Tietopohjaisia päätöksiä ja pitkäjänteistä politiikkaa

Pidimme viikonloppuna Turun vaalikadulla Tieteen ja teknologian vihreiden varapuheenjohtajan Jakke Mäkelän kanssa puheet tieteen ja teknologian arvostamisesta päätöksenteossa sekä tiedepohjaisesta politiikasta. Jaken osuuden löydät täältä.

Politiikassa pitäisi kiistelyn sijaan arvostaa faktoja ja sivistynyttä väittelyä. Tieteen ja teknologian vihreillä on neljä vaalitavoitetta: tiedolla johtaminen, koulutus, teknologian ihmisläheinen hyödyntäminen ja pitkäjänteinen politiikka. Pyrin itse puheessani konkretisoimaan näitä tavoitteita Turun näkökulmasta.

 

  1. Tiedolla johtaminen

Turun vihreiden tavoitteissa tiedolla johtaminen näkyy ennen muuta päätöksenteon avoimuuden ja läpinäkyvyyden lisäämisenä. Päämääränä on varmistaa, että turkulaiset voivat osallistua päätöksentekoon myös vaalien välillä. Tieto ei siis jää ainoastaan päättäjien yksinoikeudeksi, vaan sitä tarjotaan kaikille. Samoin lisäämällä ihmisten osallisuutta esimerkiksi kansanäänestyksillä, keskustelevan demokratian keinoilla tai erilaisilla osallistumisilloilla saadaan kaikkein ihmisten tieto päätöksenteon käyttöön.

Turussa valta on asukkailla, eikä päätöksiä voi ostaa. Haluamme kehittää kaupungin johtamisjärjestelmää demokraattisemmaksi ja osallistaa asukkaita enemmän päätöksentekoon. Vihreiden mielestä Turkuun pitää valita pormestari, jotta vaalien tulos näkyy myös kaupungin johdossa.

Vihreät haluavat, että lautakunnat ja kaupunginhallitus velvoitetaan vuosittain vähintään kahteen asukkaille avoimeen kokoukseen. Haluamme avata päätöksentekoa jo valmisteluvaiheessa paremmin kaupungin verkkosivuilla.

Turussa täytyy vahvistaa asukkaiden osallisuutta ja kutsua kaupunkilaisia keskustelemaan Turun kehittämisestä. Järjestetään kansanäänestyksiä suurista kaupunkilaisia kiinnostavista kysymyksistä ja edistetään lähidemokratiaa!

Lisäksi tiedolla johtamiseen kuuluu tietenkin se, että teemme päätökset kunnollisen ja riittävän tiedon perusteella. Ilmoilla liikkuu nyt paljon helppoja ratkaisuehdotuksia monimutkaisiin ongelmiin – vaihtoehtoisilla faktoilla eli valheilla ei ikinä pidä olla sijaa Turun päätöksenteossa.

2. Koulutus

Koulutusteemamme mukaisesti hyvä tulevaisuus alkaa kouluista. Teema on yhteinen niin Tieteen ja teknologian vihreille, Turun vihreille kuin koko Suomen vihreille.

Turku on sivistyskaupunki. Laadukas koulutus on kaupunkimme tärkeimpiä tehtäviä. Vihreässä koulutuskaupungissa vahvistetaan kaikkien mahdollisuutta kouluttautua iästä, taustasta ja tulotasosta riippumatta. Haluamme pitää kiinni monipuolisista sivistyspalveluistamme ja kehittää niitä vastaamaan muuttuvaan maailman tarpeisiin. Koulutuskaupunki Turussa sivistystä on tarjolla monipuolisesti ja kaikille.

Vihreät haluavat huolehtia lapsista ja nuorista. Tahdomme pitää koulut lähellä kotia ja päivähoitoryhmät pieninä. Koulutuksesta ei saa leikata. Jokaiselle alle 25-vuotiaalle pitää tarjota työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka.

Näin haluamme taata nuorille mahdollisuuden opiskella, tehdä töitä ja rakentaa omaa elämäänsä Turussa. Toisaalta tavoite tarkoittaa sitä, että oma opinahjo on lapsen ikään nähden tarpeeksi lähellä ja että koulurakennus on hyvässä kunnossa. Toisaalta kyse on opintojen sisällöstä: meillä on oltava riittävän pienet ryhmät, erityisapua tarjolla ja kunnon keinot laittaa kiusaamiselle stoppi. Yhdenvertaisuutta pitää edistää jo päiväkodista asti, oli kyse sitten maahanmuuttajataustaisten, sukupuoli- tai seksuaalivähemmistöjen tai heikosti toimeentulevien kohtelusta.

Haluamme rakentaa Turun, jossa kasvatetaan lapsia kansainvälisen ja yhdenvertaisen maailman jäseniksi. Koulussa annetaan ne eväät, joilla ihmisistä kasvaa lähdekriittisiä, kokonaisuuksia ymmärtäviä ja ajattelevia yhteiskunnan jäseniä.

3. Teknologian ihmisläheinen hyödyntäminen

Turku on paitsi sivistys- myös teknologiakaupunki. Taloudellista hyvinvointia lisätään kehittämällä ympäristöystävällisiä ratkaisuja, panostamalla luovaan talouteen ja telakan toimintaan. Kehittyvässä Turussa uskalletaan uudistua ja rakennetaan kaupunkiympäristöä tulevaisuutta varten.

Turun kuntavaaliohjelmassa teknologia painottuu ennen muuta kaavoituksessa ja liikenteessä. Tavoitteenamme on suunnitella viihtyisä kaupunki, jossa jokainen voi nähdä ikkunastaan vihreää luontoa. Tähän päästään rakentamalla tiivistä, viihtyisää ja arkkitehtonisesti tasokasta kaupunkia vanhaa kunnioittaen ja suojellen sekä viheralueita säilyttäen. Uusi rakentaminen pitää keskittää olemassa olevan asutuksen ja joukkoliikenneyhteyksien luo.

Raitiotien rakentaminen ja joukkoliikenteen sähköistäminen ovat vihreiden tärkeitä päämääriä. Raitiotie on tulevaisuuden kulkumuoto, joka samalla kunnioittaa Turun historiaa. Uudenlainen pikaraitiotie luo hyvää kaupunkikehitystä, lisää kiinteistöjen arvoa sekä lisää joukkoliikenteen osuutta Turun tavoitteiden mukaisesti. Millään muulla keinolla näihin lopputuloksiin ei päästä, ja uuden teknologian hyödyntäminen pikaraitiotietä suunniteltaessa onkin A ja O.

4. Pitkäjänteinen politiikka

Vihreiden koko politiikka perustuu pitkäjänteisyyteen ja jälkipolvien huomioimiseen. Niin myös Turun vihreiden. Meidän on kannettava vastuumme, ettemme jätä jälkipolville kohtuutonta sosiaalista, ekologista tai taloudellista velkaa.

Eräät tärkeimmistä ajamistamme hankkeista antavat parhaan hyödyn parhaassakin tapauksessa vasta monen vaalikauden kuluttua, ja siksi on tärkeää  suunnitella ne nyt oikein.

Vihreiden yksi päämäärä on tehdä Turusta hiilineutraali kunta vuoteen 2040 mennessä. Tämä tulee olemaan todella haastavaa, mutta Turku on jo alkanut toteuttaa tavoitetta. Nyt on pidettävä huolta siitä, että päätökset jatkuvat linjakkaina ja kannamme oikeasti vastuumme ilmastonmuutoksen hillitsemisestä.

Raideliikenteen investoinnit ovat luonteeltaan pitkäjänteisiä. Henkilöjunaliikenne Uuteenkaupunkiin voitaisiin toteuttaa kaikkein nopeimmin, lähes välittömästi. Siihen sisältyy myös vähiten taloudellisia riskejä.

Tunnin juna Helsinkiin on jo suurempi haaste ja suurempi kustannuserä, mutta sitä on ajettava vahvasti yhdessä alueen muiden kuntien kanssa. Tunnin juna toisi pääkaupunkiseutua lähemmäs Turkua ja edistäisi työllisyyttä.

Turun raitiotien rakentaminen on ensi kauden suurimpia infrastruktuurihankkeita, ja siinä pallo on  täysin Turulla itsellään. Toivomme kaikkien osapuolten tajuavan, että sitä täytyy investointina arvioida kymmenien vuosien päähän.

Tulevaisuuden Turku rakennetaan tänään.

FacebookTwitterGoogle+Share

Avaimet kotouttamiseen Turun käsissä

Turun kaupunginvaltuustossa käytiin tänään tiedoksi merkittävä keskustelu turvapaikanhakijatilanteesta, jota alustamassa oli asiantuntijoita niin ministeritasolta, Maahanmuuttovirastosta, SPR:stä, Poliisilaitokselta kuin Turun kaupungin viranhaltijoista. Puheenvuorojen pituuksia rajoitettiin, mikä oli keskustelun sujuvuuden ja asiallisuuden nimissä erittäin hyvä asia.

Kaupungintalon ulkopuolella torvia soittamassa ja rasistista älämölöä huutamassa oli parinkymmenen ihmisen äänekäs joukko, joka häiritsi kokouksen kulkua. Vähän ironista, että nämä samat ihmiset vaativat keskustelua maahanmuutosta, ja nyt tekevät kaikkensa sitä häiritäkseen.

Kiitin omassa puheenvuorossani alustajia asiantuntevista alustuksista ja kysyin maahantulleiden kotouttamisesta. Keskityin puheessa nimenomaan kunnan osuuteen kotouttamisen onnistumisessa – Vihreät on esittänyt omia ratkaisujaan myös valtion tasolla. Kysymykseeni asiantuntijat vastasivat kaikkein tärkeimpien kunnan käsissä olevien kotoutustoimenpiteiden olevan kielenopetus ja muu koulutus sekä sosiaalista integraatiota edistävä kaavoitus.

Alla se puhe, minkä alun perin kirjoitin – Puhuin tästä tiiviyden nimissä ehkä noin kolmasosan :)

“Meillä kaikilla, itsellänikin, olisi paljon kommentoitavaa siihen, mitä Euroopassa pitäisi tehdä ja mitä Suomen hallituksen pitäisi tehdä, mutta tämä on Turun kaupunginvaltuusto. Turvapaikanhakijatilanteessa on paljon elementtejä joille me ei voida Turkuna tehdä mitään.

Lähdetään faktoista. Emme voi sulkea silmiämme tai rajojamme maailman ihmisten hädältä. Maailmassa on tällä hetkellä noin 60 miljoonaa ihmistä, jotka ovat joutuneet pakenemaan kodistaan turvattomuuden, vainon, sodan tai luonnonkatastrofien vuoksi. Kansainvälisen oikeuden mukaan meillä on velvollisuus auttaa näitä hädänalaisia ihmisiä. Maailman kriisien takia turvapaikanhakijoita saapuu myös Suomeen entistä enemmän.

Näille tosiasioille emme voi mitään. Turku ei kykene ratkaisemaan Lähi-idän kriisiä tai vaikuttamaan Eurooppaan saapuvien ihmisten määrään. Me voimme kuitenkin muuttaa Turun toimia turvapaikanhakijoiden vastaanottamisessa. Oikeanlaisella kotouttamisella pystymme ehkäisemään ongelmia ja lisäämään kaikkien hyvinvointia. Nyt pitää katsoa eteenpäin ja päättää siitä, mitä Turun kaupungin käsissä on.

Oikeilla toimilla voidaan päästä win-win tilanteeseen: Toisaalta saada uusia veronmaksajia ja korjata sekä Turun, Turun seudun että Varsinais-Suomen vinksallaan olevia väestöpyramideja. Toisaalta osoittaa inhimillisyytemme ja auttaa maailman hädänalaisimpia.

Kaiken a ja o on kotouttaminen.

Minä olen syntynyt Turussa. Minua on kotoutettu jotakuinkin kaikki elämäni 26 vuotta. On maksettu neuvolat, terveyspalvelut, peruskoulu, korkeakoulutus, sosiaalipalvelut. Tämä kotoutus on onnistunut – Olen nyt tuottava yhteiskunnan veronmaksaja – mutta se on tullut kalliiksi. Tämä on se onnistuneen kotouttamisen taso, mistä puhutaan myös maahanmuuttajien osalta.

Millä voimme perustella sitä, ettei vastaavia kotoutusinvestointeja kannattaisi tehdä turvapaikanhakijoiden kohdalla – Senkö takia että he ovat sattuneet syntymään muualla, tai ovat erinäköisiä kuin minä? Tämä, hyvät ystävät, olisi sitä kuuluisaa rasismia.

Koti, kieli, koulutus, työ ja kontaktit kantasuomalaisiin ovat nähdäkseni viisi tärkeintä osa-aluetta kotoutumisessa. Asunnottomuus on yleisempää maahanmuuttajien kuin muiden ihmisryhmien kohdalla. Jokainen tulija ansaitsee kodin – paikan johon asettua ja alkaa rakentaa uutta elämää ja josta käsin saada myös kontakteja kantaväestöön. Jokainen tulija ansaitsee myös kunnollista kielenopetusta, ja erityistarpeet pitää huomioida myös muussa koulutuksessa – Ihan alusta lähtien.

Maahanmuuttajien työllistymistä ja työhön perehtymistä voidaan tukea esimerkiksi yritysyhteistyöllä. Kaavoituspolitiikalla taas voidaan ehkäistä asuinalueiden sosiaalista segregaatiota: rakennetaan alueille erilaisia asuntokohteita. Meidän pitää myös vaikuttaa kantasuomalaisten asenteisiin maahantulijoita kohtaan rasismin vähentämiseksi.

Suhteellisen pienet panostukset, esimerkiksi kotouttamissuunnitelmien käyttöönotto, tuplaavat tutkimusten mukaan kotoutumisen onnistumismahdollisuudet. Turvapaikanhakijoista löytyy valtava voimavara, jos vain osaamme kaupunkina kotouttamisen kautta auttaa sen esiinnostamisessa. Osoitetaan, että Turulla on rohkeutta tarttua haastavan tilanteen tarjoamiin mahdollisuuksiin.”

Muina teemoina valtuuston kokouksessa olivat tiedonanto sote-uudistuksesta ja päätös Raunintien kaavasta.


Puhe SYL:n liittokokouksessa

Hyvä puheenjohtaja, ärade ordförande, arvoisat Suomen ylioppilaskuntien liiton kokousedustajat, bästa mötesdeltagare.

Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ViNO kiittää mahdollisuudesta osallistua liittokokoukseenne ja tervehtii teitä ilolla.

Hyvät opiskelijat, olemme saaneet tänä vuonna kylmää kyytiä. Suomen hallitus on osoittanut heti alkukautenaan olevansa ennennäkemättömän koulutus- ja opiskelijavihamielinen. Se leikkaa koulutuksesta hurjia summia, pienentää jo nykyisellään täysin riittämätöntä opintotukea, laskee tietoisesti suomalaisten koulutustasoa, vähentää kansainvälisyyttä, kaavailee lukukausimaksuja ja heikentää nuorisotakuuta. Opiskelijoita lyödään urakalla.

Me olemme todistamassa sellaista politiikkaa, jossa ei kyllä ole järjen häivää. Jos mikään yritys tai paikkakunta olisi irtisanonut samanlaisia määriä henkilöitä kuin yliopistot nyt, siellä olisi ministeri toisen perään hattu kourassa lupailemassa valtiontukia. Tai jos millekään muulle ryhmälle yritettäisi sanoa, että me vähennetään sinun sosiaaliturvaasi entisestään mutta tästäpä saisit edullista pikavippiä, niin ei kyllä menisi läpi.

Koulutusvihamielisen politiikan vastapainoksi tarvitsemme vahvaa opiskelijaliikettä. Sellaista, joka puolustaa oikeuksiaan, jaksaa vääntää ministereille faktoja rautalangasta ja uskaltaa kertoa mielipiteensä tästä kurasta. Sellaista, joka muistuttaa, että ennen vaaleja hallituspuolueetkin lupasivat, ettei koulutuksesta enää leikata – Ennen kuin menivät tämän lupauksen silmää räpäyttämättä rikkoivat. Kyllä hävettää.

Meillä on Vihreissä nuorissa ja opiskelijoissa ollut ilo tehdä yhteistyötä SYLlin kanssa tänä vuonna niin eduskuntavaalien kuin opiskelijan oikeuksien puolustamisen tiimoilta. Olemme yhdistäneet voimiamme ainakin maksuttoman koulutuksen, opiskelijoiden toimeentulon ja koulutuksen rahoituksen tiimoilta. Olemme lausuneet opintotuen uudistamisesta ministerin selvitysmiehelle: Meidän sosiaaliturva ei kestä leikkauksia tai lainapainotteisuutta!

Toivon meille viisautta tehdä töitä yleisen edun ja kaikkien opiskelijoiden hyvinvoinnin puolesta jatkossakin. Toivon meille rohkeutta sanoa yhtenä suurena opiskelijaliikkeenä: Nyt riittää! Koulutuksesta on leikattu kestämättömän paljon. Me emme suostu tähän enää.

Toivon Suomen ylioppilaskuntien liitolta johtajuutta tässä opintotuki- ja koulutusleikkausten vastaisessa taistelussa. Pelissä on Suomen koulutuksen ja nuorison tulevaisuus. Siinä työssä tarvitaan yhteistyötä kaikkien korkeakoulujen opiskelijakuntien ja poliittisten opiskelijajärjestöjen kesken.

Kiitos kaikesta hyvästä yhteistyöstä, jota olemme vuosien varrella tehneet ja jota tulevaisuudessa voimme toivottavasti entistäkin enemmän tehdä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Toivon viisaita päätöksiä ja henkilövalintoja. Haluan onnitella ensi vuoden luottamushenkilöitä jo tässä vaiheessa. Teillä on edessänne melkoinen savotta, mutta myös etuoikeus tehdä töitä tärkeiden asioiden parissa. ViNO taistelee kanssanne laadukkaan koulutuksen ja opiskelijoiden hyvinvoinnin puolesta.

Ha ett trevligt möte, hoppas ni njuter.

Antoisaa ja keskusteluntäyteistä liittokokousta: Toivottavasti olette nauttineet, sillä onhan niin, että liittokokous on ihmisen parasta aikaa!

SYL-puhe 2015


Euroopan neuvoston kuntakongressin kuulumisia

(Jos et jaksa lukea, tsekkaa parin minuutin Snapchat-videoraportit tekstin lopusta)

Osallistuin lokakuun lopulla Euroopan neuvoston kunta- ja aluehallintokongressin kokoukseen Strasbourgissa, Ranskassa. Olen toiminut Suomen delegaation varajäsenenä ja Vihreiden edustajana tämän kunnallisvaalikauden, ja tällä kertaa pääsin osallistumaan kokoukseen ensimmäistä kertaa äänivaltaisena.

Euroopan neuvosto on Euroopan vanhin ja laajin poliittinen yhteistyö- ja ihmisoikeusjärjestö. Sen tehtävänä on turvata ja edistää ihmisoikeuksia, oikeusvaltioperiaatteita ja demokratiaa. Neuvoston piirissä toimii kunta- ja aluehallintokongressi, jonka tavoitteena on vahvistaa ja edistää Euroopan paikallisviranomaisten itsehallintoa sekä huolehtia demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen toteutumisesta paikallistasolla.  Kerroin kongressista tarkemmin viime raportissa.

Kongressihan siis hyväksyy työssään erilaisia raportteja, joihin liittyy paitsi tutkimusosio, myös suosituksia jäsenmaille. Raportit menevät tiedoksi ministeriöihin, mutta näiden omien kokousmuistioideni muodossa yritän saada niitä tietoon myös muille kiinnostuneille. Tiivistelmä kaikista tässä kokouksessa hyväksytyistä raporteista löytyy kongressin nettisivuilta. Raporttien hyväksymistä edeltävän keskustelun avaavat usein muutamat kutsutut vieraspuhujat, joiden puheet löytyvät myös samaisilta nettisivuilta.

Paikallis- ja aluehallinnon 29. kongressin aiheena oli ajan henkeen sopivasti ”Alueelliset vastaukset ihmisoikeushaasteisiin – siirtolaisuus, syrjintä ja sosiaalinen osallistaminen”. Kongressin puheenjohtaja Jean-Claude Frecon painotti avauspuheenvuorossaan paikallishallinnon avainasemaa ajankohtaisten ongelmien ratkaisemiseksi: esimerkiksi pakolaiskriisi on globaali ongelma joka vaatii globaalin ratkaisun, mutta konkreettiset toimenpiteet on tehtävä alueilla. Myös pääsihteeri Thorbjørn Jagland korosti, että kriisin ratkaisu vaatii hyvää organisointia kaikilla tasoilla. Jokainen Eurooppaan tuleva pakolainen tai turvapaikanhakija nauttii Euroopan ihmisoikeussopimuksen takaamia vähimmäisoikeuksia. Nämä näkökulmat nousivat vahvasti esiin myös edustajien puheenvuoroissa. Lempikommenttini taisi olla ”migrants don’t put us into danger – it is the heatred, racism and intolerance that does.”

Kokouksessa hyväksyttiin myös raportti ”Guidelines for local and regional authorities on preventing radicalisation and manifestations of hate at the grassroots level”, jossa paikallisviranomaisille suositeltiin erinäisiä toimenpiteitä radikalisoitumisen estämiseksi. Raportissa kiinnitetään huomiota radikalisoitumisen eri muotoihin: sekä ääri-islamistisiin että rasistisiin ja muukalaisvihamielisiin hyökkäyksiin. Kokouksessa korostettiin nuorten osallisuutta ja opastusta tilanteessa, jossa moni saattaa kokea hämmennystä yhteiskunnan ja koko Euroopan tilasta.

Yksi kokouksessa korostuneista teemoista oli nuorten osallisuus. Mukana oli nyt kolmatta kertaa 38 edustajan nuorisodelegaatio, yksi lähes joka jäsenmaasta. Kongressi hyväksyi raportit niin nuorten osallistumisen lisäämisestä, e-mediasta ja e-demokratiasta kuin äänestysikärajan laskemisesta 16 vuoteen paikallisvaaleissa. Pidin itsekin puheen äänestysikärajan laskemisen puolesta, ja kongressi suositteleekin nyt ikärajan laskemista nuorten osallisuuden lisäämiseksi. Puheessani korostin sitä, ettei pelkkä ikärajan laskeminen riitä, vaan tarvitsemme lisäksi nuorille ominaisia tapoja vaikuttaa: kansanäänestyksiä, kansalaisaloitteita, keskustelevaa demokratiaa ja sähköisiä osallistumismahdollisuuksia.

”Thank you, Mr. President. I want to thank the rapporteur for the comprehensive and good rapport. When I was 16 I was against lowering the voting age. I though I and my friends were more immature than the adults who could vote. I thought all the brilliant wisdom was living in the brains of the adults. Now I’m ten years older and have been engaged in politics for 8 years. Today, I’m very much in favor of lowering the voting age. This is because I have realized that we, the adults in politics and the ones voting in the elections, are not in any way superior than the youth. The 16-year-old me and my friends had the same abilities to adopt information and to make informed decisions as the older ones have. Dear colleagues, we must not be afraid of giving some of our power to the youth. There are several arguments for this in the rapport. In addition, merely lowering the voting age is not enough. We need to look in the mirror and update the politics. Young people feel comfortable affecting political issues directly, not only voting on a politician every four years or so. Therefore, we should increase the different tools of direct and participatory democracy: Referendums, participatory budgeting, participation at the early stage of the decision making process and so on. This increases the participation of everyone: the young and the older ones. When we increase the direct possibilities to influence and let the youth participate in the decision making in a way that they feel natural, we can also combat the two issues discussed earlier, namely radicalization and low youth participation. Dear colleagues, democracy is too precious to be left undeveloped.”

 

Muita raportteja suosituksineen hyväksyttiin muun muassa lasten oikeuksista talouskurin aikana, luottamushenkilönä toimimisen esteistä ja naisten köyhyyden vähentämisestä. Talouskuri vaikuttaa erityisesti naisiin ja lapsiin – monet sosiaaliset ongelmat paikantuvat sukupuolisyrjintään. Köyhyys aiheuttaa muitakin ongelmia, kuten terveysongelmia ja sosiaalista eriytymistä. Talouskurin ja -ongelmien aiheuttaman köyhyyseron vähentämiseksi miesten ja naisten välillä pitää lisätä tasa-arvoa yleisesti. Koulutuksen ja opetuksen tärkeys sekä demokratian edistämisessä että kotoutumisessa, köyhyyden vähentämisessä ja radikalisoitumisen ehkäisyssä nousi avainasemaan – siksi itsestä tuntui erityisen hullulta, että kaiken tämän korostamisen keskellä Suomen hallitus leikkaa ennätyksellisiä määriä juuri siitä.

Maista esille nousivat erityisesti huolestuttavat tilanteet Ukrainassa, jonka tilanne on yhä ajankohtainen (ihmisoikeustilanne Itä-Ukrainassa on hälyttävä), Turkki, jossa mm. yksi kongressin jäsen sekä pormestareita on pidätetty ja mielenosoituksia vastaan hyökätty, ja Azerbaidžan, joka boikotoi sen demokratian tilaa kritisoinutta kongressia. Demokraattista keskustelua ja vallan hajauttamista pidettiin ratkaisuina moniin näistä ongelmista.

 

 


Puhe vihreiden pj-päivillä

Vihreät esitteli tänään vaalikampanjansa teemat ja ulkoasun vihreillä puheenjohtajapäivillä. Teemamme vaaleissa tulevat olemaan ympäristö, köyhyyden poistaminen, työ ja koulutus.

Pidin myös Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden ViNOn toisen puheenjohtajan Ozan Yanarin kanssa linjapuheen ViNOn vaaliteemoista ja -kampanjasta.

Hyvät kuulijat, rakkaat puoluekaverit,

ViNOn kevät on alkanut sellaisella rytinällä, että me ollaan melkein yllätetty itsemmekin. Vihreät nuoret ehdokkaat tiimeineen ovat valmistautuneet vaaleihin valtavalla energialla ja osaamisella. Vinolaisia ehdokkaita on lähes 30 ympäri Suomen.

Nyt haastetaan vanha politiikka ja vanhat vallanpitäjät.

ViNOn slogan näissä vaaleissa on “muutosta ilmassa”. Muutosta tämä maa ja maailma tarvitseekin.

Meidän pitää huolehtia siitä, että Suomi on hyvinvointivaltio huomennakin. Se edellyttää monia uudistuksia. Terveyseroja, tuloeroja ja hyvinvointieroja täytyy kaventaa. Painopisteen täytyy olla ennaltaehkäisyssä, palveluiden saavutettavuudessa ja köyhyyden poistamisessa. Vino ajaa laadukasta ja maksutonta koulutusta, joka takaa kaikille mahdollisuuden edetä kykyjensä mukaan –  vanhempiensa varallisuudesta riippumatta. Koulutuksesta säästämisen tie on kuljettu loppuun.

Lukukausimaksujen ehdottelun lisäksi kvartettihallitus on erityisesti luonnonsuojelun saralla yrittänyt sörkkiä rikki monia asioita, joita Vihreät hallituksessa saivat rakennettua. Me ollaan harvoin saatu näin hyvää esimerkkiä siitä, keitä ympäristö kiinnostaa oikeasti ja keitä paperilla. Monimuotoisuus, suot, sudet, kalat ja luontoarvot on aika ottaa taas tosissaan.

Meidän tehtävämme on pitää ilmastonmuutos politiikan keskiössä silloinkin, kun se ei ole mediaseksikästä. Monet muut puolueet puhuvat kauniita sanoja vihreydestä, mutta on meidän tehtävämme pitää huolta siitä, että puheet myös muuttuvat teoiksi. Tavoitteena on oltava hiilineutraali Suomi vuoteen 2050 mennessä. Kestävän Suomen rakentamisesta saadaan myös työpaikkoja ihmisille.

Vihreiden pitkään ajama perustulo on alkanut saada kannatusta useiden puolueiden riveissä. Nyt jos koskaan meidän on mahdollisuus viedä lopullisesti maaliin uudistus, joka tekee työnteosta aina kannattavaa ja antaa vakautta toimeentuloon.

Suomi on neljättä vuotta taantumassa. Jotta saisimme talouden rattaat pyörimään, meidän täytyy harjoittaa elvyttävämpää politiikkaa. Taloutta pitää uudistaa kestävälle ja vihreälle pohjalle investoimalla ympäristöystävällisiin ratkaisuihin. Lisäksi ympäristölle haitalliset tuet täytyy poistaa. Jotta voimme vastata taloutemme pitkäaikaisiin haasteisiin, pitkään poliittisessa päätöksenteossa pyörineet rakenneuudistukset on saatava maaliin. Sote-, kunta- ja eläkeuudistus on saatava kuntoon, jotta voimme varmistaa hyvinvoinnin myös tulevaisuudessa.

ViNO on feministinen järjestö. Tasa-arvo on yhteiskunnan kulmakivi ja sitä on edistettävä yhteiskunnan kaikilla osa-alueilla. Me haluamme enemmän isiä kotiin ja naisia johtajiksi. Vanhemmuuden kustannukset täytyy tasata kaikkien työnantajien kesken siirtämällä ne suoraan Kelan maksettaviksi. Perhevapaissa on otettava käyttöön 6+6+6 -malli. Samalla paljon puhutusta kotihoidontuesta voidaan luopua kokonaan.

Tasa-arvoinen avioliittolaki oli vihreille suuri voitto ja hyvä askel yhdenvertaisuuden edistymiselle. Seuraavaksi meidän täytyy muun muassa tunnustaa virallisesti kolmas sukupuoli. Lisäksi Suomen on aika siirtyä valikoivaan ja sukupuolineutraaliin asevelvollisuuteen.

Tasa-arvo ylittää myös maiden rajat. Vihreät nuoret näkevät maahanmuuton ja monikulttuurisuuden Suomen voimavarana. Myös Suomen työmarkkinat tarvitsevat maahanmuuttajia ja siksi meidän tulisi helpottaa työperäistä maahanmuuttoa. Maahanmuuttajien työllistymistä ja kotoutumista pitää edistää esimerkiksi kielikoulutusta lisäämällä. EU- ja ETA-alueen ulkopuolisille opiskelijoille ei pidä asettaa lukukausimaksuja. Suomi ei voi kääntyä sisäänpäin, vaan meidän täytyy päin vastoin houkutella maahamme uusia kansainvälisiä osaajia – Ei tehdä heidän tuloaan vaikeaksi.

Suomen globaali velvollisuus taas on ottaa vastaan myös enemmän humanitaarista maahanmuuttoa. Meidän kuuluu auttaa kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia ihmisiä. Pakolaiskiintiötä on nostettava 1500 henkeen vuodessa ja turvapaikkaa hakevien lasten säilöönotto täytyy kieltää. Paperittomien oikeudet pitää turvata – Kyse on ihmisoikeuksista.

Myös rasismi on kitkettävä ja vihapuheeseen sekä ankeaan asenneilmapiiriin on puututtava! Se on meidän kaikkien vastuu. Myös ohikulkijoiden, jotka näkevät rasistista huutelua kadulla. On poliitikkojen ja median asia olla hyväksymättä väestöryhmien leimaamista julkisessa keskustelussa.

Tällaisina kovina aikoina jos koskaan tarvitaan paremman tulevaisuuden rakentajia, ja parempaan tulevaisuuteen uskovia. Tarvitaan ihmisiä, jotka uskaltavat puolustaa pehmeitä arvoja – niitä kaikkein tärkeimpiä asioita. Ihmisiä, jotka uskovat muutokseen ja työskentelevät sen puolesta. Nousu tarvitsee tekijänsä.

ViNO on olemassa, koska työsarkaa tasa-arvoisen, inhimillisen, kestävän, yhdenvertaisen ja oikeudenmukaisen maailman rakentamisessa riittää. Meidän missiona on nuorten vihreiden läpimurto niin kevään vaaleissa kuin politiikassa niiden jälkeen. Tämä yhteiskunta tarvitsee enemmän nuoria rakentajikseen.

ViNOn tavoitteena on saada useampi kansanedustaja läpi huhtikuun vaaleissa ajamaan tavoitteitamme. Eduskunta ja myös oma ryhmämme tarvitsee uutta verta. Arkadianmäellä istuu kyllä Vihreän liikkeen perustajajäseniä, muttei yhtäkään 80-luvulla syntynyttä vihreää. “Nuoret toivomme” lähentelevät neljääkymmentä. Politiikkaan tarvitaan kaikkia – Myös oikeasti nuoria.

Nyt on siis nuorten vallankumouksen ja läpimurron aika! Seuraava vihreä sukupolvi on enemmän kuin valmis ottamaan haltuun kansanedustajan tehtävät ja muuttamaan maailmaa paremmaksi yhdessä meidän kaikkien kanssa.

 


Toriparkkikertaus on opintojen äiti

Toriparkkifantasia on jarruttanut Turun keskustan kehittämistä yli 20 vuotta. Tänään kaupunginvaltuuston kokous jää minulta harmittavasti sairastumisen takia väliin. Erityisen paljon tämä kismittää, koska tänään on mahdollista vihdoin päästä toriparkkihankkeesta kokonaan eroon – Tulos riippuu yhdestä tai kahdesta äänestä. Tässä alla blogimuodossa se, mitä olisin kokouksessa sanonut.

(EDIT: Poissaolostani huolimatta vihreiden koko ryhmä on edustettuna. Vihreät ovat ainoa puolue ja ryhmä, joka kokonaisuudessaan vastustaa toriparkkia.)

Omat syyni vastustaa hanketta ja olla ylipäätään mukana politiikassa ovat jotakuinkin samat: ekologiset, demokraattiset ja tulevaisuuteen katsovat.

Toriparkille ei ole tarvetta, sillä Louheen ja muihin keskustan parkkihalleihin mahtuu aina. Aina. Toriparkin rakentaminen lisäisi autoilua, ja autoistumiskehitys taas huonontaa kansanterveyttä ja keskustan ilmanlaatua. Tämä ei tue kestävää kehitystä ympäristön tai ihmisten terveyden kannalta.

Suurin osa turkulaisista vastustaa toriparkkia, ja myös yrittäjien enemmistö on hallia vastaan. Tämän jos minkä pitäisi painaa vaakakupissa toriparkkia vastaan. Toriparkki on demokratian irvikuva, jota on hankkeen monista kaatumisista huolimatta yritetty ajaa kuin käärmettä pyssyyn.

Toriparkki on menneisyyden hanke. Muissa eurooppalaisissa Turun kokoluokan kaupungeissa autoilu vähenee. Toriparkkisuunnitelmat ovat lähes kolmenkymmenen vuoden takaa – Kaupunkia pitäisi kehittää tulevaisuutta varten, ei menneisyyden huonoiksi todetuilla suunnitelmilla. Moderneissa kaupungeissa liikkuminen tapahtuu pyöräilyn, joukkoliikenteen ja yhteisautojen ehdoilla.

Toriparkkia vastustettiin suurmielenosoituksessa jo maaliskuussa 2009.
Toriparkkia vastustettiin suurmielenosoituksessa jo maaliskuussa 2009.

Suurin syy vastustaa toriparkkia on, että sille ei ole tarvetta. Meillä on jo toriparkki, nimeltään Louhi, ja noin 1300 parkkihallipaikkaa korttelin päässä torista. Lisäksi lähistöltä löytyy mm. Eskelin pysäköintilaitos ja Puutorin parkkihalli. Toriparkkia on perusteltu sillä, että se korvaa katupysäköintiä. Parkkihallit eivät kuitenkaan vastaa samaan tarpeeseen: Nythän paikkoja halleissa on olemassa aina.

Toriparkissa on lisäksi valtavat riskit, sekä pohjavesien, saven että talouden suhteen. Pahimmassa tapauksessa hanke kaatuu kaupungin maksettavaksi. Politiikassa tulisi noudattaa oikeustieteestä tuttua varovaisuusperiaatetta ja olla ottamatta tarpeettomia riskejä.

Vaihtoehtoja keskustan kehittämiselle on runsaasti: Kehitetään kävelykeskustaa, joukkoliikennettä, vapaata kaupunkitilaa, tapahtumia, oleskelutiloja ja pyöräväyliä – Ja muistetaan, että kävelijät, joukkoliikenteen käyttäjät, pyöräilijät ja vaikka Louheen parkkeeraajat eivät ostostele automarketeissa mutta mielellään kyllä Turun keskustassa. Ei kehitetä Turun sydäntä automarketin ehdoin.

SFP är nu i vågmästarrollen: Vi har läst i tidningen, att dom tänker rösta för torgparkeringen även om vissa av dom tidigare har varit emot projektet. Jag är väldigt ledsen om detta och hoppas på att dom verkligen vet att de nu skulle kunna rösta enligt samvetet och stoppa torgparkeringen.


Puhe kansainvälisenä tyttöjen päivänä Planin tilaisuudessa

Kunnon mielenosoitusmeininki.
Kunnon mielenosoitusmeininki Liljan patsaalla.

 

Olen ylpeä ollessani nainen, tyttö. Usein nuorempana mietin kuitenkin, olisiko helpompaa jos olisin syntynyt pojaksi. Yhteiskunta nimittäin odottaa tytöiltä kovin erilaisia asioita kuin pojilta. Tämä ajatus olisi varmasti ollut paljon voimakkaampi, jos olisin syntynyt muualle kuin tasa-arvon mallimaahan Suomeen: Tytöt kohtaavat edelleen kaikkialla maailmassa syrjintää ikänsä ja sukupuolensa vuoksi.

Asuin pari vuotta sitten puoli vuotta Sansibarilla opiskelemassa ja tekemässä kehitysyhteistyötä. Halusin lähteä matkalle nimenomaan edistämään tasa-arvoa ja näyttämään itsenäisen, koulutetun ja vahvan naisen mallia. Jossain määrin onnistuinkin varmasti kylvämään ajatuksen naisen tasa-arvoisesta asemasta paikallisten hyvinkin konservatiivisessa maailmassa eläneiden keskuudessa. Puhuin siitä, miten mies ei omista vaimoaan, miten tyttö on yhtä arvokas kuin poika ja miten naisella on samanlainen oikeus kunnolliseen työpaikkaan kuin miehillä. Erityisesti vakuutuin kuitenkin asiasta, jota on toitotettu aina kehitysyhteistyöstä puhuttaessa: Tärkeintä tasa-arvon ja elintason edistämisessä on koulutus, koulutus ja koulutus.

Tyttöjen koulutus on maailman vahvin ase epätasa-arvoisuutta ja epäoikeudenmukaisuutta vastaan. Se on paras tapa nostaa maa köyhyydestä ja lisätä sivistystä. Laadukkaalla koulutuksella saadaan parhaat potentiaalit käyttöön, ja tytöt saavat hyödyntää koko osaamistaan. Tyttöjen ja naisten koulutuksesta hyötyy koko yhteisö ja yhteiskunta. Koulutettujen naisten lapsilla on sitä paitsi huomattavasti suuremmat mahdollisuudet elää yli viisivuotiaiksi.

Maailmanlaajuisesti 65 miljoonaa tyttöä ei kuitenkaan tällä hetkellä pääse kouluun. Monen tytön koulutie katkeaa lapsiavioliittoon, raskauteen tai väkivallan pelkoon. Tytöt kärsivät poikia useammin myös aliravitsemuksesta, laadullisesti huonommasta koulutuksesta, lapsikaupasta ja aidsista.

Kaikilla tytöillä on oikeus lapsuuteen ja oppimiseen. Naisten ja miesten on voitava toimia yhtä lailla päättäjinä ja samoissa ammateissa. Kehitysmaiden tasa-arvon, koulutuksen sekä seksuaaliterveyden edistäminen kulkevat käsi kädessä. Jotta koulutus toteutuisi, on vahvistettava tyttöjen suojelua esimerkiksi väkivallalta, lapsiavioliitoilta ja sukupuolielinten silpomiselta. Köyhyys, taudit, huonot kulkuyhteydet, ääriliikkeet ja konfliktit ovat suurimpia rakenteellisia esteitä niin tyttöjen kuin poikien koulutukselle, mutta vaikuttavat heihin eri lailla.

Tyttöjen koulutuksen ja oikeuksien edistäminen sai eilen merkittävän tunnustuksen, kun asian puolesta aktiivisesti toiminut 17-vuotias pakistanilainen Malala Yousafzai vastaanotti Nobelin rauhanpalkinnon historian nuorimpana. Malala alkoi 11-vuotiaana kirjoittaa BBC:n julkaisemaa kriittistä päiväkirjaa tyttöjen koulutuksesta. Hänet yritettiin hiljentää vuotta myöhemmin Taleban-järjestön ammuttua häntä kolmesti päähän koulubussissa. Malala kuitenkin selvisi, eikä hiljentynyt. Nykyään Malala toimii muun muassa Planin Koska olen tyttö -kampanjan tukijana. Kampanja on pystynyt varmistamaan koulutuksen jo neljälle miljoonalle tytölle ja parantanut 500 miljoonan tytön asemaa lakimuutoksilla.

Maailma tarvitsee Malalan kaltaisia rohkeita edelläkävijöitä, mutta myös meitä kaikkia muita ja pieniä tai suurempia panoksiamme. YK:ssa Suomen ja muiden jäsenvaltioiden on hyväksyttävä uudet laadukkaan ja tasa-arvoisen koulutuksen, väkivallan lopettamisen sekä seksuaaliterveyden tavoitteet. Sen lisäksi tarvitaan meidän kaikkien esimerkkiämme. Ollaan ylpeitä naisistamme ja naiseudestamme, riippumatta ruumiinrakenteestamme, koulutuksemme laadusta, seksuaalisesta suuntaumuksestamme, ulkonäöstämme, työllisyystilanteestamme tai siitä, olemmeko lapsettomia vai lapsellisia.

Hyvää tyttöjen päivää kaikille!

Liljan patsas
Plan Turku valaisi Liljan patsaan vaaleanpunaiseksi kansainvälisen tyttöjen päivän kunniaksi. Taustalla Planin lipaskerääjä.

(Lähteet: Plan Suomi, Vihreiden naisten blogi)


Puhe Turku Pridessa

Hyvät Pride-ystävät,

tuon tervehdyksen Turun vihreiden puheenjohtajana.

Tänään voi ilolla seistä tämän väenpaljouden osana ja olla ylpeä omasta rakkaasta kotikaupungistaan. On kunnia saada puhua Turun historian ensimmäisessä Pride-kulkueessa.

Me olemme juhlimassa yhdessä ihmisten kirjosta. Olemme vaikuttamassa siihen, että erilaisuutta koskevia rajoitteita puretaan, pelkoja hälvennetään ja vapautta lisätään. Tasa-arvoinen lainsäädäntö sekä syrjimisen torjunta ja ehkäisy ovat kaikkien ihmisten etu.

Priden teema on ”vapaus valita – oikeus olla”. Ihmisten yhdenvertaisuus, tasa-arvo, ihmisoikeudet ja vapaus toteuttaa itseään ovat olleet Vihreän liikkeen perustavia ajatuksia alusta lähtien. Yksi näiden vapauksien toteutumisen suurimpia esteitä tällä hetkellä ovat sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen kohtaamat ennakkoluulot ja poikkeava asema lain edessä.

Suuri sysäys julkiseen keskusteluun seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeuksista on ollut tasa-arvoinen avioliittolaki ja sen käsittely eduskunnassa. Kaikki vihreät ovat kaikissa käsittelyn vaiheissa yhtenäisesti tukeneet tätä lakimuutosta. Myös Suomen ihmisoikeuksia rikkova translaki kaipaa uudistusta. Näytetään empiville, että nämä lait on nyt syytä muuttaa. Rakkaus ei ole keneltäkään pois.

Syrjintään, ennakkoluuloihin ja muihin yhteiskunnan epäkohtiin puuttuminen on meidän kaikkien tehtävämme, mutta erityisesti päätöksentekijöiden velvollisuus. Ihmisellä pitää olla vapaus tavoitella unelmiaan, presidenttiydestä parisuhteeseen, ammatista adoptiovanhemmuuteen.

Toivotan Vihreiden puolesta kaikille meille iloista, rohkeaa ja antoisaa Pride-viikon huipennusta. Juhlitaan ja iloitaan avoimesti ihmisten moninaisuudesta, vapaudesta rakastaa ja tulla rakastetuksi sekä vapaudesta olla oma itsensä.

Pride

 

Pride-kansa

 


Vappupuhe 1.5.2014 nuorten hyvinvoinnista

Nuorilla ja opiskelijoilla on vappuna paljon juhlittavaa. Maassamme opintotuki takaa sen, että on mahdollista opiskella ja elää samaan aikaan. Tässä huolestuttavassa taloustilanteessa opiskelijoihin vaikuttavat suurimmat leikkaukset on saatu estettyä. Koulutus on säilynyt maksuttomana.

Meillä olisi kuitenkin vielä paljon saavutettavaa. Nuorilla on moni asia niin hyvin, että voi olla vaikeaa huomata miten paljon meillä oikeastaan olisi sananvaltaa, jos oikeasti käytämme sitä. Ja sananvaltaa sietääkin käyttää. Meidän yhteiskuntamme ei nimittäin ole nuorille aivan valmis.

Päätöksenteossa nuoret ovat yhä aliedustettuina. Opiskelusta uhkaa tulla putki joka suoritetaan sen enempää elämättä, eikä työuran alkukaan näytä monelle hohdokkaalta. Mielenterveysongelmat lisääntyvät jatkuvasti – yhteiskunta on monelle nuorelle kova paikka.

Myös turkulaisnuorten työttömyys on pyrkimyksistä huolimatta kasvussa. Työttömänä olleita alle 25-vuotiaita nuoria on koko ajan enemmän ja enemmän. Tavoitteissa on epäonnistuttu.

Kaikkialla eivät asiat nuorilla ole näinkään hyvin. Yli 7,5 miljoonaa 15–24 -vuotiasta eurooppalaista on tällä hetkellä vailla työtä tai koulutuspaikkaa. Korkean työttömyyden alueilla ongelma ei ole yksin nuorisotyöttömyys vaan työttömyys ylipäätään. Nuorisotyöttömyys on kuitenkin erityisen huolestuttava ilmiö, sillä työtön 20-vuotias on valitettavan suurella varmuudella myöhemmin myös työtön 50-vuotias.

Euroopan unionin pitäisi investoida työllistäviin hankkeisiin, kuten raideprojekteihin, uusiutuvaan energiaan ja palvelualoihin. Panostamalla vihreään teknologiaan ja ekotehokkaisiin aloihin teemme työllisyyden lisäksi palveluksen ympäristölle ja taloudelle. Myös pk-yritysten lainansaantia pitää helpottaa ja nuorten yrittämistä tukea. Harmaata taloutta tehokkaasti ehkäisemällä ja veroparatiiseja poistamalla saataisiin paljon varoja työllistäviin hankkeisiin.

Nuorten hyvinvointia on priorisoitava – meillä ei ole varaa hukata kokonaista sukupolvea työttömyyden ja epätoivon jalkoihin. EU:n nykyinen nuorisotakuu edellyttää jäsenmaiden takaavan kaikille alle 25-vuotiaille nuorille työ-, jatkokoulutus-, oppisopimuskoulutus- tai harjoittelupaikan neljän kuukauden kuluessa koulun päättymisestä tai työttömäksi joutumisesta. Nuorisotakuun toteuttamiseen on unionin budjetissa suunnattu kuitenkin vain 6 miljardia euroa. Tämä summa on täysin riittämätön. Unioniin tarvitaan paitsi nuorisotakuu, myös tulevaisuustakuu, joka tuo Euroopan nuorille tulevaisuudennäkymät takaisin. Nuoriin panostaminen on ennaltaehkäisyä ja tasa-arvoa: oikeus hyvään vanhuuteen kuuluu myös nykynuorille.

Nuorisotyöttömyyttä ei saada kuriin pelkillä virkamiestyöryhmillä. Sen hillitsemiseksi tarvitaan erityisesti työelämän panostuksia ja nuoria itseään. He tietävät parhaiten, miten heihin itseensä vaikuttaviin ongelmiin pitää puuttua. Siksikin nuoria tarvitaan vallan kahvaan.

Asiat Euroopassa ja maailmanlaajuisesti eivät ehkä olisi niin huolestuttavalla tolalla, jos päättää olisivat saaneet ne ihmiset, jotka elävät sitä tulevaisuutta, jossa päätökset vaikuttavat. Vanha manner tarvitsee nuorta näkökulmaa. Meidän täytyy uskaltaa päästää myös nuoret vallan kahvaan.
Äänestysikäraja pitää laskea 16 ikävuoteen, ja nuorten kuulemiseen on kehitettävä nuorille luontevia ja selkeitä välineitä esimerkiksi internetissä. Kuulemisen kokonaisuus ei saa olla sekava, mutta erilaisille ihmisille on luontevaa käyttää ääntään eri tavoin.

Juhlikaamme myös tätä näin työn juhlana. Hauskaa vappua!


Demokratia on liian arvokasta heitteille jätettäväksi

Tämä blogaus on muokattu spontaanista Vihreiden puoluevaltuuskunnassa tänään pitämästäni puheesta.

Demokratiasta ja rakenteista puhuminen saattaa olla epäseksikästä, mutta niin pirun tärkeää että teen sen siitä huolimatta. Demokratiaa täytyy alituisesti kehittää – niin EU:ssa kuin Suomessakin. Jos meillä ei nimittäin ole demokratiaa, ei unionilla tai valtiolla ole oikeutusta toimia ylipäätäänkään.

EU on luisumassa kansalaistensa sormien välistä ja karkaamassa ymmärryksen ja vaikutusvallan ulottumattomiin. EU:ta tarvitaan, koska rajat ylittäviin ongelmiin tarvitaan rajat ylittäviä ratkaisuja. Jos unionilla ei kuitenkaan ole demokratian oikeutusta toimia, emme pääse myöskään tarttumaan muihin ongelmiin: ilmastonmuutokseen, nuorisotyöttömyyteen, ihmisoikeuksien ja tasa-arvon levittämiseen.

Molemminpuolinen luottamus päättäjien ja kansan välillä on demokratian toiminnan edellytys. Välinpitämättömyys edustuksellista politiikkaa kohtaan on voitettavissa vain kansalaisten yleistä osallistumishalua kohentamalla.

Tämä puolestaan edellyttää, että luodaan oikeita välineitä, joilla ihmiset voivat vaikuttaa ja olla päätöksentekijöitä vaalien välilläkin. Suora demokratia, eli muun muassa kansanäänestykset ja kansalaisaloitteet, täydentää edustuksellista demokratiaa. Se myös lisää keskustelua ihmisten keskuudessa, ja näin myös tietoisuus politiikan sisällöistä ja varsinaisista asiakysymyksistä kasvaa.

Muiden demokratian edistäjien kanssa kirjoittamani ja toimittamani pamfletti Kansan valta ilmestyi 2011. Ajankohtainen se lienee edelleen: http://www.intokustannus.fi/kirja/kansan_valta/
Muiden demokratian edistäjien kanssa kirjoittamani ja toimittamani pamfletti Kansan valta ilmestyi 2011. Ajankohtainen se lienee edelleen: http://www.intokustannus.fi/kirja/kansan_valta/

Viime eduskuntakaudella Vihreät oikeusministeri Tuija Braxin johdolla edisti aktiivisesti demokratian kehittämistä Suomessa, mutta kansalaisaloite vain alku, ehdotus eduskunnan agendalle nostettavasta asiasta. Myös EU:n kansalaisaloitteessa piilee sama ongelma. Näitä välineitä täytyy kehittää kohti sitovaa kansalaisaloitetta, joka mahdollistaa myös suorat kansanäänestykset asiakysymyksistä.

Mitä siis sekä Suomessa että Euroopan unionissa pitäisi tehdä?

  • Korvataan neuvoa-antava kansanäänestys kansalaisaloitteella ja päättävällä kansanäänestyksellä, eli kansalaispäätöksellä. Tietty määrä kansalaisia voi tällä välineellä käynnistää aloitteen eduskunnan tai Euroopan unionin toimivaltaan kuuluvasta asiasta. Tällöin eduskunta valmistelee esityksen kansalaisten lopullisesti päätettäväksi.
  • Muutetaan lakeja siten, että tietyllä määrällä kansalaisia on mahdollisuus vaatia kunnallisen, valtiollisen tai EU:n laajuisen kansanäänestyksen järjestämistä.
  • Järjestetään kansanäänestys aina tietyn mittaluokan asioista, kuten Suomen perustuslain muutoksista, EU:n perussopimusten muutoksista tai laajavaikutteisista valtioiden välisistä sopimuksista.

Vihreiden perinteisesti keskeisiä arvoja on muiden muassa ollut demokratia. Jos me emme vaali sitä ja edistä suoria vaikutusmahdollisuuksia, ei sitä tee kukaan muukaan. Tutkimusten mukaan ihmisten onnellisuutta ja tyytyväisyyttä päätöksiin lisää se, että he itse ovat mukana niitä tekemässä. Demokratia ei ole koskaan valmis, ja sen kehittämistä ei saa koskaan lopettaa.