Att satsa eller inte satsa på utbildning, det är valet

Publicerad i ÅU 29.11.2018

Då jag var på mitt utbyte i Afrika blev jag övertygad om att det endast finns ett sätt för länder att utvecklas: ett utbildningssystem av god kvalitet.

För några veckor sen fattade Åbo stadsfullmäktige beslut om att fortsätta kostnadsfri småbarnspedagogik för femåriga barn. Det handlar om ett försök som stöds, fast bara marginellt, av staten.

Varför är kostnadsfri förskolepedagogik då en viktig sak, frågar vissa, då det även tidigare funnits en möjlighet för lågavlönade att få sänkning eller befrielse från avgiften? Det tidigare komplicerade systemet låter fortfarande för många barn falla ut.

Kostnadsfri småbarnspedagogik för alla hjälper särskilt de barn som lever under de mest utsatta förutsättningarna och är enligt undersökningar ett av de mest effektiva sätten att förebygga marginalisering. Alla barn förtjänar likvärdiga utgångspunkter för sin skolväg.

Men det är också ett val som reflekterar våra värderingar. Varför är grundskolan kostnadsfri? Vi har gjort ett val att satsa på det, sett det som en viktig värdering. Och varför borde inte småbarnspedagogik i så fall på samma sätt vara kostnadsfri?

Utbildning av god kvalitet beror fortfarande mycket på föräldrarnas inkomster och ställning. Därför borde också andra stadiet vara kostnadsfritt. Nuförtiden tvingas unga betala upp till flera tusen euro per år för material och redskap som behövs i gymnasiet eller yrkesläroverket.

Förra veckan var jag i Berlin och fick igen höra beröm om vårt finska skolsystem. Det får jag nästan alltid då jag pratar med utlänningar. Nuförtiden är det lite pinsamt. Pisa-resultaten går den, olikvärdigheten i grundskolan ökar och kvaliteten av utbildningen minskar.

Regeringen har beslutat att skära ner cirka en miljard euro från utbildningen och de fattigaste, samtidigt som de valt att till exempel fortsätta stöda föroreningen av miljön på tre miljarder euro och inte öka beskattning för dem som skulle ha råd med det.

Det handlar om val som man gjort då man även haft andra möjligheter. Val som avspeglar deras värderingar. Nu under valen har regeringspartierna plötsligt börjat prata om vikten utbildningen. Gärningarna har varit motsatta.

Det är dags att ändra riktning. Varje barn förtjänar möjligheten att utnyttja sina styrkor samt sin fulla potential och växa upp med drömmar samt kunskaper för meningsfullt görande.

Därför ska vi ge alla barn en möjlighet till förskolepedagogik och satsa på undervisning från yrkesinstituten till högskolorna. Därför ska vi se till att unga får tillräckligt stöd, både finansiellt och mentalt.

Jag återkommer till Afrika. Nuförtiden har jag ett fadderbarn där som tack vare mitt lilla stöd får gå i skolan. Hon gillar matte och vill bli jurist som jag. Det känns betydande.
Utbildning är bäst förebyggande arbete. Den är den enda vägen till samhällets framgång.

Share

Ehdolle eduskuntavaaleihin

(på svenska nedan)

Maailma ei odota sitä, että joku muu jossakin ratkaisee ongelmat: ilmastonmuutoksen, koulutusleikkaukset, demokratiakriisin ja epätasa-arvon. Olen mukana politiikassa, koska haluan tehdä osani maailman pelastamiseksi – enkä oikeastaan voisi kuvitella elämääni ilman asioihin vaikuttamista.

Siksi olen myös päättänyt lähteä ehdolle kevään eduskuntavaaleihin.

Töideni kautta Itämeri-osaamiskeskuksen toiminnanjohtajana ja tutkijana minulle on käynyt selväksi ilmastonmuutoksen vaikutus myös meremme tilaan. Jos haluamme saada Itämeren jälleen terveeksi, tarvitaan paitsi ravinnepäästöjen kunnianhimoisempia vähennyksiä, myös suunnanmuutoksen ilmastopolitiikassa. Ilmaston ja luonnon puolustus on aika alkaa ottaa tosissaan.

Juristina kannan huolta myös oikeusvaltion tilasta. Perus- ja ihmisoikeudet pitää nähdä lakimuutosten lähtökohtina, ei niiden hidasteina. Samalla demokratiaa pitää uudistaa suoremmaksi ja osallistavammaksi, muuten kuilu kansalaisten ja päättäjien välillä kasvaa entisestään ja politiikan oikeutus vaarantuu.

Elämme ratkaisevia aikoja myös koulutuksen kunnian palauttamisessa. Koulutus korkeakouluista amiksiin ja varhaiskasvatukseen on kriisissä. Epävarmuus omasta työstä, toimeentulosta ja maailman tilasta lisäävät osaltaan nuorten mielenterveysongelmia. Kokoomuksen, keskustan ja perussuomalaisten hallitus on leikannut nimenomaan nuorilta, lapsiperheiltä, köyhiltä ja naisilta. Suunnan täytyy muuttua.

Haluan tehdä päätöksiä, joilla ongelmia ennaltaehkäistään ja tasa-arvoa sekä yhdenvertaisuutta lisätään. Tarvitsemme tasa-arvoisen perhevapaauudistuksen, järjestäytyneen rasismin kiellon ja perustulon.

Olen omistanut viimeiset 10 vuotta kestävän yhteiskunnan rakentamiselle, paikalliselta tasolta aina kansainvälisiin tehtäviin asti. Minulla on intoa, paloa ja kokemusta muuttaa tätä maata ja maailmaa. Uskon olevani oikea ihminen tekemään tätä muutosta eduskunnassa, yhdessä muiden kanssa.

Tule mukaan tekemään muutosta!

 

 

Världen väntar inte på att någon annan löser problemen: klimatförändringen, nedskärningarna i utbildningen, demokratikrisen och ojämlikheten. Jag deltar i politiken eftersom jag vill göra mitt för att rädda världen. Egentligen skulle jag inte kunna föreställa mig ett liv utan att påverka saker.

Därför ställer jag upp i vårens riksdagsval.

I mitt arbete som verksamhetsledare och forskare vid Östersjö-kompetenscentret BALEX har det blivit tydligt för mig hur mycket klimatförändringen inverkan på välmåendet av vårt hav. Om vi vill göra Östersjön frisk igen behöver vi inte bara mer ambitiösa minskningar av näringsämnena, utan också en förändring av klimatpolitiken. Vi måste börja försvara klimatet och naturen på allvar.

Som jurist är jag också oroad för tillståndet av rättsstaten. Grundläggande och mänskliga rättigheter måste ses som en utgångspunkt i lagförändringen, inte som ett hinder. Också demokratin måste reformeras till mer direkt och inkluderande, annars kommer klyftan mellan medborgare och beslutsfattare att öka ytterligare och politikens legitimitet äventyras.

Vi lever också avgörande tider för att återställa utbildningens ära. Utbildningen från universiteten, yrkesinstitut och förskolepedagogik är i kris. Osäkerheten om arbete, utkomst och världens tillstånd lägger på ungdomars psykiska problem. Samlingspartiets, centerns och sannfinländarnas regering har skurit ner på speciellt unga, barnfamiljer, fattiga och kvinnor. Riktningen måste ändras.

Jag vill fatta beslut som förhindrar problem och förbättrar jämlikheten och jämställdheten. Vi behöver en jämlik reform av familjeledigheter, ett förbud av organiserad rasism och basinkomst.

Jag har ägt de senaste 10 åren för att bygga ett hållbart samhälle, från lokal nivå upp till internationella uppdrag. Jag har entusiasm, ivrighet och erfarenhet för att förändra Finland och världen. Jag tror att jag är rätt person att göra denna förändring i parlamentet, tillsammans med andra.

Välkommen med!

Share

Åbo är föregångare i klimatarbetet, när följer Finland med?

Publicerad i ÅU 25.10.2018

På lördagen marscherade kring 10 000 människor på gatorna i Helsingfors. Det handlade om den största klimatmarschen i Finlands historia. En femtonårig klimataktivist från Stockholm höll tal där hon berättade att hon strejkar från skolan för att rädda klimatet.

– Klimatkrisen har redan blivit löst. Vi vet redan fakta och lösningarna. Allt som vi måste göra är att vakna upp och förändras. Det som ni gör nu, det kan inte vi barn ändra i framtiden, sa hon.

Vetenskapen har gett svaren, nu måste vi agera. Det börjar så småningom vara klart för alla hur betydande och långtgående påverkningar klimatförändringen har om vi inte bromsar i tid.

Översvämningar, mörka vintrar, extrema väderfenomen och klimatflyktingar kommer att vara exempel på påverkningar som direkt berör även Finland – för att inte tala om värmeböljor, stigande havsyta, svält, torka och stormar i speciellt de fattigaste delarna av världen.

Visste du att klimatförändringen dessutom försämrar till exempel Östersjöns tillstånd? Ju mera det regnar istället för att snöa, desto mera näringsämnen rinner ner i havet.

När salthalten minskar och vattnet blir varmare ökar också effekterna av den så kallade inre belastningen när gamla näringsämnen i havsbottnen återaktiveras. Detta kan omintetgöra näringsminskningarna som vi gjort under årens lopp. De blågröna algerna tackar.

Klimatförändringen påverkar hela samhället och ekonomin.

De kommande åren kommer att vara avgörande, då utsläppen måste börja sjunka radikalt med detsamma. Tillsvidare har de fortsatt att öka år efter år. Vi måste göra allt och alla måste göra sin del.

Men är det vår sak att göra ändringar då andra stater också förorsakar utsläpp, frågar vissa. Det räcker helt enkelt inte att säga att någon annan har större utsläpp. De måste ändra sitt agerande, och vi måste ändra vårt. Om man gör det tidigare och inte senare blir det billigare och lättare.

Om inte Finland, världens tryggaste, mest stabila och lyckligaste land med förmögenhet och utbildning i toppklass kan vara ledare i kampen mot klimatförändringen, vem kan det då?

Därför måste både EU-parlamentsvalet och riksdagsvalet bli klimatval. Klimatfrågan måste vara med i alla beslut som tas. Vi står i skuld till våra barn att rädda deras framtid.

Staten har tillsvidare inte varit ledare i klimatfrågor. Skogarna huggs ner och man stöder föroreningen av miljön med flera miljarder.

Däremot har vissa städer agerat och varit föregångare i klimatarbetet. Till exempel Åbo har som syfte att bli klimatneutralt år 2029 då staden fyller 800 år. Våra utsläpp har också minskat berömvärt under de gångna åren, och arbetet fortsätter.

Nu borde staten följa städernas modell och sätta klimatneutralitet 2030 som mål. Fossila bränslen samt torv måste ges upp under 2020-talet och naturgas samt olja i trafiken under 2030-talet. Vi måste ta bättre hand om våra skogar och andra kolsänkor.

Enligt studier skulle ett energisystem som baserar sig på förnybar energi ge mer jobb än den nuvarande fossila ekonomin. Jobb kommer att skapas speciellt inom högutbildade sektorer.

Den internationella arbetsorganisationens ILO uppskattar att övergången till ren energi skulle som netto skapa 18 miljoner nya jobb under det närmaste årtiondet. Den viktiga frågan är: Hur många av dessa vill vi få till Finland?

Det är samhällets jobb att göra klimatneutrala val lätta, billiga och trevliga att välja. Energiproduktionen, trafiken och mat samt den övriga konsumtionen är de sektorer där störst förändring krävs. Den goda nyheten är att vi fortfarande har alla möjligheter att göra förändringen.

Dessutom är klimatvänliga val inte så svåra.

Att cykla är trevligt.

Vegemat är gott.

Förnybar energi är uppåtgående.

Städerna utmanar staten om världens ledande klimatarbete. Hur svarar Finland?

Share

Ett centrum för trivsel, inte för genomfart

Publicerad i ÅU 20.9.2018

Åbo betraktas ofta som en europeisk stad. Promenaderna och piazzorna särskilt vid åstranden är speciellt trivsamma och populära. Däremot är det inte så trivsamt eller ens lätt att gå eller cykla på områden där bilarna åker genom staden. Detta är speciellt beklagligt med tanke på företagarna i centrum.

Om man tänker på åtkomligheten är privatbilismen det absolut sämsta transportmedlet. Ju lättare det är att nå centrum med kollektivtrafik (särskilt på spår), cykel eller till fots, desto åtkomligare är det och fler människor kan komma dit under en dag.

Därför är det viktigt att Åbo stad nu har planer på att prioritera trafiken på ett nytt sätt där människan, inte bilen, är i fokus. Utkastet till Åbo centrums trafikplan har förberetts samtidigt med Åbo generalplan 2029. Man vill göra det lättare att komma till stadskärnan till fots, med kollektivtrafik och med cykel. Trivsamhet, trygghet, oförorenad luft, vardagsmotion och klimatet spelar huvudrollen.

Aurabron och Domkyrkobron skulle vara avsedda för kollektivtrafik, fotgängare och cykling. Privatbilarna skulle inte köra genom stadscentrum. Biltrafiken skulle styras utanför centrum till en ringväg med avfarter för dem som vill parkera i stadscentrum. Både Östra och Västra Strandgatan skulle vara fredade från biltrafik och fotgängarzonen skulle utvidgas från torget till Domkyrkan.

Centrum kunde alltså fortfarande nås även med privatbil, men mera utrymme skulle ges för hållbara trafikformer och genomfart skulle vara förbjudet. Åbo stadsfullmäktige har nämligen enhälligt godkänt klimatmålen som förutsätter konkreta åtgärder för att Åbo ska kunna vara en kolneutral stad år 2029. Forskning visar att nya sätt att minska trafikutsläppen brådskande behövs.

Det är helt enkelt ett måste att ändra på våra transportvanor. Detta gäller förstås inte enbart centrum utan hela Åbo – därför behandlas den övriga trafiken i generalplanen. Samtidigt utvecklar vi snabbare och smidigare kollektivtrafik samt bättre cykelförutsättningar i hela Åbo redan idag.

Kostnaderna som förorsakas både samhället och var och en av oss på grund av att vi inte rör på oss är enorma. Även därför är det viktigt att staden ändras på ett sätt som sporrar flera av dem som i dag sitter i bilen till att använda tryggare och hälsosammare transportmedel med mindre utsläpp. Därutöver följer trafikplanerna centrumvisionen som har fått ett positivt mottagande och en hel del beröm.

Detaljerna i trafikplanen kan fortfarande finslipas, men det är viktigt att vara ambitiös i den generella planen. Likadana och även mer ambitiösa planer har redan i dag förverkligats i städer av samma storlek som Åbo och erfarenheterna är goda. Personligen har jag förundrat mig över vissa delar av diskussionen som har motsatt sig planen. Till vems fördel är det att en massa bilar åker genom Åbo centrum, utan att tjäna företagarna?

Åbo har i flera årtionden utvecklats på privatbilarnas villkor. När torgparkeringen godkändes ansåg de som understödde projektet att parkeringshallen skulle betyda att stadskärnan fredas från privatbilismen. Nu är det dags att komma ihåg detta löfte.

Åbo är en stad full av historia och europeisk stämning som inte finns i någon annan stad i Finland.

Det lönar sig att betona dessa egenskaper och göra Åbo centrum till ett exempel på en modern, modig och lockande föregångare. Ett centrum utan genomfart är ett ställe med mindre buller, förorening och trafikolyckor samt mera trivsamhet, turister, butiker, framgång och liv.

Share

Uusittu aloite Turun sataman ruoppausmassojen meriläjityksen lopettamiseksi

Jätimme toukokuussa 2017 kaupunginvaltuustokollegani Mikaela Sundqvistin kanssa valtuustoaloitteen, jossa esitimme, että Turun kaupunki käyttää omistajaohjausta ja edellyttää Turun Satama Oy:tä lopettamaan ruoppausmassojen meriläjityksen ja käsittelevän jatkossa ruopattavat massat muulla tavalla, esim. puhdistamalla, läjittämällä maalle tai stabiloimalla rantapenkereeseen, kun tällä hetkellä voimassa oleva läjityslupa umpeutuu vuonna 2019. Saimme viranhaltijoiden vastauksen tähän aloitteeseen tammikuussa 2018. Vastauksen oli laatinut kaupunkiympäristötoimialan ympäristösuojelu, joka ei valitettavasti voinut ottaa kantaa omistajaohjauksen käyttöön, sillä omistajaohjaus on konsernin vastuulla. Tästä syystä uusimme aloitteemme tänään edellyttäen, että asia viedään omistajaohjauksesta vastaavan konsernihallinnon käsittelyyn.

 

Turun kaupunginvaltuusto 14.5.2018

Valtuustoaloite Turun Satama Oy:n ruoppaamien massojen meriläjityksen lopettamiseksi

Airistolle läjitettävät ruoppausmassat ovat jo pitkään herättäneet huolta niin tutkijoiden, asukkaiden kuin ammattiaan alueella harjoittavienkin keskuudessa. Ruoppausmassojen läjityksen yhteydessä sedimentteihin kertyneet ravinteet ja haitta-aineet vapautuvat sedimentistä veteen ja pääsevät uudelleen kiertoon. Ravinnepitoisuuksien kasvua ja rehevöitymistä pidetään Saaristomeren ja koko Itämeren suurimpana ympäristöongelmana. Itämeri on myös yksi maailman saastuneimpia meriä. Saastuminen aiheutuu ihmisen harjoittamista toimista, kuten likaantuneiden ruoppausmassojen läjityksestä.

Turun kaupunki on Itämerihaasteen myötä sitoutunut toimimaan rannikkovesien ja koko Itämeren hyväksi. kaupunki on haasteen osana sitoutunut mm. vähentämään aiheuttamaansa ravinnekuormitusta sekä laivaliikenteen ja veneilyn päästöjä. Turku 2029 -kaupunkistrategiassa linjataan ympäristönsuojelun olevan Turulle tärkeää ja että Turku toimii aktiivisesti erityisesti Itämeren ja Saaristomeren suojelussa.

Airistolla tehdyistä selvityksistä käy ilmi, että kalojen lisääntyminen on heikentynyt Airistolla jatkuvasti koko meriläjityksen ajan alkaen vuodesta 1989. Tulokset ovat hälyttäviä, sillä Turun edustan merialuetta pidetään Saaristomeren tärkeimpänä kalojen lisääntymisalueena. Alue on erityisen tärkeä silakalle. Turun kaupunki Ympäristön tila 2015 -julkaisussa todetaan tutkimusten viittaavan siihen, että läjityksellä on negatiivisia ympäristövaikutuksia ja että Airiston ekologinen tila on heikentynyt. Merenpohjan ekologinen tila on heikentynyt myös läjitysalueen ulkopuolella. Pohjaeläinlajisto on supistunut ja yksilömäärät ovat vähentyneet. Myös kalojen lisääntyminen on heikentynyt ja asukkaat ovat kokeneet virkistysarvojen heikentyneen. Nämä tiedot puhuvat meriläjityksestä luopumisen puolesta. Myös varovaisuusperiaate puoltaa meriläjityksistä luopumista. Varovaisuusperiaatteen mukaan suojelutoimiin on ryhdyttävä, mikäli tieteellisen näytön perusteella on aihetta epäillä mereen joutuvan aineen tai aineiden aiheuttavan vaaraa, haittaa, häiriötä tai vahinkoa ympäristölle. Tästä huolimatta Turun Satama esittää uudeksi yli miljoonan kuution yhteisläjitysalueeksi nykyisen Rajakarin viereistä aluetta Pohjois-Airistolla.

Omistajapolitiikka on kaupungin strategisen johtamisen väline, jonka tavoitteena on edistää mm. Turku- konsernin päätöksenteon johdonmukaisuutta. Satama aikeet jatkaa ravinteita ja haitta-aineita sisältävän ruoppausmassan läjittämistä Airistolle ovat ristiriidassa kaupungin asettamien tavoitteiden kanssa.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Turun kaupunki käyttää omistajaohjausta ja edellyttää Turun Satama Oy:tä lopettamaan ruoppausmassojen meriläjityksen ja käsittelevän jatkossa ruopattavat massat muulla tavalla, esim. puhdistamalla, läjittämällä maalle tai stabiloimalla rantapenkereeseen, kun tällä hetkellä voimassa oleva läjityslupa umpeutuu vuonna 2019. Teimme samansisältöisen valtuustoaloitteen 29.5.2017, jolloin kaupunginhallitus ohjasi aloitteen ympäristötoimialan vastattavaksi. Ympäristötoimiala ei kuitenkaan voi ottaa kantaa Turun kaupungin omistajaohjaukseen, joten uusimme aloitteen ja edellytämme että asia käsitellään konsernihallinnossa, sillä omistajaohjaus on konsernin vastuulla.

 

Turussa 14.5.2018

Mikaela Sundqvist                                                                         Saara Ilvessalo

Share

Viherkatot Turku Energian kaavaan

Turun kaupunginvaltuusto käsitteli maanantain kokouksessaan Turku Energian kaavaa, jossa suurimmaksi yksityiskohdaksi nousi viherkattomääräykset. Pidin kokouksessa avauspuheenvuoron, jossa kannatin viherkattoja.

On hienoa, että saamme tänään valtuustossa käsitellä Turku Energian kaavaa, jossa vanhoja rakennuksia pystytään niiden ominaispiirteitä kunnioittaen uusiokäyttämään ja samalla rakentamaan kestävästi uutta keskusta-asumista. Olen myös iloinen, että listalla on nyt esitys, joka on edistyksellinen ja sisältää viherkattomääräykset noin puolelle uusien rakennusten kattopinta-aloille. Sitovat kaavamääräykset on ainoa keino, joilla voimme olla varmaoja että viherkatot toteutuvat varmasti.

Viherkatot ovat tässä kaavassa vain pieni asia, mutta viherkatoilla on kuitenkin suuri merkitys ja monia positiivisia vaikutuksia kaupunkiympäristöön. Kaupungin tiivistyessä ja kasvaessa sisäänpäin sekä ilmastonmuutoksen aiheuttaessa mm. lisääntyviä sateita on tärkeää lisätä vihreyttä uusilla innovatiivisilla tavoilla. Luonnollisesti viherkatot lisäävät viihtyisyyttä kaupungissa, ja Turku Energian tapauksessa niitä voi katsella erityisesti suunnitellusta näköalaravintolasta.

Viherkattojen tulosta on kuitenkin myös hulevesien parempi hallinta sateiden aikana ja siten mm. tulvien ja Itämeren saastumisen vähentäminen, kaupunkiluonnon monimuotoisuuden lisääntyminen, rakennusten energiatehokkuuden parantuminen, ilmanlaadun paraneminen, melutasojen laskeminen ja lämpötilojen tasaaminen.

Viherkatto ei olennaisesti nosta rakennuskustannuksia mutta alentaa käyttökustannuksia. Viherkatto vähentää rakennuksen energiankulutusta ja myös ilmastoinnin tarpeen suhteen tulokset on hyviä. Katto antaa myös uusia virkistys- ja muita käyttömahdollisuuksia.

Kunnolla rakennettu viherkatto ei ole sen riskialttiimpi kuin kunnolla rakennettu muu katto, mutta viherkatto suojaa kattorakenteita UV-säteilyn sekä lämpötilan vaihteluiden haurastuttavalta vaikutukselta ja on näin pitkäikäisempi kuin muu kattoratkaisu. Viherkattojen onkin tutkitusti osoitettu olevan yhteiskunnalle hyödyllinen investointi.

Helsingissä ja muuallakin pääkaupunkiseudulla viherkattoja on jo alettu rakentaa laajemmin, ja niitä on myös tutkittu paljon mm. Helsingin yliopistolla. Muualla Pohjoismaissa viherrakentaminen alkaa olla arkipäivää – täysin samoissa sääoloissa kuin Turussa.

Myös ARA-rahoitteisiin kohteisiin on suunniteltu viherkattoja esim. Jätkäsaareen, jonne tulee katolle maksaruohon sijaan kokonaisia puita ja pensaita. TYS taas on Turussa ARA-rahoitteisesti toteuttanut mm. Ikituurin ja nyt rakenteilla olevan Aitiopaikan. Sekä Aitiopaikassa että Ikituurissa on tehty rakennusratkaisuja jotka eivät ole halvimmasta päästä, mm. pyöreät muodot ja aurinkopaneelit. Silti ne on saatu asiat toimimaan ARA-rahoituksella.

ARA-rakentamiseen tontit myös myydään alle markkinahintojen, eli koska rakentaja saa ne kuitenkin halvemmalla, ei ole mitenkään kohtuutonta esittää niihin laatua nostavia vaatimuksia. Tältä osin toivonkin, että ARA-rahoitustoimijoiden keskuudessa lähdetään selvittämään ja edistämään uuden ajan ratkaisuja kuten viherrakenteita avoimin ja edistyksellisin mielin.

Turku on tähän asti ollut viherrakentamisen suhteen aika pidättyväinen kaupunki. Tätä kehitystä on positiivisten vaikutusten saamiseksi nopeutettava, ja siksi kaupungin pitää olla aloitteellinen tarjoamalla rakennuttajille tukea ja ohjeita sekä ohjaamalla viherkattorakentamiseen kaavoitus- ja rakennussuunnitteluvaiheessa.

Toivonkin, että toukokuussa 2016 tekemäni valtuustoaloite viherkattolinjauksen laatimisesta Turkuun jossain vaiheessa etenee, ja pääsemme edistämään näitä asioita suunnitelmallisesti ja laajemmin kuin yksi kaava kerrallaan. Tämän Turku Energian kaavan osalta olen kuitenkin tyytyväinen listalla olevaan esitykseen.

Kuvapankki / Turun vihreät, Nanna Loiske

 

Share

Ryhmäpuheenvuoro Turun talousarvion 2018 käsittelyssä

Politiikka on yhdenlaista taidetta, jossa tasapainotellaan erilaisten ristiriitojen ja tavoitteiden välillä. Välillä aika kuivaa taidetta, mutta loppujen siinä lopuksi kyse on kuitenkin arvoista. Siitä millaista kaupunkia ja maailmaa haluamme yhdessä rakentaa, ja mitä asiaa pidetään tärkeämpänä tai kiireellisempänä kuin jotakin toista. Talous on väline näille tavoitteille.

Vihreiden tapauksessa tämä poliittinen taide toimii niin, että kun kaupunginjohtajan talousarvioesitys julkaistiin, kaivoimme vaaliohjelmamme esiin ja aloimme verrata. Vaaliohjelma on meiltä lupaus siitä, mitä asioita yritämme politiikassa edistää, ja lähdimme ryhmien välisiin neuvotteluihin niillä kärjillä. Olemme erittäin tyytyväisiä siihen, että neuvotteluissa hyvin monet tavoitteemme etenivät. Ryhmämme on siksi päättänyt tukea neuvottelutulosta. On myös hienoa, että budjettineuvotteluissa kaikki ryhmät ovat olleet tasavertaisina mukana ja päätöksentekokulttuuri on taas parantunut askeleen verran.

Turussa on tehty pitkäjänteistä työtä talouden tasapainottamiseksi, jottei jälkipolville, meidän lapsillemme, jäisi kohtuutonta velkataakkaa. Lähinnä valtion päätösten takia talousarvioesitys on kuitenkin alijäämäinen. Vihreiden mielestä esimerkiksi koulutusta ja erityisesti ennaltaehkäiseviä palveluita pitää tästä huolimatta lisärahoittaa varsinkin kaupungin asukasmäärän kasvaessa. Ilman lisärahoitusta esimerkiksi kouluryhmät uhkaavat paisua ja päivähoitojonot venyä.

Äsken käsitelty osavuosikatsaus ja Turun seudun ilahduttava nousujohteinen rakennemuutos kertovat siitä, että olemme onneksi menossa parempaan suuntaan. Turussa pyyhkii hyvin, ja siitä meidän on kaiken kaikkiaan syytä olla siitä ylpeitä ja yrittää siirtää varsinaissuomalainen itsensä haukkumisen perinne syrjään.

 

Koulutuksesta ei säästetä

Samalla tavalla kuin jälkipolville ei pidä jättää kohtuutonta velkataakkaa, tulevaisuudesta ei pidä leikata koulutuksesta säästämällä. Siksi Vihreät haluaa satsata kouluihin ja päiväkoteihin. Turussa tehtiin jo aiemmin syksyllä 2,9 miljoonan euron korotus varhaiskasvatukseen, ja nyt esitettävä kolme miljoonaa lisää sivistyspuolelle on viranhaltijoiden arvio siitä, että palvelutaso säilyy niin varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa kuin ammatillisessa koulutuksessa.

Meille parin viime vaalin lupaus siitä että koulutuksesta ei nipistetä on arvovalinta. On tärkeää puuttua syrjäytymiseen ennaltaehkäisevästi ja siinä yksi tehokkaimpia keinoja on laadukas varhaiskasvatus, jossa hoitajalla on lapsille aikaa. Maan hallituksen valintojen takia ammatillinen koulutus on ollut jo jonkin aikaa ahdingossa, ja vihreille on tärkeää että tässä tilanteessa kaupunki siihen panostaa. Kaiken kaikkiaan vuodelle 2018 ollaankin kohdentamassa sivistystoimialalle 11,5 miljoonaa enemmän, kuin mitä oli tämän vuoden 2017 alkuperäisessä talousarviossa. Tämä on aika historiallista ja sanoisin, että tässä näkyy kevään vaalitulos.

Turun lapsimäärä on kasvussa. Sekä varhaiskasvatus- että kouluverkkoa ja niihin investoimista on tärkeää selvittää kokonaisuutena ja parhaan mahdollisen tiedon pohjalta.

Erityisen iloisia olemme siitä, että muiden koulutuspanostusten päälle Turku hakee mukaan maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeiluun ja sitoutuu maksamaan siitä osansa. Suomessa on pitkään oltu ylpeitä siitä, että meillä on tasa-arvoinen ja maksuton yleissivistävä koulutus. Jostain syystä tämä ajatus ei kuitenkaan ole ennen ylettynyt varhaiskasvatuksen puolelle. Idea on kuitenkin täysin sama: lisätä perheiden ja lasten tasa-arvoa. Kansainvälisesti vertaillen Suomi ei ole kovin korkealla tilastoissa, jotka mittaavat varhaiskasvatukseen osallistuvien määrää, vaikka varhaiskasvatuksen merkitys lapsen kehitykselle on valtava. Useiden tutkimusten johtopäätös on, että laadukas varhaiskasvatus on kaikkein kannattavin koulutusinvestointi.

 

Ennaltaehkäiseviä palveluita

Vihreät esittivät myös lukuisia muita toimia kaupunkilaisten palveluiden ja arjen parantamiseksi. Sosiaalisen luototuksen aloittamisella voimme auttaa pienituloisia ja maksuhäiriöisiä ihmisiä. Tarjoamalla maksuton ehkäisy alle 25-vuotiaille turkulaisille voimme vähentää raskaudenkeskeytyksiä ja sukupuolitauteja sekä niistä aiheutuvia henkisiä ja taloudellisia kustannuksia. Parhaimmillaan maksuttoman ehkäisyn tarjoaminen johtaa kustannussäästöihin, kuten esimerkiksi Raumalla on käynyt. Ensi vuoden aikana Turussa selvitetään siis paras malli tarjota alle 25-vuotiaille nuorille maksutonta ehkäisyä.

Hyvinvoinnin lisääminen ja terveysongelmien ennaltaehkäisy ovat vihreän päätöksenteon kulmakiviä. Erityisesti itseään odotuttavan mutta ilmeisesti muodossa tai toisessa jossakin vaiheessa etenevän sosiaali- ja terveysuudistuksen myötä kaupungin on yhä enemmän panostettava ennaltaehkäiseviin hyvinvointia lisääviin asioihin, kuten liikuntaan ja kulttuuriin. Vihreät halusikin tässä talousarviossa varmistaa lasten maksuttomien liikuntavuorojen säilymisen ja edistää vapaan kulttuurin kentän toimintaa.

Ryhmämme pitää myös hyvänä asiana, että syrjäytymisen ehkäisy ja alueiden tasa-arvo otetaan Turussa tosissaan. Alueellinen eriytyminen, mielenterveys- ja päihdeongelmat sekä asunnottomuus ovat vakavia ongelmia, jotka laiminlyömällä sekä inhimilliset että taloudelliset kustannukset olisivat valtavia. Toivon ja luotan, että esitetty lisäys syrjäytymiseen pureutuvasta toimenpideohjelmasta kattaa myös nämä asiat. Ilman asuntoa köyhyysloukusta on melko mahdotonta nousta.

 

Kestävää liikennettä kasvavassa Turussa

Ennaltaehkäisyn ja elinvoiman merkitys niiden eri muodoissa tulee kaupungeissa tulevina vuosina korostumaan, kun maakunta- ja sote-uudistuksia viedään eteenpäin. Turku kasvaa, ja on tärkeää että me voimme kaupunkiorganisaationa vastata tämän kasvun paineisiin. Kasvu asettaa paineita kaavoitukselle, niin määrällisesti kuin laadullisesti. Kasvu pitää myös toteuttaa aikamme suurimman haasteen, ilmastonmuutoksen, ehdoilla. Sekä asuminen että liikkuminen täytyy voida toteuttaa planeetan asettamissa rajoissa.

Kestävä liikenne voi olla win-win -tilanne. Joukkoliikennettä ja pyöräilyä lisäämällä lisätään samalla kaupungin viihtyisyyttä, ihmisten terveyttä ja tasa-arvoa. Turun vihreiden pitkäaikaisen tavoitteen mukaisesti kaupungin investointisuunnitelmaan on varattu keskustan pyöräteiden kehittämiseen nyt miljoona euroa joka vuosi. Monet hyvät pyöräilyn edistämishankkeet ovat nitkahtamassa eteenpäin.

2000-luvun suurimpana kansanterveydellisenä ongelmana pidetään fyysistä passiivisuutta, sitä ettei liikuta. Kaupunkirakenteen pitää siksi olla sellainen, että se kannustaa liikkumaan arjessa. Pyöräilyn edistäminen vähentää hyvinvointitoimialan kuluja. Määrärahan lisäksi pyöräilyolosuhteiden kehittäminen vaatii kuitenkin entistä parempaa suunnittelua ja pyöräilyn edistämistä toimialat ylittäen. Vihreät esittivät, että pyöräilyn edistämiseksi kaupunkiin perustetaan uusi pyöräilykoordinaattorin toimi. Kaikkea ei voi saada, ja tällaisenaan pyöräilykoordinaattori ei sisälly nyt ehdotukseen, mutta luotamme, että asiaan voidaan palata muun muassa päätöksentekoon tulevassa pyöräilyn kehittämisohjelmassa.

Joukkoliikenteessä olemme ottaneet viime vuosina hienoja edistysaskeleita, ja Föli on ollut monelta kantilta menestystarina. Vihreät esitti talousarvioneuvotteluissa myös kesän supersuositun vesibussiliikenteen vakinaistamista, reitin pidentämistä sekä pysäkkien kehittämistä esteettömiksi, ja oli hienoa nähdä tämä tavoite monen muunkin ryhmän agendalla.

Kiitos kaikille ryhmille neuvotteluista ja siitä, että saimme monia hyviä asioita yhdessä eteenpäin. Jos asioita nimittäin halutaan eteenpäin, on niitä usein edistettävä näin – yhdessä.

Share

Lautakunta hyväksyi Hirvensalon osayleiskaavan

Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta hyväksyi tänään osaltaan Hirvensalon osayleiskaavaehdotuksen, joka etenee seuraavaksi kaupunginhallitukseen ja lopulta valtuuston hyväksyttäväksi. Vihreät sai kaavaehdotukseen useita hyviä parannuksia.

Tekemiemme muutosten johdosta Friskalanlahden Natura-alue sekä sen arvokas peltomaisema säilyy aiempaa esitystä paremmin. Saimme myös muutettua ehdotusta niin, että useampi maisemallisesti arvokas metsänyppylä säilyy ja rantaa varataan aiempaa enemmän yleiseen käyttöön. Laajamittaisempi kaavoitus keskittyy uuden kävely- ja pyöräilysillan varauksen viereen saaren pohjoisosaan, lähelle keskustaa.

Hirvensalon asukasmitoitus +15 000 henkilöä on päätetty jo aiemmin Turun kaupunkiseudun rakennemallissa. Saari voi toivottavasti jatkossa tarjota hyvän kodin entistä useammalle turkulaiselle. Tämä edellyttää riittävää luonnon säilymistä sekä nykyistä paljon parempia joukkoliikenne- ja pyöräily-yhteyksiä, joita ollaankin suunnittelemassa. Tulevaisuuden etätyömahdollisuudet, yhteiskäyttöautot ja muut älykkäät liikennemuodot kehittyvät myös toivottavasti rinta rinnan Hirvensalon kanssa.

Vihreiden valtuustoryhmä päätti, että voimme hyväksyä osayleiskaavaan siltavarauksen Uittamon kohdalle. Tämä ei tarkoita, että siltaa rakennettaisiin, ainakaan nykytilanteessa tai välttämättä koskaan. Olemassaoleviin ruuhkiin ratkaisut löytyvät muualta. Uittamon ja Hirvensalon välinen siltavaraus on kuitenkin olemassa kaavassa, mikäli se väestön kasvaessa jossain vaiheessa tulisi ajankohtaiseksi. Edellytyksemme siltavaraukselle oli, että se ei merkittävästi heikennä Natura-arvoja, kuten lakikin määrää, ja mihin nyt ollaankin erinäisillä lievennystoimilla pääsemässä.

Osayleiskaava etenee kuitenkin kaupunginvaltuuston hyväksymiskäsittelyyn vasta, kun olemme saaneet ELY-keskukselta lausunnon siitä, että Natura-arvion täydennys on riittävä.

Share

Ruoppausmassojen meriläjitys lopetettava

Teimme valtuustokollegani Mikaela Sudqvistin kanssa tämän valtuustokauden viimeisessä kokouksessa jo pitkään suunnittelemamme valtuustoaloitteen Turun Sataman ruoppausmassojen meriläjityksen kieltämiseksi. Jättämämme aloitteen allekirjoitti koko Vihreän valtuustoryhmä.

Valtuustoaloite

29.5.2017

Valtuustoaloite Turun Satama Oy:n ruoppaamien massojen meriläjityksen lopettamiseksi

Airistolle läjitettävät ruoppausmassat ovat jo pitkään herättäneet huolta niin tutkijoiden, asukkaiden kuin ammattiaan alueella harjoittavienkin keskuudessa. Ruoppausmassojen läjityksen yhteydessä sedimentteihin kertyneet ravinteet ja haitta-aineet vapautuvat sedimentistä veteen ja pääsevät uudelleen kiertoon. Ravinnepitoisuuksien kasvua ja rehevöitymistä pidetään Saaristomeren ja koko Itämeren suurimpana ympäristöongelmana. Itämeri on myös yksi maailman saastuneimpia meriä. Saastuminen aiheutuu ihmisen harjoittamista toimista, kuten likaantuneiden ruoppausmassojen läjityksestä.

Turun kaupunki on Itämerihaasteen myötä sitoutunut toimimaan rannikkovesien ja koko Itämeren hyväksi. kaupunki on haasteen osana sitoutunut mm. vähentämään aiheuttamaansa ravinnekuormitusta sekä laivaliikenteen ja veneilyn päästöjä. Turku 2029 -kaupunkistrategiassa linjataan ympäristönsuojelun olevan Turulle tärkeää ja että Turku toimii aktiivisesti erityisesti Itämeren ja Saaristomeren suojelussa.

Airistolla tehdyistä selvityksistä käy ilmi, että kalojen lisääntyminen on heikentynyt Airistolla jatkuvasti koko meriläjityksen ajan alkaen vuodesta 1989. Tulokset ovat hälyttäviä, sillä Turun edustan merialuetta pidetään Saaristomeren tärkeimpänä kalojen lisääntymisalueena. Alue on erityisen tärkeä silakalle. Turun kaupungin Ympäristön tila 2015 -julkaisussa todetaan tutkimusten viittaavan siihen, että läjityksellä on negatiivisia ympäristövaikutuksia ja että Airiston ekologinen tila on heikentynyt. Merenpohjan ekologinen tila on heikentynyt myös läjitysalueen ulkopuolella. Pohjaeläinlajisto on supistunut ja yksilömäärät ovat vähentyneet. Myös kalojen lisääntyminen on heikentynyt ja asukkaat ovat kokeneet virkistysarvojen heikentyneen. Nämä tiedot puhuvat meriläjityksestä luopumisen puolesta. Myös varovaisuusperiaate puoltaa meriläjityksistä luopumista. Varovaisuusperiaatteen mukaan suojelutoimiin on ryhdyttävä, mikäli tieteellisen näytön perusteella on aihetta epäillä mereen joutuvan aineen tai aineiden aiheuttavan vaaraa, haittaa, häiriötä tai vahinkoa ympäristölle. Tästä huolimatta Turun Satama esittää uudeksi yli miljoonan kuution yhteisläjitysalueeksi nykyisen Rajakarin viereistä aluetta Pohjois-Airistolla.

Omistajapolitiikka on kaupungin strategisen johtamisen väline, jonka tavoitteena on edistää mm. Turku- konsernin päätöksenteon johdonmukaisuutta. Satama aikeet jatkaa ravinteita ja haitta-aineita sisältävän ruoppausmassan läjittämistä Airistolle ovat ristiriidassa kaupungin asettamien tavoitteiden kanssa.

Me allekirjoittaneet valtuutetut esitämme, että Turun kaupunki käyttää omistajaohjausta ja edellyttää Turun Satama Oy:tä lopettamaan ruoppausmassojen meriläjityksen ja käsittelevän jatkossa ruopattavat massat muulla tavalla, esim. puhdistamalla, läjittämällä maalle tai stabiloimalla rantapenkereeseen, kun tällä hetkellä voimassa oleva läjityslupa umpeutuu vuonna 2019.

Turussa 29.5.2017

Mikaela Sundqvist
Saara Ilvessalo

Kuvituskuva Wikipediasta: Oleg Alexandrov - Oma teos, CC BY-SA 3.0, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=30053573
Kuvituskuva Wikipediasta: Oleg Alexandrov – Oma teos, CC BY-SA 3.0, https://commons.wikimedia.org/w/index.php?curid=30053573
Share

Tietopohjaisia päätöksiä ja pitkäjänteistä politiikkaa

Pidimme viikonloppuna Turun vaalikadulla Tieteen ja teknologian vihreiden varapuheenjohtajan Jakke Mäkelän kanssa puheet tieteen ja teknologian arvostamisesta päätöksenteossa sekä tiedepohjaisesta politiikasta. Jaken osuuden löydät täältä.

Politiikassa pitäisi kiistelyn sijaan arvostaa faktoja ja sivistynyttä väittelyä. Tieteen ja teknologian vihreillä on neljä vaalitavoitetta: tiedolla johtaminen, koulutus, teknologian ihmisläheinen hyödyntäminen ja pitkäjänteinen politiikka. Pyrin itse puheessani konkretisoimaan näitä tavoitteita Turun näkökulmasta.

 

  1. Tiedolla johtaminen

Turun vihreiden tavoitteissa tiedolla johtaminen näkyy ennen muuta päätöksenteon avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisäämisenä. Päämääränä on varmistaa, että turkulaiset voivat osallistua päätöksentekoon myös vaalien välillä. Tieto ei siis jää ainoastaan päättäjien yksinoikeudeksi, vaan sitä tarjotaan kaikille. Samoin lisäämällä ihmisten osallisuutta esimerkiksi kansanäänestyksillä, keskustelevan demokratian keinoilla tai erilaisilla osallistumisilloilla saadaan kaikkein ihmisten tieto päätöksenteon käyttöön.

Turussa valta on asukkailla, eikä päätöksiä voi ostaa. Haluamme kehittää kaupungin johtamisjärjestelmää demokraattisemmaksi ja osallistaa asukkaita enemmän päätöksentekoon. Vihreiden mielestä Turkuun pitää valita pormestari, jotta vaalien tulos näkyy myös kaupungin johdossa.

Vihreät haluavat, että lautakunnat ja kaupunginhallitus velvoitetaan vuosittain vähintään kahteen asukkaille avoimeen kokoukseen. Haluamme avata päätöksentekoa jo valmisteluvaiheessa paremmin kaupungin verkkosivuilla.

Turussa täytyy vahvistaa asukkaiden osallisuutta ja kutsua kaupunkilaisia keskustelemaan Turun kehittämisestä. Järjestetään kansanäänestyksiä suurista kaupunkilaisia kiinnostavista kysymyksistä ja edistetään lähidemokratiaa!

Lisäksi tiedolla johtamiseen kuuluu tietenkin se, että teemme päätökset kunnollisen ja riittävän tiedon perusteella. Ilmoilla liikkuu nyt paljon helppoja ratkaisuehdotuksia monimutkaisiin ongelmiin – vaihtoehtoisilla faktoilla eli valheilla ei ikinä pidä olla sijaa Turun päätöksenteossa.

2. Koulutus

Koulutusteemamme mukaisesti hyvä tulevaisuus alkaa kouluista. Teema on yhteinen niin Tieteen ja teknologian vihreille, Turun vihreille kuin koko Suomen vihreille.

Turku on sivistyskaupunki. Laadukas koulutus on kaupunkimme tärkeimpiä tehtäviä. Vihreässä koulutuskaupungissa vahvistetaan kaikkien mahdollisuutta kouluttautua iästä, taustasta ja tulotasosta riippumatta. Haluamme pitää kiinni monipuolisista sivistyspalveluistamme ja kehittää niitä vastaamaan muuttuvaan maailman tarpeisiin. Koulutuskaupunki Turussa sivistystä on tarjolla monipuolisesti ja kaikille.

Vihreät haluavat huolehtia lapsista ja nuorista. Tahdomme pitää koulut lähellä kotia ja päivähoitoryhmät pieninä. Koulutuksesta ei saa leikata. Jokaiselle alle 25-vuotiaalle pitää tarjota työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka.

Näin haluamme taata nuorille mahdollisuuden opiskella, tehdä töitä ja rakentaa omaa elämäänsä Turussa. Toisaalta tavoite tarkoittaa sitä, että oma opinahjo on lapsen ikään nähden tarpeeksi lähellä ja että koulurakennus on hyvässä kunnossa. Toisaalta kyse on opintojen sisällöstä: meillä on oltava riittävän pienet ryhmät, erityisapua tarjolla ja kunnon keinot laittaa kiusaamiselle stoppi. Yhdenvertaisuutta pitää edistää jo päiväkodista asti, oli kyse sitten maahanmuuttajataustaisten, sukupuoli- tai seksuaalivähemmistöjen tai heikosti toimeentulevien kohtelusta.

Haluamme rakentaa Turun, jossa kasvatetaan lapsia kansainvälisen ja yhdenvertaisen maailman jäseniksi. Koulussa annetaan ne eväät, joilla ihmisistä kasvaa lähdekriittisiä, kokonaisuuksia ymmärtäviä ja ajattelevia yhteiskunnan jäseniä.

3. Teknologian ihmisläheinen hyödyntäminen

Turku on paitsi sivistys- myös teknologiakaupunki. Taloudellista hyvinvointia lisätään kehittämällä ympäristöystävällisiä ratkaisuja, panostamalla luovaan talouteen ja telakan toimintaan. Kehittyvässä Turussa uskalletaan uudistua ja rakennetaan kaupunkiympäristöä tulevaisuutta varten.

Turun kuntavaaliohjelmassa teknologia painottuu ennen muuta kaavoituksessa ja liikenteessä. Tavoitteenamme on suunnitella viihtyisä kaupunki, jossa jokainen voi nähdä ikkunastaan vihreää luontoa. Tähän päästään rakentamalla tiivistä, viihtyisää ja arkkitehtonisesti tasokasta kaupunkia vanhaa kunnioittaen ja suojellen sekä viheralueita säilyttäen. Uusi rakentaminen pitää keskittää olemassa olevan asutuksen ja joukkoliikenneyhteyksien luo.

Raitiotien rakentaminen ja joukkoliikenteen sähköistäminen ovat vihreiden tärkeitä päämääriä. Raitiotie on tulevaisuuden kulkumuoto, joka samalla kunnioittaa Turun historiaa. Uudenlainen pikaraitiotie luo hyvää kaupunkikehitystä, lisää kiinteistöjen arvoa sekä lisää joukkoliikenteen osuutta Turun tavoitteiden mukaisesti. Millään muulla keinolla näihin lopputuloksiin ei päästä, ja uuden teknologian hyödyntäminen pikaraitiotietä suunniteltaessa onkin A ja O.

4. Pitkäjänteinen politiikka

Vihreiden koko politiikka perustuu pitkäjänteisyyteen ja jälkipolvien huomioimiseen. Niin myös Turun vihreiden. Meidän on kannettava vastuumme, ettemme jätä jälkipolville kohtuutonta sosiaalista, ekologista tai taloudellista velkaa.

Eräät tärkeimmistä ajamistamme hankkeista antavat parhaan hyödyn parhaassakin tapauksessa vasta monen vaalikauden kuluttua, ja siksi on tärkeää  suunnitella ne nyt oikein.

Vihreiden yksi päämäärä on tehdä Turusta hiilineutraali kunta vuoteen 2040 mennessä. Tämä tulee olemaan todella haastavaa, mutta Turku on jo alkanut toteuttaa tavoitetta. Nyt on pidettävä huolta siitä, että päätökset jatkuvat linjakkaina ja kannamme oikeasti vastuumme ilmastonmuutoksen hillitsemisestä.

Raideliikenteen investoinnit ovat luonteeltaan pitkäjänteisiä. Henkilöjunaliikenne Uuteenkaupunkiin voitaisiin toteuttaa kaikkein nopeimmin, lähes välittömästi. Siihen sisältyy myös vähiten taloudellisia riskejä.

Tunnin juna Helsinkiin on jo suurempi haaste ja suurempi kustannuserä, mutta sitä on ajettava vahvasti yhdessä alueen muiden kuntien kanssa. Tunnin juna toisi pääkaupunkiseutua lähemmäs Turkua ja edistäisi työllisyyttä.

Turun raitiotien rakentaminen on ensi kauden suurimpia infrastruktuurihankkeita, ja siinä pallo on  täysin Turulla itsellään. Toivomme kaikkien osapuolten tajuavan, että sitä täytyy investointina arvioida kymmenien vuosien päähän.

Tulevaisuuden Turku rakennetaan tänään.

Share