Itsenäisyyden tuntematon potentiaali

Puheeni Luostarivuoren Lyseon lukion itsenäisyyspäivän juhlassa 5.12.2018

Arvoisat lukiolaiset, tulevat ylioppilaat, hyvät opettajat, vanhemmat ja muut kuulijat,

Viimeisin itseänisyyäspäivän puheeni suurelle yleisölle oli yläasteellani, kun puhuin Luostarivuoren silloisen yläasteen opiskelijatovereilleni. Nyt en enää löytänyt tuota puhetta, mutta muistan puhuneeni muun muassa suomalaiseen kulttuuriin liittyvistä outouksista, ainakin tippaleivästä: vaikeaa tehdä, mahdotonta syödä eikä edes maistu miltään, ja siitä huolimatta niitä on pakko vuosi vuoden jälkeen vetää. Vertaus taisi liittyä jotenkin suomalaiseen sisuun.

Kiitos suuresta kunniasta saada jälleen pitkän tauon jälkeen tulla puhumaan vanhaan opinahjooni, tällä kertaa lukion puolelle.

Suomen itsenäisyyspäivä on ollut minulle henkilökohtaisesti aina tärkeä ja merkittävä päivä. Juhlaan liittyy paljon perinteitä perheen kanssa – Linnan juhlat on katsottu yhdessä, kynttilät on sytytetty ja Tuntematonta sotilasta pienenä katsellessani päätin itsekin joskus käydä armeijan. Myöhemmin hakupapereiden palautuspäivänä tuo suunnitelma tosin peruuntui, kun sisäinen pasifisti viime hetkellä voitti feministin.

Suunnilleen näihin aikoihin aloin ensimmäisiä kertoja kyseenalaistaa sitä, mitä me oikeastaan joulukuun kuudentena juhlimme. Tuntui siltä, että itsenäisyyspäivät ovat vuosi toisensa jälkeen enemmän tai vähemmän sodan muistelua. Omakin isoisäni joutui sotaan 15-vuotiaana ja oli siellä 6 vuotta. Mummuni oli lottana. Heidän ja heidän ikäluokkansa uhraukset ja kärsimykset ovat koskettaneet syvältä.

Sotien aikaan Suomen itsenäisyys oli eittämättä suurimmalla koetuksella, mutta tuntuu nurinkuriselta, että itsenäisyyspäivänä keskitytään lähes pelkästään muistelemaan sotaa ja kurjuutta – Ja vielä talvi- ja jatkosotaa, jotka käytiin pari-kolme vuosikymmentä varsinaisen itsenäistymisen jälkeen.

Kysyin itseltäni: Ei kai kansallinen itsetuntomme voi perustua pelkästään vuosikymmenten takaisiin sotiin? Tähänkö itsenäisyys kulminoituu?

Muutama vuosi sitten eräs ystäväni kirjoitti hyvin: ”Itsenäisyys on vasta mahdollisuus, toteutumaton potentiaali. Itsenäisyydelle antaa arvon sen, mitä sen avulla on tehty. Yhtäältä sen avulla voi pitää yllä diktatuuria, polkea ihmisoikeuksia ja aiheuttaa kurjuutta. Toisaalta itsenäisyydellä voi edistää vastuuntuntoa, rauhaa ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta sekä omassa maassa että maailmassa.”

Siinä itselleni kiteytyi se, mikä itsenäisyydessä on arvokasta. Sotien uhrauksilla ei ole merkitystä, ellei itsenäisyyttä käytetä johonkin. Miten me siis tämän itsenäisyyden tuntemattoman mahdollisuuden ja potentiaalin käytämme?

Erityisen pelottavaa on, jos itsenäisyyttä käytetään väkivallan ihannointiin tai keppihevosena ajatukseen siitä, että suomalainen olisi jotenkin parempi kuin muunmaalainen. Jos sitä käytetään syrjimiseen, demokratian nakertamiseen tai ihmisoikeuksien heikentämiseen. Suomessa on monia, jotka itsenäisyyttä tähän käyttävät.

Isovanhempani puhuivat harvoin sodasta. He eivät ylpeilleet sillä, eivät ihannoineet sitä. Aivan varmaa on, että he olisivat halunneet millä tahansa keinoin ylläpitää rauhaa ja välttää vastaavan tulevaisuudessa. Ja että he olisivat olleet kauhuissaan nähdessään itsenäisyyttä käytettävän ihmisten syrjimiseen, rasistisiin kulkueisiin tai uusnatsistisiin järjestöihin. Se on itsenäisyyden potentiaalin hukkaamista ja halveeraamista. Jos hyvät ihmiset ovat tällaisen edessä hiljaa, paha on jo voittanut.

Henkilökohtaisesti koen itsenäisyyden erityisesti niin, että se antaa vapauden toteuttaa oikeudenmukaisuutta. Sen avulla voidaan olla johtava maa tasa-arvon ja koulutuksen saralla. Sen avulla on voitu luoda ja voidaan edelleen kehittää ympäri maailmaa ihailtua hyvinvointivaltiota, jossa jokainen on lähimmäinen.

Sen avulla voidaan suojella arvokasta luontoamme ja näyttää muille mallia aikamme suurimman uhan, ilmastonmuutoksen, torjunnassa. Sen avulla Suomi voi tehdä kansainvälistä yhteistyötä ja kuulua muun muassa Euroopan unioniin. Sen avulla minä voin äänestää ja asettua ehdolle demokraattisissa vaaleissa. Se takaa minulle sananvapauden, jonka turvin voin seistä täällä ja puhua näistä mielipiteistäni ja arvoistani.

Sellaiseen suomalaiseen identiteettiin kuulun mielelläni. Identiteettiin, jossa itsenäisyyden potentiaalia ei hukata vihaan, katkeruuteen ja väkivaltaan, vaan sitä käytetään turvaamaan myös vähemmistöjen, maahanmuuttajien, heikompiosaisten ja tulevien sukupolvien oikeuksia. Identiteettiin, joka rakentuu globaalille solidaarisuudelle, rauhan rakentumiselle ja sosiaaliselle oikeudenmukaisuudelle.

Sen sijaan, että jumittuisimme muistelemaan pelkkää sotaa ja kuolemaa, on välillä tervettä suunnata katseita eteenpäin. Miten voimme taata sen, että käytämme itsenäisyyden potentiaalia tänään ja jatkossa oikeiden asioiden ja arvojen edistämiseen? Mitä juuri minä teen sen eteen?

Erityisesti on kyse siitä, mitä tämä itsenäisyyden potentiaali merkitsee nuorille. Usein sanotaan, että nuoret ovat tulevaisuuden päättäjiä. Eivät ole. Nuoret ovat tämän päivän päättäjiä, vaikuttajia ja yhteiskunnan rakentajia. Me kaikki olemme tässä hetkessä ne, jotka päättävät mihin itsenäisyyden potentiaalia käytetään, mihin suuntaan Suomea viedään.

Olennainen osa tätä suunnan etsimistä on keskustelu ja myös eri mieltä oleminen. Ollaan siis mieltä. Kiinnostutaan. Ollaan myös eri mieltä. Annetaan silloin mielipiteiden riidellä, ei ihmisten. Käytetään itsenäisyyttämme hyvien ja arvokkaiden asioiden edistämiseen – mitä se itse kullekin meistä tarkoittaakaan.

Kun mietin kaikkea sitä, mitä itsenäisyydellä on saavutettu ja voidaan saavuttaa, koen että itsenäisyys on iloinen asia. Juhlitaan sen mahdollisuuksia. Juhlitaan niitä asioita, jotka Suomessa ovat hyvin ja joita voimme edistää myös maailmanlaajuisesti. Muistetaan, että näitä asioita pitää myös jatkuvasti vaalia ja uudistaa, ja tehdään töitä sen eteen. Rakennetaan rohkeaa, avointa ja tulevaisuudesta huolehtivaa Suomea.

Osoitetaan näin, että suomalainen sisu on muutakin kuin tippaleipiä: se on rohkeutta välittää heikommasta. Annetaan itsenäisyydelle se arvo, jonka se ansaitsee.

Riemukasta itsenäisyyspäivää!

Share

Ehdolle eduskuntavaaleihin

(på svenska nedan)

Maailma ei odota sitä, että joku muu jossakin ratkaisee ongelmat: ilmastonmuutoksen, koulutusleikkaukset, demokratiakriisin ja epätasa-arvon. Olen mukana politiikassa, koska haluan tehdä osani maailman pelastamiseksi – enkä oikeastaan voisi kuvitella elämääni ilman asioihin vaikuttamista.

Siksi olen myös päättänyt lähteä ehdolle kevään eduskuntavaaleihin.

Töideni kautta Itämeri-osaamiskeskuksen toiminnanjohtajana ja tutkijana minulle on käynyt selväksi ilmastonmuutoksen vaikutus myös meremme tilaan. Jos haluamme saada Itämeren jälleen terveeksi, tarvitaan paitsi ravinnepäästöjen kunnianhimoisempia vähennyksiä, myös suunnanmuutoksen ilmastopolitiikassa. Ilmaston ja luonnon puolustus on aika alkaa ottaa tosissaan.

Juristina kannan huolta myös oikeusvaltion tilasta. Perus- ja ihmisoikeudet pitää nähdä lakimuutosten lähtökohtina, ei niiden hidasteina. Samalla demokratiaa pitää uudistaa suoremmaksi ja osallistavammaksi, muuten kuilu kansalaisten ja päättäjien välillä kasvaa entisestään ja politiikan oikeutus vaarantuu.

Elämme ratkaisevia aikoja myös koulutuksen kunnian palauttamisessa. Koulutus korkeakouluista amiksiin ja varhaiskasvatukseen on kriisissä. Epävarmuus omasta työstä, toimeentulosta ja maailman tilasta lisäävät osaltaan nuorten mielenterveysongelmia. Kokoomuksen, keskustan ja perussuomalaisten hallitus on leikannut nimenomaan nuorilta, lapsiperheiltä, köyhiltä ja naisilta. Suunnan täytyy muuttua.

Haluan tehdä päätöksiä, joilla ongelmia ennaltaehkäistään ja tasa-arvoa sekä yhdenvertaisuutta lisätään. Tarvitsemme tasa-arvoisen perhevapaauudistuksen, järjestäytyneen rasismin kiellon ja perustulon.

Olen omistanut viimeiset 10 vuotta kestävän yhteiskunnan rakentamiselle, paikalliselta tasolta aina kansainvälisiin tehtäviin asti. Minulla on intoa, paloa ja kokemusta muuttaa tätä maata ja maailmaa. Uskon olevani oikea ihminen tekemään tätä muutosta eduskunnassa, yhdessä muiden kanssa.

Tule mukaan tekemään muutosta!

 

 

Världen väntar inte på att någon annan löser problemen: klimatförändringen, nedskärningarna i utbildningen, demokratikrisen och ojämlikheten. Jag deltar i politiken eftersom jag vill göra mitt för att rädda världen. Egentligen skulle jag inte kunna föreställa mig ett liv utan att påverka saker.

Därför ställer jag upp i vårens riksdagsval.

I mitt arbete som verksamhetsledare och forskare vid Östersjö-kompetenscentret BALEX har det blivit tydligt för mig hur mycket klimatförändringen inverkan på välmåendet av vårt hav. Om vi vill göra Östersjön frisk igen behöver vi inte bara mer ambitiösa minskningar av näringsämnena, utan också en förändring av klimatpolitiken. Vi måste börja försvara klimatet och naturen på allvar.

Som jurist är jag också oroad för tillståndet av rättsstaten. Grundläggande och mänskliga rättigheter måste ses som en utgångspunkt i lagförändringen, inte som ett hinder. Också demokratin måste reformeras till mer direkt och inkluderande, annars kommer klyftan mellan medborgare och beslutsfattare att öka ytterligare och politikens legitimitet äventyras.

Vi lever också avgörande tider för att återställa utbildningens ära. Utbildningen från universiteten, yrkesinstitut och förskolepedagogik är i kris. Osäkerheten om arbete, utkomst och världens tillstånd lägger på ungdomars psykiska problem. Samlingspartiets, centerns och sannfinländarnas regering har skurit ner på speciellt unga, barnfamiljer, fattiga och kvinnor. Riktningen måste ändras.

Jag vill fatta beslut som förhindrar problem och förbättrar jämlikheten och jämställdheten. Vi behöver en jämlik reform av familjeledigheter, ett förbud av organiserad rasism och basinkomst.

Jag har ägt de senaste 10 åren för att bygga ett hållbart samhälle, från lokal nivå upp till internationella uppdrag. Jag har entusiasm, ivrighet och erfarenhet för att förändra Finland och världen. Jag tror att jag är rätt person att göra denna förändring i parlamentet, tillsammans med andra.

Välkommen med!

Share

Ryhmäpuheenvuoro Turun talousarvion 2018 käsittelyssä

Politiikka on yhdenlaista taidetta, jossa tasapainotellaan erilaisten ristiriitojen ja tavoitteiden välillä. Välillä aika kuivaa taidetta, mutta loppujen siinä lopuksi kyse on kuitenkin arvoista. Siitä millaista kaupunkia ja maailmaa haluamme yhdessä rakentaa, ja mitä asiaa pidetään tärkeämpänä tai kiireellisempänä kuin jotakin toista. Talous on väline näille tavoitteille.

Vihreiden tapauksessa tämä poliittinen taide toimii niin, että kun kaupunginjohtajan talousarvioesitys julkaistiin, kaivoimme vaaliohjelmamme esiin ja aloimme verrata. Vaaliohjelma on meiltä lupaus siitä, mitä asioita yritämme politiikassa edistää, ja lähdimme ryhmien välisiin neuvotteluihin niillä kärjillä. Olemme erittäin tyytyväisiä siihen, että neuvotteluissa hyvin monet tavoitteemme etenivät. Ryhmämme on siksi päättänyt tukea neuvottelutulosta. On myös hienoa, että budjettineuvotteluissa kaikki ryhmät ovat olleet tasavertaisina mukana ja päätöksentekokulttuuri on taas parantunut askeleen verran.

Turussa on tehty pitkäjänteistä työtä talouden tasapainottamiseksi, jottei jälkipolville, meidän lapsillemme, jäisi kohtuutonta velkataakkaa. Lähinnä valtion päätösten takia talousarvioesitys on kuitenkin alijäämäinen. Vihreiden mielestä esimerkiksi koulutusta ja erityisesti ennaltaehkäiseviä palveluita pitää tästä huolimatta lisärahoittaa varsinkin kaupungin asukasmäärän kasvaessa. Ilman lisärahoitusta esimerkiksi kouluryhmät uhkaavat paisua ja päivähoitojonot venyä.

Äsken käsitelty osavuosikatsaus ja Turun seudun ilahduttava nousujohteinen rakennemuutos kertovat siitä, että olemme onneksi menossa parempaan suuntaan. Turussa pyyhkii hyvin, ja siitä meidän on kaiken kaikkiaan syytä olla siitä ylpeitä ja yrittää siirtää varsinaissuomalainen itsensä haukkumisen perinne syrjään.

 

Koulutuksesta ei säästetä

Samalla tavalla kuin jälkipolville ei pidä jättää kohtuutonta velkataakkaa, tulevaisuudesta ei pidä leikata koulutuksesta säästämällä. Siksi Vihreät haluaa satsata kouluihin ja päiväkoteihin. Turussa tehtiin jo aiemmin syksyllä 2,9 miljoonan euron korotus varhaiskasvatukseen, ja nyt esitettävä kolme miljoonaa lisää sivistyspuolelle on viranhaltijoiden arvio siitä, että palvelutaso säilyy niin varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa kuin ammatillisessa koulutuksessa.

Meille parin viime vaalin lupaus siitä että koulutuksesta ei nipistetä on arvovalinta. On tärkeää puuttua syrjäytymiseen ennaltaehkäisevästi ja siinä yksi tehokkaimpia keinoja on laadukas varhaiskasvatus, jossa hoitajalla on lapsille aikaa. Maan hallituksen valintojen takia ammatillinen koulutus on ollut jo jonkin aikaa ahdingossa, ja vihreille on tärkeää että tässä tilanteessa kaupunki siihen panostaa. Kaiken kaikkiaan vuodelle 2018 ollaankin kohdentamassa sivistystoimialalle 11,5 miljoonaa enemmän, kuin mitä oli tämän vuoden 2017 alkuperäisessä talousarviossa. Tämä on aika historiallista ja sanoisin, että tässä näkyy kevään vaalitulos.

Turun lapsimäärä on kasvussa. Sekä varhaiskasvatus- että kouluverkkoa ja niihin investoimista on tärkeää selvittää kokonaisuutena ja parhaan mahdollisen tiedon pohjalta.

Erityisen iloisia olemme siitä, että muiden koulutuspanostusten päälle Turku hakee mukaan maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeiluun ja sitoutuu maksamaan siitä osansa. Suomessa on pitkään oltu ylpeitä siitä, että meillä on tasa-arvoinen ja maksuton yleissivistävä koulutus. Jostain syystä tämä ajatus ei kuitenkaan ole ennen ylettynyt varhaiskasvatuksen puolelle. Idea on kuitenkin täysin sama: lisätä perheiden ja lasten tasa-arvoa. Kansainvälisesti vertaillen Suomi ei ole kovin korkealla tilastoissa, jotka mittaavat varhaiskasvatukseen osallistuvien määrää, vaikka varhaiskasvatuksen merkitys lapsen kehitykselle on valtava. Useiden tutkimusten johtopäätös on, että laadukas varhaiskasvatus on kaikkein kannattavin koulutusinvestointi.

 

Ennaltaehkäiseviä palveluita

Vihreät esittivät myös lukuisia muita toimia kaupunkilaisten palveluiden ja arjen parantamiseksi. Sosiaalisen luototuksen aloittamisella voimme auttaa pienituloisia ja maksuhäiriöisiä ihmisiä. Tarjoamalla maksuton ehkäisy alle 25-vuotiaille turkulaisille voimme vähentää raskaudenkeskeytyksiä ja sukupuolitauteja sekä niistä aiheutuvia henkisiä ja taloudellisia kustannuksia. Parhaimmillaan maksuttoman ehkäisyn tarjoaminen johtaa kustannussäästöihin, kuten esimerkiksi Raumalla on käynyt. Ensi vuoden aikana Turussa selvitetään siis paras malli tarjota alle 25-vuotiaille nuorille maksutonta ehkäisyä.

Hyvinvoinnin lisääminen ja terveysongelmien ennaltaehkäisy ovat vihreän päätöksenteon kulmakiviä. Erityisesti itseään odotuttavan mutta ilmeisesti muodossa tai toisessa jossakin vaiheessa etenevän sosiaali- ja terveysuudistuksen myötä kaupungin on yhä enemmän panostettava ennaltaehkäiseviin hyvinvointia lisääviin asioihin, kuten liikuntaan ja kulttuuriin. Vihreät halusikin tässä talousarviossa varmistaa lasten maksuttomien liikuntavuorojen säilymisen ja edistää vapaan kulttuurin kentän toimintaa.

Ryhmämme pitää myös hyvänä asiana, että syrjäytymisen ehkäisy ja alueiden tasa-arvo otetaan Turussa tosissaan. Alueellinen eriytyminen, mielenterveys- ja päihdeongelmat sekä asunnottomuus ovat vakavia ongelmia, jotka laiminlyömällä sekä inhimilliset että taloudelliset kustannukset olisivat valtavia. Toivon ja luotan, että esitetty lisäys syrjäytymiseen pureutuvasta toimenpideohjelmasta kattaa myös nämä asiat. Ilman asuntoa köyhyysloukusta on melko mahdotonta nousta.

 

Kestävää liikennettä kasvavassa Turussa

Ennaltaehkäisyn ja elinvoiman merkitys niiden eri muodoissa tulee kaupungeissa tulevina vuosina korostumaan, kun maakunta- ja sote-uudistuksia viedään eteenpäin. Turku kasvaa, ja on tärkeää että me voimme kaupunkiorganisaationa vastata tämän kasvun paineisiin. Kasvu asettaa paineita kaavoitukselle, niin määrällisesti kuin laadullisesti. Kasvu pitää myös toteuttaa aikamme suurimman haasteen, ilmastonmuutoksen, ehdoilla. Sekä asuminen että liikkuminen täytyy voida toteuttaa planeetan asettamissa rajoissa.

Kestävä liikenne voi olla win-win -tilanne. Joukkoliikennettä ja pyöräilyä lisäämällä lisätään samalla kaupungin viihtyisyyttä, ihmisten terveyttä ja tasa-arvoa. Turun vihreiden pitkäaikaisen tavoitteen mukaisesti kaupungin investointisuunnitelmaan on varattu keskustan pyöräteiden kehittämiseen nyt miljoona euroa joka vuosi. Monet hyvät pyöräilyn edistämishankkeet ovat nitkahtamassa eteenpäin.

2000-luvun suurimpana kansanterveydellisenä ongelmana pidetään fyysistä passiivisuutta, sitä ettei liikuta. Kaupunkirakenteen pitää siksi olla sellainen, että se kannustaa liikkumaan arjessa. Pyöräilyn edistäminen vähentää hyvinvointitoimialan kuluja. Määrärahan lisäksi pyöräilyolosuhteiden kehittäminen vaatii kuitenkin entistä parempaa suunnittelua ja pyöräilyn edistämistä toimialat ylittäen. Vihreät esittivät, että pyöräilyn edistämiseksi kaupunkiin perustetaan uusi pyöräilykoordinaattorin toimi. Kaikkea ei voi saada, ja tällaisenaan pyöräilykoordinaattori ei sisälly nyt ehdotukseen, mutta luotamme, että asiaan voidaan palata muun muassa päätöksentekoon tulevassa pyöräilyn kehittämisohjelmassa.

Joukkoliikenteessä olemme ottaneet viime vuosina hienoja edistysaskeleita, ja Föli on ollut monelta kantilta menestystarina. Vihreät esitti talousarvioneuvotteluissa myös kesän supersuositun vesibussiliikenteen vakinaistamista, reitin pidentämistä sekä pysäkkien kehittämistä esteettömiksi, ja oli hienoa nähdä tämä tavoite monen muunkin ryhmän agendalla.

Kiitos kaikille ryhmille neuvotteluista ja siitä, että saimme monia hyviä asioita yhdessä eteenpäin. Jos asioita nimittäin halutaan eteenpäin, on niitä usein edistettävä näin – yhdessä.

Share

Euroopan neuvoston kuntakongressin kuulumisia

(Jos et jaksa lukea, tsekkaa parin minuutin Snapchat-videoraportit tekstin lopusta)

Osallistuin lokakuun lopulla Euroopan neuvoston kunta- ja aluehallintokongressin kokoukseen Strasbourgissa, Ranskassa. Olen toiminut Suomen delegaation varajäsenenä ja Vihreiden edustajana tämän kunnallisvaalikauden, ja tällä kertaa pääsin osallistumaan kokoukseen ensimmäistä kertaa äänivaltaisena.

Euroopan neuvosto on Euroopan vanhin ja laajin poliittinen yhteistyö- ja ihmisoikeusjärjestö. Sen tehtävänä on turvata ja edistää ihmisoikeuksia, oikeusvaltioperiaatteita ja demokratiaa. Neuvoston piirissä toimii kunta- ja aluehallintokongressi, jonka tavoitteena on vahvistaa ja edistää Euroopan paikallisviranomaisten itsehallintoa sekä huolehtia demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen toteutumisesta paikallistasolla.  Kerroin kongressista tarkemmin viime raportissa.

Kongressihan siis hyväksyy työssään erilaisia raportteja, joihin liittyy paitsi tutkimusosio, myös suosituksia jäsenmaille. Raportit menevät tiedoksi ministeriöihin, mutta näiden omien kokousmuistioideni muodossa yritän saada niitä tietoon myös muille kiinnostuneille. Tiivistelmä kaikista tässä kokouksessa hyväksytyistä raporteista löytyy kongressin nettisivuilta. Raporttien hyväksymistä edeltävän keskustelun avaavat usein muutamat kutsutut vieraspuhujat, joiden puheet löytyvät myös samaisilta nettisivuilta.

Paikallis- ja aluehallinnon 29. kongressin aiheena oli ajan henkeen sopivasti “Alueelliset vastaukset ihmisoikeushaasteisiin – siirtolaisuus, syrjintä ja sosiaalinen osallistaminen”. Kongressin puheenjohtaja Jean-Claude Frecon painotti avauspuheenvuorossaan paikallishallinnon avainasemaa ajankohtaisten ongelmien ratkaisemiseksi: esimerkiksi pakolaiskriisi on globaali ongelma joka vaatii globaalin ratkaisun, mutta konkreettiset toimenpiteet on tehtävä alueilla. Myös pääsihteeri Thorbjørn Jagland korosti, että kriisin ratkaisu vaatii hyvää organisointia kaikilla tasoilla. Jokainen Eurooppaan tuleva pakolainen tai turvapaikanhakija nauttii Euroopan ihmisoikeussopimuksen takaamia vähimmäisoikeuksia. Nämä näkökulmat nousivat vahvasti esiin myös edustajien puheenvuoroissa. Lempikommenttini taisi olla “migrants don’t put us into danger – it is the heatred, racism and intolerance that does.”

Kokouksessa hyväksyttiin myös raportti “Guidelines for local and regional authorities on preventing radicalisation and manifestations of hate at the grassroots level“, jossa paikallisviranomaisille suositeltiin erinäisiä toimenpiteitä radikalisoitumisen estämiseksi. Raportissa kiinnitetään huomiota radikalisoitumisen eri muotoihin: sekä ääri-islamistisiin että rasistisiin ja muukalaisvihamielisiin hyökkäyksiin. Kokouksessa korostettiin nuorten osallisuutta ja opastusta tilanteessa, jossa moni saattaa kokea hämmennystä yhteiskunnan ja koko Euroopan tilasta.

Yksi kokouksessa korostuneista teemoista oli nuorten osallisuus. Mukana oli nyt kolmatta kertaa 38 edustajan nuorisodelegaatio, yksi lähes joka jäsenmaasta. Kongressi hyväksyi raportit niin nuorten osallistumisen lisäämisestä, e-mediasta ja e-demokratiasta kuin äänestysikärajan laskemisesta 16 vuoteen paikallisvaaleissa. Pidin itsekin puheen äänestysikärajan laskemisen puolesta, ja kongressi suositteleekin nyt ikärajan laskemista nuorten osallisuuden lisäämiseksi. Puheessani korostin sitä, ettei pelkkä ikärajan laskeminen riitä, vaan tarvitsemme lisäksi nuorille ominaisia tapoja vaikuttaa: kansanäänestyksiä, kansalaisaloitteita, keskustelevaa demokratiaa ja sähköisiä osallistumismahdollisuuksia.

“Thank you, Mr. President. I want to thank the rapporteur for the comprehensive and good rapport. When I was 16 I was against lowering the voting age. I though I and my friends were more immature than the adults who could vote. I thought all the brilliant wisdom was living in the brains of the adults. Now I’m ten years older and have been engaged in politics for 8 years. Today, I’m very much in favor of lowering the voting age. This is because I have realized that we, the adults in politics and the ones voting in the elections, are not in any way superior than the youth. The 16-year-old me and my friends had the same abilities to adopt information and to make informed decisions as the older ones have. Dear colleagues, we must not be afraid of giving some of our power to the youth. There are several arguments for this in the rapport. In addition, merely lowering the voting age is not enough. We need to look in the mirror and update the politics. Young people feel comfortable affecting political issues directly, not only voting on a politician every four years or so. Therefore, we should increase the different tools of direct and participatory democracy: Referendums, participatory budgeting, participation at the early stage of the decision making process and so on. This increases the participation of everyone: the young and the older ones. When we increase the direct possibilities to influence and let the youth participate in the decision making in a way that they feel natural, we can also combat the two issues discussed earlier, namely radicalization and low youth participation. Dear colleagues, democracy is too precious to be left undeveloped.”

 

Muita raportteja suosituksineen hyväksyttiin muun muassa lasten oikeuksista talouskurin aikana, luottamushenkilönä toimimisen esteistä ja naisten köyhyyden vähentämisestä. Talouskuri vaikuttaa erityisesti naisiin ja lapsiin – monet sosiaaliset ongelmat paikantuvat sukupuolisyrjintään. Köyhyys aiheuttaa muitakin ongelmia, kuten terveysongelmia ja sosiaalista eriytymistä. Talouskurin ja -ongelmien aiheuttaman köyhyyseron vähentämiseksi miesten ja naisten välillä pitää lisätä tasa-arvoa yleisesti. Koulutuksen ja opetuksen tärkeys sekä demokratian edistämisessä että kotoutumisessa, köyhyyden vähentämisessä ja radikalisoitumisen ehkäisyssä nousi avainasemaan – siksi itsestä tuntui erityisen hullulta, että kaiken tämän korostamisen keskellä Suomen hallitus leikkaa ennätyksellisiä määriä juuri siitä.

Maista esille nousivat erityisesti huolestuttavat tilanteet Ukrainassa, jonka tilanne on yhä ajankohtainen (ihmisoikeustilanne Itä-Ukrainassa on hälyttävä), Turkki, jossa mm. yksi kongressin jäsen sekä pormestareita on pidätetty ja mielenosoituksia vastaan hyökätty, ja Azerbaidžan, joka boikotoi sen demokratian tilaa kritisoinutta kongressia. Demokraattista keskustelua ja vallan hajauttamista pidettiin ratkaisuina moniin näistä ongelmista.

 

 

Share

Isovanhempasi äänestävät puolestasi

Julkaistu Vihreän Langan blogissa.

Pääsiäisenä minulle soitteli toimittaja, joka halusi tietää näkemyksiäni nuorten aktivoimiseen vaaleissa. Nuorten keskimääräistä matalampi äänestysinto on kestoaihe aina ennen vaaleja. Miksei muutosta tapahdu?

Politiikka on tekijöidensä näköistä. Tällä hetkellä se on keski-ikäisten, harmaiden ja vakavien taloussetien näköistä. He sanovat ”on valitettava tosiasia” kun tarkoittavat ”on minun mielipiteeni” ja ”turha byrokratia” kun eivät oikeastaan itsekään tiedä, mistä säännöksistä pitäisi luopua.

Päättäjien on turha syyllistää nuoria äänestämättömyydestä. Ennemminkin poliitikkojen pitäisi katsoa peiliin ja miettiä, mitä he itse tekevät väärin. Demokratia ei nimittäin ole koskaan valmista. Sitä pitää alituisesti vaalia, kehittää ja parantaa.

Pelkkä puoluepolitiikka ei enää riitä, sillä harva kokee sen omakseen. Kansainvälisten vertailujen mukaan ainoastaan eteläkorealaisia nuoria kiinnostavat puolueet suomalaisnuoria vähemmän. Sen sijaan suomalaiset nuoret käyttävät mielipidevaikuttamiseen sujuvasti sosiaalista mediaa, kuluttajavalintoja ja kansanliikkeitä.

Nuorille ominaista on siis vaikuttaa suoraan asiakysymyksiin, ei pelkästään valita kerran neljässä vuodessa edustajia päättämään puolestaan kaikkea. Demokratian kosmeettisten uudistusten sijaan tarvitsemmekin lisää aitoja vaikutusmahdollisuuksia. Valta pitää saada ison rahan lobbareilta, eturyhmiltä ja harmailta taloussediltä takaisin kansalle.

Kansalaisten aloitteesta tapahtuvilla sitovilla kansanäänestyksillä päätöksiä tehtäisiin ihmisten kanssa, ei heidän puolestaan. Suorat vaikutusmahdollisuudet asiakysymyksiin ja avoin valmistelu tukevat edustuksellista demokratiaa. Näin saadaan päätöksenteko osaksi ihmisten arkea, vähennetään kuilua päättäjien ja kansalaisten välillä sekä lisätään niin ihmisten tietoa kuin tyytyväisyyttä.

Tietoisuuden lisääminen voidaan aloittaa puhumalla kouluissa enemmän yhteiskunnallisista asioista, ei ainoastaan päätöksenteon prosesseista. Politiikassa ja mielipiteissä ei nimittäin ole mitään hävettävää. Jo koulussa on hyvä oppia, että mielipiteet kiistelevät, eivät ihmiset.

Nuorten vaikutusmahdollisuuksia pitää lisätä antamalla nuorille valtaa. Äänestysikäraja pitää laskea viiteentoista vuoteen. Myös nuorisovaltuustot, nuorten kuuleminen ja vaikutusten arviointi ovat tärkeitä nuorten äänen vahvistamiseksi.

Muutokset eivät tapahdu itsestään. Siksi eduskuntaan tarvitaan lisää nuoria. Siksi nuoren kannattaa äänestää. Muuten eläkeläiset päättävät puolestamme.

Kirjoittaja on oikeusnotaari, Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liiton puheenjohtaja ja eduskuntavaaliehdokas Varsinais-Suomesta.

Share

Joustavalla koulutusjärjestelmällä kasvua ja hyvinvoivia opiskelijoita

Julkaistu Turun Ylioppilaslehdessä.

Suomen ongelma ei ole koulutusohjelmaa vaihtavat opiskelijat, vaan opiskelijat, jotka saavat liian kapea-alaisen koulutuksen. Opiskelijat, jotka joutuvat lukitsemaan koulutusvalintansa liian nuorena, ilman riittävää tietoa mahdollisimman monista vaihtoehdoista ja opintojen sisällöistä.

Koulutuspolitiikan nykylinja pakottaa opiskelijan valitsemaan alansa oikein heti alkuunsa, mikä johtaa yhä enenevissä määrin välivuosiin. Valinnan tärkeyden kasvaessa valintaa mietitään pidempään. Mikäli opiskelija havaitsee alavalinnan vääräksi, opiskelumotivaatio kärsii, jolloin valmistuminen helposti viivästyy, varsinkin jos alan vaihtaminen on liian hankalaa. Siksi opiskelijan on oltava mahdollista valita uudelleen: siitä hyötyy sekä yksilö että yhteiskunta.

Tietomäärän lisääntyessä tarvitsemme yhä enemmän erityisalojen huippuosaajia. Hyvin spesifisten alojen löydöt ja uudet havainnot saadaan kuitenkin parhaiten käyttöön, kun tulevilla tutkijoilla, nykyisillä opiskelijoilla, on kokemusta ja osaamista myös muilta aloilta. Työelämän muuttuessa nopeasti ihmisten pitää voida myös jatkuvasti kouluttaa itseään lisää.

Poikkitieteellisyyden merkitys tulee korostumaan, sillä merkittävät innovaatiot syntyvät useiden eri alojen rajapinnassa. Pienenkään valtion ei kannata korostaa vain harvojen alojen soveltavaa tutkimusta, vaan pitkäjänteisen menestyksen avaimet nopeasti muuttuvassa maailmassa ovat laaja-alaisessa ja hyvin rahoitetussa perustutkimuksessa. Soveltavaa tutkimusta kannattaa tietenkin tehdä yhteistyössä yksityisen sektorin kanssa aina kun sen on mahdollista.

Poikkitieteellisyyteen ei tarvitse erikseen pakottaa. Mahdollistetaan vain vapaampi liikkuvuus alojen välillä, räätälöidään tutkinnot opiskelijoiden näköisiksi tietyt vähimmäisvaatimukset täyttäen ja huomioidaan opiskelijoiden aiempi osaaminen. Myös toisen asteen opintojen ohjaukseen on syytä edelleen panostaa, jotta opiskelijoilla olisi kohtuullisen realistinen kuva vaihtoehdoista.

Parhaimpia tapoja kannustaa opiskelijat valmistumaan nopeasti on pitää huolta siitä, että heille on pian valmistumisen jälkeen tarjolla asianmukaisesti palkattua koulutusta vastaavaa työtä. Samalla pitää myös varmistaa, että yrittämisen edellytykset ovat kunnossa, jotta uutta kasvua pääsee syntymään. Koulutuksesta säästäminen on aika lopettaa, sillä Suomi saadaan taas jaloilleen koulutuksen, sivistyksen ja uuden työn avulla.

Opiskelijoiden täytyy myös saada keskittyä opintoihin täysipäiväisesti ilman taloudellisia paineita työssäkäyntiin. Tätä varten tarvitsemme riittävän suuren opintotuen ja pitkällä tähtäimellä perustulon, sillä nykyinen opintotukijärjestelmä on kankea, eikä huomio vaihtelevia elämäntilanteita riittävästi. Koulutuspolitiikkaa ei saa tehdä opiskelijoiden toimeentulon ja hyvinvoinnin kustannuksella.

Tuomo Liljenbäck, Turun vihreiden varapuheenjohtaja, Turun yliopiston hallituksen jäsen 2007-2009

Saara Ilvessalo, Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liiton puheenjohtaja, Turun kaupunginvaltuutettu

Kirjoittajat ovat vihreiden kansanedustajaehdokkaita

Share

Laadukas koulutus on parasta nuorisotakuuta

Julkaistu Nordhumlassa.

Jokainen ihminen tarvitsee toimeentuloa voidakseen elää. Parhaassa tapauksessa tämä toimeentulo hankitaan mielekkäällä ja sopivan haastavalla työllä.

Työelämän vaatimukset muuttuvat nopeasti. Koulutus onkin yksi tärkeimpiä pitkien ja yhtenäisten työurien takeita. Siksi koko ikäluokalle on tarjottava perusasteen jälkeinen koulutus. Laadukas koulutus on tie monipuoliseen osaamiseen niin yksilön kuin yhteiskunnan näkökulmasta. Koulutus ja osaaminen ovat Suomen suurimpia menestystekijöitä.

Koulutuksesta säästämiseen on siksi saatava stoppi. Se on lyhytnäköistä politiikkaa, jonka kustannukset ovat tulevaisuudessa erityisesti nuorille moninkertaiset. Erityisesti toisen asteen koulutuksen satojen miljoonien säästöt ovat osoittautuneet täysin epärealistisiksi. Ne johtavat koulutusverkon supistumiseen, mikä taas ajaa 15-18 -vuotiaat nuoret pakkomuuton eteen päästäkseen opiskelemaan.

Leikkausten sijaan koulutusta pitää kehittää vastaamaan tulevaisuuden tarpeisiin. Esimerkiksi panostamalla kaikilla koulutusasteilla sähköisiin oppimateriaaleihin, parantamalla oppilaanohjausta, lisäämällä yhteistyötä sekä joustavuutta eri oppilaitosten välillä ja siirtämällä lukion painopistettä ylioppilaskirjoituksista jatkokoulutukseen valmentamiseen saadaan aikaan myös säästöjä.

Toisen asteen koulutus kaipaa monia uudistuksia, jotta se olisi laadukasta huomennakin. Ammattikouluissa lähiopetuksen määrää täytyy lisätä ja kirjata minimimäärä lakiin. Vanhempien tulojen vaikutus täysi-ikäisten, itsenäisesti asuvien opiskelijoiden opintotukeen toisella asteella on poistettava.

Kouluissa täytyy myös panostaa varhaiseen puuttumiseen ja ennaltaehkäisyyn. Riittävällä matalan kynnyksen kouluterveydenhuollolla voidaan estää monia ongelmia. Lähiopetuksen rooli tässä on huomattava: sosiaalinen tuki ehkäisee syrjäytymistä ja pahaa oloa. Siksi myös ryhmäkokojen täytyy olla maltillisia. Osallisuutta lisää myös oppilaitosdemokratia ja opiskelijoiden suorat vaikutusmahdollisuudet.

Laadukas koulutus antaa parhaat eväät tulevaisuutta ja työelämää varten. Siksi myös sen sisällöt on päivitettävä vastaamaan tätä päivää. Toisen asteen opetukseen täytyy sisällyttää ongelma- ja ilmiölähtöistä sekä tutkivaa opiskelijalähtöistä oppimista.

Opiskelun painopiste pitää siirtää yksityiskohtien ulkoa opettelusta tiedonhankkimisen opetteluun, ilmiöiden ja niiden merkitysten ymmärtämiseen ja kokonaisuuksien hahmottamiseen. Tätä jos mitä me nuoret tänään ja tulevaisuudessa tarvitsemme.

Share

Opintotuen rajaaminen lisäisi eriarvoisuutta ja opiskelijoiden pahoinvointia

Eduskunta päätti eilen hallituksen esityksestä äänin 95–91, että opintotukea ei jatkossa myönnetä toiseen samantasoiseen korkeakoulututkintoon. Lopullisesti asiasta äänestetään huomenna perjantaina asian toisessa käsittelyssä.

Kakkostutkintoon ei siis esityksen mukaan myönnettäisi tukea, vaikka tukea ei olisi nostettu lainkaan ensimmäiseenkään tutkintoon. Opintotuki on nykyäänkin tiukasti rajattu sekä riittämättömän suuruinen ja sen myöntäminen vaatii tietyn määrän opintosuorituksia. Uudistus lisäisi eriarvoisuutta, opiskelijoiden pahoinvointia ja työttömyyttä sekä hankaloittaisi alanvaihtoa nopeasti muuttuvassa työelämässä.

Esitys on täysin järjestön ja jokaisen opiskelijoista tai työmarkkinoista välittävän puolueen edustajan pitäisi äänestää sitä vastaan. Opiskelijallakin on oikeus sosiaaliturvaan. Tästä kirjoitimme myös Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden kannanoton.

Vihreiden nuorten puheenjohtajat: Opintotuen rajaaminen on järjetöntä

Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ViNOn puheenjohtajat pitävät hallituksen esitystä opintotuen rajaamisesta toisesta korkeakoulututkinnosta järjettömänä ja erittäin lyhytnäköisenä. Esitys vaikeuttaa alanvaihtoja entisestään, kannustaa roikottamaan tutkintoja tarpeettomasti ja lisää eriarvoisuutta.

– Opintotuki on jo nykyisellään riittämättömän suuruinen, sen saamisen kriteerit tiukat ja tukikuukaudet rajatut. Opintotukea on viime vuosina rajattu useasti jo hyvin monella eri tavalla, eikä uusi rajaus tekisi mitään sellaista, joka todellisuudessa nopeuttaisi opiskelijoiden valmistumista. Se ainoastaan hankaloittaa uudelleenkouluttautumista ja kannustaa pahimmillaan valmistumisen lykkäämiseen. Tällä päätöksellä hallituspuolueet todistavat, että elinikäinen oppiminen kuuluu vain heidän juhlapuheisiinsa, jyrähtää ViNOn puheenjohtaja Saara Ilvessalo.

– Ihmisiltä ei saa viedä toivoa oman alansa ja paikkansa löytämisestä tässä yhteiskunnassa. Nuorilta vaaditaan jo nyt aikaisessa vaiheessa selkeä käsitys siitä, mitä he haluavat tulevaisuudessa tehdä. Muutos johtaisi siihen, ettei nuorilla olisi enää varaa tehdä virhettä ensimmäistä opiskelupaikkaa valittaessa. Tämä nostaa kynnystä ottaa opiskelupaikkaa vastaan ja pidentää toisen ja korkean asteen välisiä välivuosia, jatkaa ViNOn puheenjohtaja Ozan Yanar.

Ilvessalo ja Yanar huomauttavat, että hallituksen esitys osuu myös niihin, jotka haluavat parantaa työllistymismahdollisuuksiaan uudelleenkouluttautumalla.

– Työmarkkinatilanteet muuttuvat nopeasti. Yksi suurimmista syistä uudelle opiskelualalle hakeutumiseen on alkuperäisen opiskelualan heikko työllisyystilanne. Opintotuen rajaaminen vain ensimmäiseen korkeakoulututkintoon lisää eriarvoisuutta, kun vain ne, joilla on varaa pystyvät kouluttautumaan uudelleen. Esitetty muutos osoittaa myös hallituksen kyvyttömyyttä ymmärtää tämän hetken työmarkkinoita, joilla vaaditaan jatkuvaa oman osaamisen kehittämistä, usein tutkinnon muodossa, huomauttavat ViNOn puheenjohtajat Ilvessalo ja Yanar.

-Useat hallituspuolueiden kansanedustajat ja kansanedustajaehdokkaat ovat viime viikkoina antaneet oman koulutuslupauksensa, jossa he lupaavat olla leikkaamatta koulutuksesta tai olla heikentämättä opintotukea. Opintotuki on erittäin tärkeä osa suomalaista koulutusjärjestelmää. Lupaukset on näköjään unohdettu ennätysnopeudella, toteavat puheenjohtajat tuohtuneina.

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Saara Ilvessalo, 0400 504 089
Puheenjohtaja Ozan Yanar, 044 275 8797

Järjestöllä on kaksi tasa-arvoista puheenjohtajaa.

Share

Puhe vihreiden pj-päivillä

Vihreät esitteli tänään vaalikampanjansa teemat ja ulkoasun vihreillä puheenjohtajapäivillä. Teemamme vaaleissa tulevat olemaan ympäristö, köyhyyden poistaminen, työ ja koulutus.

Pidin myös Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden ViNOn toisen puheenjohtajan Ozan Yanarin kanssa linjapuheen ViNOn vaaliteemoista ja -kampanjasta.

Hyvät kuulijat, rakkaat puoluekaverit,

ViNOn kevät on alkanut sellaisella rytinällä, että me ollaan melkein yllätetty itsemmekin. Vihreät nuoret ehdokkaat tiimeineen ovat valmistautuneet vaaleihin valtavalla energialla ja osaamisella. Vinolaisia ehdokkaita on lähes 30 ympäri Suomen.

Nyt haastetaan vanha politiikka ja vanhat vallanpitäjät.

ViNOn slogan näissä vaaleissa on “muutosta ilmassa”. Muutosta tämä maa ja maailma tarvitseekin.

Meidän pitää huolehtia siitä, että Suomi on hyvinvointivaltio huomennakin. Se edellyttää monia uudistuksia. Terveyseroja, tuloeroja ja hyvinvointieroja täytyy kaventaa. Painopisteen täytyy olla ennaltaehkäisyssä, palveluiden saavutettavuudessa ja köyhyyden poistamisessa. Vino ajaa laadukasta ja maksutonta koulutusta, joka takaa kaikille mahdollisuuden edetä kykyjensä mukaan –  vanhempiensa varallisuudesta riippumatta. Koulutuksesta säästämisen tie on kuljettu loppuun.

Lukukausimaksujen ehdottelun lisäksi kvartettihallitus on erityisesti luonnonsuojelun saralla yrittänyt sörkkiä rikki monia asioita, joita Vihreät hallituksessa saivat rakennettua. Me ollaan harvoin saatu näin hyvää esimerkkiä siitä, keitä ympäristö kiinnostaa oikeasti ja keitä paperilla. Monimuotoisuus, suot, sudet, kalat ja luontoarvot on aika ottaa taas tosissaan.

Meidän tehtävämme on pitää ilmastonmuutos politiikan keskiössä silloinkin, kun se ei ole mediaseksikästä. Monet muut puolueet puhuvat kauniita sanoja vihreydestä, mutta on meidän tehtävämme pitää huolta siitä, että puheet myös muuttuvat teoiksi. Tavoitteena on oltava hiilineutraali Suomi vuoteen 2050 mennessä. Kestävän Suomen rakentamisesta saadaan myös työpaikkoja ihmisille.

Vihreiden pitkään ajama perustulo on alkanut saada kannatusta useiden puolueiden riveissä. Nyt jos koskaan meidän on mahdollisuus viedä lopullisesti maaliin uudistus, joka tekee työnteosta aina kannattavaa ja antaa vakautta toimeentuloon.

Suomi on neljättä vuotta taantumassa. Jotta saisimme talouden rattaat pyörimään, meidän täytyy harjoittaa elvyttävämpää politiikkaa. Taloutta pitää uudistaa kestävälle ja vihreälle pohjalle investoimalla ympäristöystävällisiin ratkaisuihin. Lisäksi ympäristölle haitalliset tuet täytyy poistaa. Jotta voimme vastata taloutemme pitkäaikaisiin haasteisiin, pitkään poliittisessa päätöksenteossa pyörineet rakenneuudistukset on saatava maaliin. Sote-, kunta- ja eläkeuudistus on saatava kuntoon, jotta voimme varmistaa hyvinvoinnin myös tulevaisuudessa.

ViNO on feministinen järjestö. Tasa-arvo on yhteiskunnan kulmakivi ja sitä on edistettävä yhteiskunnan kaikilla osa-alueilla. Me haluamme enemmän isiä kotiin ja naisia johtajiksi. Vanhemmuuden kustannukset täytyy tasata kaikkien työnantajien kesken siirtämällä ne suoraan Kelan maksettaviksi. Perhevapaissa on otettava käyttöön 6+6+6 -malli. Samalla paljon puhutusta kotihoidontuesta voidaan luopua kokonaan.

Tasa-arvoinen avioliittolaki oli vihreille suuri voitto ja hyvä askel yhdenvertaisuuden edistymiselle. Seuraavaksi meidän täytyy muun muassa tunnustaa virallisesti kolmas sukupuoli. Lisäksi Suomen on aika siirtyä valikoivaan ja sukupuolineutraaliin asevelvollisuuteen.

Tasa-arvo ylittää myös maiden rajat. Vihreät nuoret näkevät maahanmuuton ja monikulttuurisuuden Suomen voimavarana. Myös Suomen työmarkkinat tarvitsevat maahanmuuttajia ja siksi meidän tulisi helpottaa työperäistä maahanmuuttoa. Maahanmuuttajien työllistymistä ja kotoutumista pitää edistää esimerkiksi kielikoulutusta lisäämällä. EU- ja ETA-alueen ulkopuolisille opiskelijoille ei pidä asettaa lukukausimaksuja. Suomi ei voi kääntyä sisäänpäin, vaan meidän täytyy päin vastoin houkutella maahamme uusia kansainvälisiä osaajia – Ei tehdä heidän tuloaan vaikeaksi.

Suomen globaali velvollisuus taas on ottaa vastaan myös enemmän humanitaarista maahanmuuttoa. Meidän kuuluu auttaa kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia ihmisiä. Pakolaiskiintiötä on nostettava 1500 henkeen vuodessa ja turvapaikkaa hakevien lasten säilöönotto täytyy kieltää. Paperittomien oikeudet pitää turvata – Kyse on ihmisoikeuksista.

Myös rasismi on kitkettävä ja vihapuheeseen sekä ankeaan asenneilmapiiriin on puututtava! Se on meidän kaikkien vastuu. Myös ohikulkijoiden, jotka näkevät rasistista huutelua kadulla. On poliitikkojen ja median asia olla hyväksymättä väestöryhmien leimaamista julkisessa keskustelussa.

Tällaisina kovina aikoina jos koskaan tarvitaan paremman tulevaisuuden rakentajia, ja parempaan tulevaisuuteen uskovia. Tarvitaan ihmisiä, jotka uskaltavat puolustaa pehmeitä arvoja – niitä kaikkein tärkeimpiä asioita. Ihmisiä, jotka uskovat muutokseen ja työskentelevät sen puolesta. Nousu tarvitsee tekijänsä.

ViNO on olemassa, koska työsarkaa tasa-arvoisen, inhimillisen, kestävän, yhdenvertaisen ja oikeudenmukaisen maailman rakentamisessa riittää. Meidän missiona on nuorten vihreiden läpimurto niin kevään vaaleissa kuin politiikassa niiden jälkeen. Tämä yhteiskunta tarvitsee enemmän nuoria rakentajikseen.

ViNOn tavoitteena on saada useampi kansanedustaja läpi huhtikuun vaaleissa ajamaan tavoitteitamme. Eduskunta ja myös oma ryhmämme tarvitsee uutta verta. Arkadianmäellä istuu kyllä Vihreän liikkeen perustajajäseniä, muttei yhtäkään 80-luvulla syntynyttä vihreää. “Nuoret toivomme” lähentelevät neljääkymmentä. Politiikkaan tarvitaan kaikkia – Myös oikeasti nuoria.

Nyt on siis nuorten vallankumouksen ja läpimurron aika! Seuraava vihreä sukupolvi on enemmän kuin valmis ottamaan haltuun kansanedustajan tehtävät ja muuttamaan maailmaa paremmaksi yhdessä meidän kaikkien kanssa.

 

Share

Suo, kuokka ja tussi: Miksi vihreillä on merkitystä

Vihreät joutui jättämään hallituksen alkusyksystä, kun muut puolueet hallitusohjelman ja reuntaehtomme vastaisesti esittivät lisäydinvoimaa rakennettavaksi. Tämän jälkeen on paljastunut, miten paljon vihreät hallituksessa oikeastaan vaikuttivatkaan.

Hallitus on Vihreiden lähdön jälkeen muuttanut linjaansa: turvapaikanhakijoiden oikeuksia on heikennetty, valtionyhtiön osallistumista Arktiksen riskialttiisiin öljynporaushankkeisiin suunnitellaan, vesistö- ja ilmastopäästöjä aiheuttavan turpeen veroa alennetaan, koskiensuojelulain avaamista suunnitellaan, lukukausimaksuja opiskelijoille ehdotetaan taas, Fennovoiman ja Rosatomin veronmaksajien rahoilla riskiä ottavalle ydinhankkeelle esitetään periaatepäätöstä.

Vihreä lanka teki taannoin hyvän koosteen siitä, missä kaikessa kvartettihallitus on kelkkaansa kääntänyt. Uusi ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) on jäädyttänyt soidensuojeluohjelman. Ympäristönsuojelu ei yhtäkkiä olekaan merkittävää, vaan se voidaan hänen mukaansa hoitaa vapaaehtoisuudella.

Muutoksia on tapahtunut muuallakin kuin ympäristöministeriön alla. Vaikka hallitusohjelmassa lukee, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden lasten epähumaani säilöönotto on lopetettava, ei tätä aiota toteuttaa. Päätään ovat jälleen nostaneet myös lukukausimaksut: lausuntokierroksilla on esitys vähintään 4 000 euron lukukausimaksusta ETA-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille – Huolimatta siitä, että lukukausimaksukokeilu on todettu epäonnistuneeksi eikä lukukausimaksujen hyödyistä taloudelle ole minkäänlaisia viitteitä, pikemminkin päin vastoin.

Pidetään turve soilla, ei ilmastopäästöinä. Suomen suot ovat suojelemisen arvoisia. Kuva: Wikipedia.
Pidetään turve soilla, ei ilmastopäästöinä. Suomen suot ovat suojelemisen arvoisia. Kuva: Wikipedia.

Myöskään laki transihmisten oikeuksista ei välttämättä etene eduskuntaan asti, vaikka nykyinen laki räikeästi rikkoo ihmisoikeuksia vastaan. Kokoomus ajaa lisäksi muutosta kaikkien eduskuntapuolueiden valmistelemaan sote-esitykseen. Puolueen esittämä linja saattaisi johtaa siihen, että kaikki palvelut pitäisi kilpailuttaa, ja viivyttely asiassa kostautuu ihmisten terveyden huonontumisessa sekä tulevien sukupolvien palvelujen heikkenemisessä. Yllättäen myöskään EU:n ja USA:n välisen vapaakauppasopimuksen demokratia- ja avoimuusongelmat sekä haitat ympäristö- ja terveyslainsäädännölle eivät enää juuri paina hallituksen mieltä.

Kuin tämä ei vielä riittäisi, saatetaan sosiaaliturvaa selkeyttävä ja tasa-arvoistava toimeentulotuen siirtäminen kunnilta valtiolle vesittää, jäänmurtajayhtiö Arctia Shipping viedä osalliseksi Jäämeren riskialttiisiin öljyoperaatioihin ja talouspolitiikkaa kiristää kestämättömäksi sekä talousahdinkoa syventäväksi.

Hallitus on sekä perunut yhdessä sovittuja päätöksiä että tuonut takaisin pöydälle ehdotuksia, jotka vihreät aiemmin onnistuivat torppaamaan. Nyt viimeistään nähdään, että vihreät vaikutti hallituksen linjaan merkittävästi. Kvartettihallitus on tuhoamassa Suomen suot, vaikeuttamassa talouspolitiikallaan ihmisten töihin pääsyä ja viemässä opiskelijoilta lukukausimaksuillaan mahdollisuuden sivistykseen (tästä kekseliäs otsikon kolmikko, kai huomasitte?).

Kevään eduskuntavaaleissa valitaan jälleen Suomelle uutta suuntaa. Meidän mielestämme sen täytyy olla kestävä niin ympäristön, kaikkien ihmisten kuin taloudenkin kannalta. Nykyhallituksen linja ei tätä ole.

Share