jalkakäytävän poistoa kuvasta oikealta, autotien siirtämistä oikealle päin ja pyörätien rakentamista nykyisen vasemmalla olevan yhdistetyn pyörätien ja jalkakäytävän sekä autotien välille.

Raitiotien rakentamatta jättäminen olisi kallista tuhlausta

Julkaistu Turun Sanomissa 26.3.2014

Suomen rattaat muiden teollistuneiden yhteiskuntien tavoin ovat pitkään pyörineet öljyllä – oli kyse sitten ruuantuotannosta, teollisuudesta tai liikkumisesta.

Auton varaan on rakennettu koko kulutuskulttuurimme, vaikka bensiinimoottorin hyötysuhde on vain noin 25 prosenttia. Evoluution kannalta millään muulla eläimellä ei olisi varaa moiseen tuhlaukseen. Sähköauto ei tule hetkessä tilalle.

Öljy on kertakäyttötuote, eivätkä sen lähteet ole loputtomia. Öljyn saatavuuden vaikeutumisesta ja jatkuvasta kallistumisesta kirjoitetaan enenevässä määrin. Siksi tarvitaan rohkeaa uutta ajattelua ja vihreitä vaihtoehtoja.

TS-mielipiteissä on usein (muun muassa 7.3.) nähty joukkoliikenne- ja erityisesti raitiovaunukustannukset suuriksi, vaikka rakentaminen jakautuu useille vuosille. Turkuun suunniteltavan busseilla syötettävän raitiotieverkoston ensi vaiheen arvioitua 200 miljoonan euron kustannusta ei kuitenkaan pidä katsoa vain osana kaupungin 1,5 miljardin euron budjetista, vaan investointina, kaupunkikehityshankkeena ja osana uudenlaista kestävää liikennettä.

Spekulatiivisena laskelmana: Jos toimivan pikaraitioverkon vuoksi puolet turkulaisista perheistä jättäisi aikanaan auton hankkimatta,kuten ratikkakaupungeissa Euroopassa, syntyisi siitä kaupunkilaisille seuraava vuotuinen investointisäästö 10 vuoden kuoletuksella 20 000 euroa maksavasta henkilöautosta. 50 000 perhettä kertaa 2 000 euroa on 100 miljoonaa euroa.

Lisäksi täytyy huomioida autojen polttoaineet, korjaukset, vakuutukset, parkkipaikkojen rakentaminen ja vuokrat, tiestön jatkuva kunnossapito puhumattakaan pöly- ja pakokaasuhaitoista – ne kaikki maksavat. Melkoinen osa tästä rahasta heikentää lisäksi maan vaihtotasetta. Näin laskien koko raitiotieverkon ensi vaiheen kustannus käytetään Turussa joka vuosi henkilöautolla liikkumisen kustannuksiin.

Hankalaa on tietysti eri lähteistä tulevien varojen vertaaminen, siis kaupungin veroeurot ja yksityiset rahat. On kuitenkin perusteltua ja näkökulmaa antavaa katsoa kustannuksia koko yhteiskunnan kannalta. Kysymys on tulevaisuuden liikkumisesta, öljyn saatavuuden vaikeutumisesta, ympäristön tilasta, ilmaston suojelemisesta ja Turun seudun asukkaiden kätevästä sekä sujuvasta arjesta.

Maan hallituksen ja EU:n tavoite on edistää julkista liikennettä, kun fossiilisten polttoaineiden käytöstä on ajan mittaan luovuttava. Raideliikenteellä, jossa otetaan myös VR-kiskot taas käyttöön, hoidetaan liikkuminen ruuhka-aikoina tehokkaimmin.

Kaupunkialueita ei kehitetä pelkästään meille, vaan myös tuleville kaupunkilaisille. Haluammeko syödä öljyn kasvavalla käytöllä ja Turun seudun kehittämättä jättämisellä itsekkäästi tulevien polvien hyvän elämän edellytyksiä?

Aaro Kiuru, dosentti emeritus, Kaarina, Kuusisto (vihr)
Saara Ilvessalo, oikeusnotaari, opiskelija, Turku (vihr)

Esimerkkiraitsikka Gdanskista auringon jo laskettua.
Esimerkkiraitsikka Gdanskista auringon jo laskettua.