Att satsa eller inte satsa på utbildning, det är valet

Publicerad i ÅU 29.11.2018

Då jag var på mitt utbyte i Afrika blev jag övertygad om att det endast finns ett sätt för länder att utvecklas: ett utbildningssystem av god kvalitet.

För några veckor sen fattade Åbo stadsfullmäktige beslut om att fortsätta kostnadsfri småbarnspedagogik för femåriga barn. Det handlar om ett försök som stöds, fast bara marginellt, av staten.

Varför är kostnadsfri förskolepedagogik då en viktig sak, frågar vissa, då det även tidigare funnits en möjlighet för lågavlönade att få sänkning eller befrielse från avgiften? Det tidigare komplicerade systemet låter fortfarande för många barn falla ut.

Kostnadsfri småbarnspedagogik för alla hjälper särskilt de barn som lever under de mest utsatta förutsättningarna och är enligt undersökningar ett av de mest effektiva sätten att förebygga marginalisering. Alla barn förtjänar likvärdiga utgångspunkter för sin skolväg.

Men det är också ett val som reflekterar våra värderingar. Varför är grundskolan kostnadsfri? Vi har gjort ett val att satsa på det, sett det som en viktig värdering. Och varför borde inte småbarnspedagogik i så fall på samma sätt vara kostnadsfri?

Utbildning av god kvalitet beror fortfarande mycket på föräldrarnas inkomster och ställning. Därför borde också andra stadiet vara kostnadsfritt. Nuförtiden tvingas unga betala upp till flera tusen euro per år för material och redskap som behövs i gymnasiet eller yrkesläroverket.

Förra veckan var jag i Berlin och fick igen höra beröm om vårt finska skolsystem. Det får jag nästan alltid då jag pratar med utlänningar. Nuförtiden är det lite pinsamt. Pisa-resultaten går den, olikvärdigheten i grundskolan ökar och kvaliteten av utbildningen minskar.

Regeringen har beslutat att skära ner cirka en miljard euro från utbildningen och de fattigaste, samtidigt som de valt att till exempel fortsätta stöda föroreningen av miljön på tre miljarder euro och inte öka beskattning för dem som skulle ha råd med det.

Det handlar om val som man gjort då man även haft andra möjligheter. Val som avspeglar deras värderingar. Nu under valen har regeringspartierna plötsligt börjat prata om vikten utbildningen. Gärningarna har varit motsatta.

Det är dags att ändra riktning. Varje barn förtjänar möjligheten att utnyttja sina styrkor samt sin fulla potential och växa upp med drömmar samt kunskaper för meningsfullt görande.

Därför ska vi ge alla barn en möjlighet till förskolepedagogik och satsa på undervisning från yrkesinstituten till högskolorna. Därför ska vi se till att unga får tillräckligt stöd, både finansiellt och mentalt.

Jag återkommer till Afrika. Nuförtiden har jag ett fadderbarn där som tack vare mitt lilla stöd får gå i skolan. Hon gillar matte och vill bli jurist som jag. Det känns betydande.
Utbildning är bäst förebyggande arbete. Den är den enda vägen till samhällets framgång.

Share

Åbo är föregångare i klimatarbetet, när följer Finland med?

Publicerad i ÅU 25.10.2018

På lördagen marscherade kring 10 000 människor på gatorna i Helsingfors. Det handlade om den största klimatmarschen i Finlands historia. En femtonårig klimataktivist från Stockholm höll tal där hon berättade att hon strejkar från skolan för att rädda klimatet.

– Klimatkrisen har redan blivit löst. Vi vet redan fakta och lösningarna. Allt som vi måste göra är att vakna upp och förändras. Det som ni gör nu, det kan inte vi barn ändra i framtiden, sa hon.

Vetenskapen har gett svaren, nu måste vi agera. Det börjar så småningom vara klart för alla hur betydande och långtgående påverkningar klimatförändringen har om vi inte bromsar i tid.

Översvämningar, mörka vintrar, extrema väderfenomen och klimatflyktingar kommer att vara exempel på påverkningar som direkt berör även Finland – för att inte tala om värmeböljor, stigande havsyta, svält, torka och stormar i speciellt de fattigaste delarna av världen.

Visste du att klimatförändringen dessutom försämrar till exempel Östersjöns tillstånd? Ju mera det regnar istället för att snöa, desto mera näringsämnen rinner ner i havet.

När salthalten minskar och vattnet blir varmare ökar också effekterna av den så kallade inre belastningen när gamla näringsämnen i havsbottnen återaktiveras. Detta kan omintetgöra näringsminskningarna som vi gjort under årens lopp. De blågröna algerna tackar.

Klimatförändringen påverkar hela samhället och ekonomin.

De kommande åren kommer att vara avgörande, då utsläppen måste börja sjunka radikalt med detsamma. Tillsvidare har de fortsatt att öka år efter år. Vi måste göra allt och alla måste göra sin del.

Men är det vår sak att göra ändringar då andra stater också förorsakar utsläpp, frågar vissa. Det räcker helt enkelt inte att säga att någon annan har större utsläpp. De måste ändra sitt agerande, och vi måste ändra vårt. Om man gör det tidigare och inte senare blir det billigare och lättare.

Om inte Finland, världens tryggaste, mest stabila och lyckligaste land med förmögenhet och utbildning i toppklass kan vara ledare i kampen mot klimatförändringen, vem kan det då?

Därför måste både EU-parlamentsvalet och riksdagsvalet bli klimatval. Klimatfrågan måste vara med i alla beslut som tas. Vi står i skuld till våra barn att rädda deras framtid.

Staten har tillsvidare inte varit ledare i klimatfrågor. Skogarna huggs ner och man stöder föroreningen av miljön med flera miljarder.

Däremot har vissa städer agerat och varit föregångare i klimatarbetet. Till exempel Åbo har som syfte att bli klimatneutralt år 2029 då staden fyller 800 år. Våra utsläpp har också minskat berömvärt under de gångna åren, och arbetet fortsätter.

Nu borde staten följa städernas modell och sätta klimatneutralitet 2030 som mål. Fossila bränslen samt torv måste ges upp under 2020-talet och naturgas samt olja i trafiken under 2030-talet. Vi måste ta bättre hand om våra skogar och andra kolsänkor.

Enligt studier skulle ett energisystem som baserar sig på förnybar energi ge mer jobb än den nuvarande fossila ekonomin. Jobb kommer att skapas speciellt inom högutbildade sektorer.

Den internationella arbetsorganisationens ILO uppskattar att övergången till ren energi skulle som netto skapa 18 miljoner nya jobb under det närmaste årtiondet. Den viktiga frågan är: Hur många av dessa vill vi få till Finland?

Det är samhällets jobb att göra klimatneutrala val lätta, billiga och trevliga att välja. Energiproduktionen, trafiken och mat samt den övriga konsumtionen är de sektorer där störst förändring krävs. Den goda nyheten är att vi fortfarande har alla möjligheter att göra förändringen.

Dessutom är klimatvänliga val inte så svåra.

Att cykla är trevligt.

Vegemat är gott.

Förnybar energi är uppåtgående.

Städerna utmanar staten om världens ledande klimatarbete. Hur svarar Finland?

Share

Ett centrum för trivsel, inte för genomfart

Publicerad i ÅU 20.9.2018

Åbo betraktas ofta som en europeisk stad. Promenaderna och piazzorna särskilt vid åstranden är speciellt trivsamma och populära. Däremot är det inte så trivsamt eller ens lätt att gå eller cykla på områden där bilarna åker genom staden. Detta är speciellt beklagligt med tanke på företagarna i centrum.

Om man tänker på åtkomligheten är privatbilismen det absolut sämsta transportmedlet. Ju lättare det är att nå centrum med kollektivtrafik (särskilt på spår), cykel eller till fots, desto åtkomligare är det och fler människor kan komma dit under en dag.

Därför är det viktigt att Åbo stad nu har planer på att prioritera trafiken på ett nytt sätt där människan, inte bilen, är i fokus. Utkastet till Åbo centrums trafikplan har förberetts samtidigt med Åbo generalplan 2029. Man vill göra det lättare att komma till stadskärnan till fots, med kollektivtrafik och med cykel. Trivsamhet, trygghet, oförorenad luft, vardagsmotion och klimatet spelar huvudrollen.

Aurabron och Domkyrkobron skulle vara avsedda för kollektivtrafik, fotgängare och cykling. Privatbilarna skulle inte köra genom stadscentrum. Biltrafiken skulle styras utanför centrum till en ringväg med avfarter för dem som vill parkera i stadscentrum. Både Östra och Västra Strandgatan skulle vara fredade från biltrafik och fotgängarzonen skulle utvidgas från torget till Domkyrkan.

Centrum kunde alltså fortfarande nås även med privatbil, men mera utrymme skulle ges för hållbara trafikformer och genomfart skulle vara förbjudet. Åbo stadsfullmäktige har nämligen enhälligt godkänt klimatmålen som förutsätter konkreta åtgärder för att Åbo ska kunna vara en kolneutral stad år 2029. Forskning visar att nya sätt att minska trafikutsläppen brådskande behövs.

Det är helt enkelt ett måste att ändra på våra transportvanor. Detta gäller förstås inte enbart centrum utan hela Åbo – därför behandlas den övriga trafiken i generalplanen. Samtidigt utvecklar vi snabbare och smidigare kollektivtrafik samt bättre cykelförutsättningar i hela Åbo redan idag.

Kostnaderna som förorsakas både samhället och var och en av oss på grund av att vi inte rör på oss är enorma. Även därför är det viktigt att staden ändras på ett sätt som sporrar flera av dem som i dag sitter i bilen till att använda tryggare och hälsosammare transportmedel med mindre utsläpp. Därutöver följer trafikplanerna centrumvisionen som har fått ett positivt mottagande och en hel del beröm.

Detaljerna i trafikplanen kan fortfarande finslipas, men det är viktigt att vara ambitiös i den generella planen. Likadana och även mer ambitiösa planer har redan i dag förverkligats i städer av samma storlek som Åbo och erfarenheterna är goda. Personligen har jag förundrat mig över vissa delar av diskussionen som har motsatt sig planen. Till vems fördel är det att en massa bilar åker genom Åbo centrum, utan att tjäna företagarna?

Åbo har i flera årtionden utvecklats på privatbilarnas villkor. När torgparkeringen godkändes ansåg de som understödde projektet att parkeringshallen skulle betyda att stadskärnan fredas från privatbilismen. Nu är det dags att komma ihåg detta löfte.

Åbo är en stad full av historia och europeisk stämning som inte finns i någon annan stad i Finland.

Det lönar sig att betona dessa egenskaper och göra Åbo centrum till ett exempel på en modern, modig och lockande föregångare. Ett centrum utan genomfart är ett ställe med mindre buller, förorening och trafikolyckor samt mera trivsamhet, turister, butiker, framgång och liv.

Share

Ryhmäpuheenvuoro Turun talousarvion 2018 käsittelyssä

Politiikka on yhdenlaista taidetta, jossa tasapainotellaan erilaisten ristiriitojen ja tavoitteiden välillä. Välillä aika kuivaa taidetta, mutta loppujen siinä lopuksi kyse on kuitenkin arvoista. Siitä millaista kaupunkia ja maailmaa haluamme yhdessä rakentaa, ja mitä asiaa pidetään tärkeämpänä tai kiireellisempänä kuin jotakin toista. Talous on väline näille tavoitteille.

Vihreiden tapauksessa tämä poliittinen taide toimii niin, että kun kaupunginjohtajan talousarvioesitys julkaistiin, kaivoimme vaaliohjelmamme esiin ja aloimme verrata. Vaaliohjelma on meiltä lupaus siitä, mitä asioita yritämme politiikassa edistää, ja lähdimme ryhmien välisiin neuvotteluihin niillä kärjillä. Olemme erittäin tyytyväisiä siihen, että neuvotteluissa hyvin monet tavoitteemme etenivät. Ryhmämme on siksi päättänyt tukea neuvottelutulosta. On myös hienoa, että budjettineuvotteluissa kaikki ryhmät ovat olleet tasavertaisina mukana ja päätöksentekokulttuuri on taas parantunut askeleen verran.

Turussa on tehty pitkäjänteistä työtä talouden tasapainottamiseksi, jottei jälkipolville, meidän lapsillemme, jäisi kohtuutonta velkataakkaa. Lähinnä valtion päätösten takia talousarvioesitys on kuitenkin alijäämäinen. Vihreiden mielestä esimerkiksi koulutusta ja erityisesti ennaltaehkäiseviä palveluita pitää tästä huolimatta lisärahoittaa varsinkin kaupungin asukasmäärän kasvaessa. Ilman lisärahoitusta esimerkiksi kouluryhmät uhkaavat paisua ja päivähoitojonot venyä.

Äsken käsitelty osavuosikatsaus ja Turun seudun ilahduttava nousujohteinen rakennemuutos kertovat siitä, että olemme onneksi menossa parempaan suuntaan. Turussa pyyhkii hyvin, ja siitä meidän on kaiken kaikkiaan syytä olla siitä ylpeitä ja yrittää siirtää varsinaissuomalainen itsensä haukkumisen perinne syrjään.

 

Koulutuksesta ei säästetä

Samalla tavalla kuin jälkipolville ei pidä jättää kohtuutonta velkataakkaa, tulevaisuudesta ei pidä leikata koulutuksesta säästämällä. Siksi Vihreät haluaa satsata kouluihin ja päiväkoteihin. Turussa tehtiin jo aiemmin syksyllä 2,9 miljoonan euron korotus varhaiskasvatukseen, ja nyt esitettävä kolme miljoonaa lisää sivistyspuolelle on viranhaltijoiden arvio siitä, että palvelutaso säilyy niin varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa kuin ammatillisessa koulutuksessa.

Meille parin viime vaalin lupaus siitä että koulutuksesta ei nipistetä on arvovalinta. On tärkeää puuttua syrjäytymiseen ennaltaehkäisevästi ja siinä yksi tehokkaimpia keinoja on laadukas varhaiskasvatus, jossa hoitajalla on lapsille aikaa. Maan hallituksen valintojen takia ammatillinen koulutus on ollut jo jonkin aikaa ahdingossa, ja vihreille on tärkeää että tässä tilanteessa kaupunki siihen panostaa. Kaiken kaikkiaan vuodelle 2018 ollaankin kohdentamassa sivistystoimialalle 11,5 miljoonaa enemmän, kuin mitä oli tämän vuoden 2017 alkuperäisessä talousarviossa. Tämä on aika historiallista ja sanoisin, että tässä näkyy kevään vaalitulos.

Turun lapsimäärä on kasvussa. Sekä varhaiskasvatus- että kouluverkkoa ja niihin investoimista on tärkeää selvittää kokonaisuutena ja parhaan mahdollisen tiedon pohjalta.

Erityisen iloisia olemme siitä, että muiden koulutuspanostusten päälle Turku hakee mukaan maksuttoman varhaiskasvatuksen kokeiluun ja sitoutuu maksamaan siitä osansa. Suomessa on pitkään oltu ylpeitä siitä, että meillä on tasa-arvoinen ja maksuton yleissivistävä koulutus. Jostain syystä tämä ajatus ei kuitenkaan ole ennen ylettynyt varhaiskasvatuksen puolelle. Idea on kuitenkin täysin sama: lisätä perheiden ja lasten tasa-arvoa. Kansainvälisesti vertaillen Suomi ei ole kovin korkealla tilastoissa, jotka mittaavat varhaiskasvatukseen osallistuvien määrää, vaikka varhaiskasvatuksen merkitys lapsen kehitykselle on valtava. Useiden tutkimusten johtopäätös on, että laadukas varhaiskasvatus on kaikkein kannattavin koulutusinvestointi.

 

Ennaltaehkäiseviä palveluita

Vihreät esittivät myös lukuisia muita toimia kaupunkilaisten palveluiden ja arjen parantamiseksi. Sosiaalisen luototuksen aloittamisella voimme auttaa pienituloisia ja maksuhäiriöisiä ihmisiä. Tarjoamalla maksuton ehkäisy alle 25-vuotiaille turkulaisille voimme vähentää raskaudenkeskeytyksiä ja sukupuolitauteja sekä niistä aiheutuvia henkisiä ja taloudellisia kustannuksia. Parhaimmillaan maksuttoman ehkäisyn tarjoaminen johtaa kustannussäästöihin, kuten esimerkiksi Raumalla on käynyt. Ensi vuoden aikana Turussa selvitetään siis paras malli tarjota alle 25-vuotiaille nuorille maksutonta ehkäisyä.

Hyvinvoinnin lisääminen ja terveysongelmien ennaltaehkäisy ovat vihreän päätöksenteon kulmakiviä. Erityisesti itseään odotuttavan mutta ilmeisesti muodossa tai toisessa jossakin vaiheessa etenevän sosiaali- ja terveysuudistuksen myötä kaupungin on yhä enemmän panostettava ennaltaehkäiseviin hyvinvointia lisääviin asioihin, kuten liikuntaan ja kulttuuriin. Vihreät halusikin tässä talousarviossa varmistaa lasten maksuttomien liikuntavuorojen säilymisen ja edistää vapaan kulttuurin kentän toimintaa.

Ryhmämme pitää myös hyvänä asiana, että syrjäytymisen ehkäisy ja alueiden tasa-arvo otetaan Turussa tosissaan. Alueellinen eriytyminen, mielenterveys- ja päihdeongelmat sekä asunnottomuus ovat vakavia ongelmia, jotka laiminlyömällä sekä inhimilliset että taloudelliset kustannukset olisivat valtavia. Toivon ja luotan, että esitetty lisäys syrjäytymiseen pureutuvasta toimenpideohjelmasta kattaa myös nämä asiat. Ilman asuntoa köyhyysloukusta on melko mahdotonta nousta.

 

Kestävää liikennettä kasvavassa Turussa

Ennaltaehkäisyn ja elinvoiman merkitys niiden eri muodoissa tulee kaupungeissa tulevina vuosina korostumaan, kun maakunta- ja sote-uudistuksia viedään eteenpäin. Turku kasvaa, ja on tärkeää että me voimme kaupunkiorganisaationa vastata tämän kasvun paineisiin. Kasvu asettaa paineita kaavoitukselle, niin määrällisesti kuin laadullisesti. Kasvu pitää myös toteuttaa aikamme suurimman haasteen, ilmastonmuutoksen, ehdoilla. Sekä asuminen että liikkuminen täytyy voida toteuttaa planeetan asettamissa rajoissa.

Kestävä liikenne voi olla win-win -tilanne. Joukkoliikennettä ja pyöräilyä lisäämällä lisätään samalla kaupungin viihtyisyyttä, ihmisten terveyttä ja tasa-arvoa. Turun vihreiden pitkäaikaisen tavoitteen mukaisesti kaupungin investointisuunnitelmaan on varattu keskustan pyöräteiden kehittämiseen nyt miljoona euroa joka vuosi. Monet hyvät pyöräilyn edistämishankkeet ovat nitkahtamassa eteenpäin.

2000-luvun suurimpana kansanterveydellisenä ongelmana pidetään fyysistä passiivisuutta, sitä ettei liikuta. Kaupunkirakenteen pitää siksi olla sellainen, että se kannustaa liikkumaan arjessa. Pyöräilyn edistäminen vähentää hyvinvointitoimialan kuluja. Määrärahan lisäksi pyöräilyolosuhteiden kehittäminen vaatii kuitenkin entistä parempaa suunnittelua ja pyöräilyn edistämistä toimialat ylittäen. Vihreät esittivät, että pyöräilyn edistämiseksi kaupunkiin perustetaan uusi pyöräilykoordinaattorin toimi. Kaikkea ei voi saada, ja tällaisenaan pyöräilykoordinaattori ei sisälly nyt ehdotukseen, mutta luotamme, että asiaan voidaan palata muun muassa päätöksentekoon tulevassa pyöräilyn kehittämisohjelmassa.

Joukkoliikenteessä olemme ottaneet viime vuosina hienoja edistysaskeleita, ja Föli on ollut monelta kantilta menestystarina. Vihreät esitti talousarvioneuvotteluissa myös kesän supersuositun vesibussiliikenteen vakinaistamista, reitin pidentämistä sekä pysäkkien kehittämistä esteettömiksi, ja oli hienoa nähdä tämä tavoite monen muunkin ryhmän agendalla.

Kiitos kaikille ryhmille neuvotteluista ja siitä, että saimme monia hyviä asioita yhdessä eteenpäin. Jos asioita nimittäin halutaan eteenpäin, on niitä usein edistettävä näin – yhdessä.

Share

Enemmistö haluaa edistää pyöräilyä – ottavatko päättäjät onkeensa?

Turussa julkaistiin viime viikolla kaikkien aikojen ensimmäisen pyöräilybarometrin tulokset. Ne olivat yllättäviä ja erittäin positiivisia. Eniten uutisointia aiheutti se, että peräti 96% turkulaisista kannattaa pyöräilyn edistämistä. Luvut ovat samansuuntaisia muiden kaupunkien vastaavien kanssa.

Myönteinen suhtautuminen itsessään ei ollut itselleni yllätys, vaikka prosenttiosuuden suuruus olikin. Jos asiaa olisi kysytty vain Turun päättäjiltä, olisivat vastaukset saattaneet olla erilaisia. Moni valtuutetuista tuntuu kuvittelevan, että pyöräily on päätöksenteossa sivuseikka. Tämä on harhakuva.

Pyöräily ja sen edistäminen ei nimittäin ole mitään puuhastelua. Pyöräily on iso osa kansanterveyttä, viihtyisää kaupunkitilaa, saasteettomuutta, ilmastonmuutoksen ehkäisyä, tasa-arvoista liikkumista ja sujuvaa liikennettä. Jos useampi autoilija vaihtaa kulkupelinsä pyörään, on liikenne sujuvampaa myös niille autoilijoille, jotka syystä tai toisesta eivät tätä vaihdosta voi tehdä.

Pyöräily on yhteiskunnalle tehokkainta liikennettä ja terveyshyötyjen takia se jopa säästää rahaa: Tutkimuksen mukaan jokainen pyöräilty kilometri tuottaa yhteiskunnalle noin 0,3–1,3 euroa investointitasosta riippuen. Mitä enemmän hyviin pyöräteihin investoidaan, sitä enemmän saadaan tuottoa. Suomalaisten ja kansainvälisten tutkimusten mukaan taas euron satsaus pyöräliikenneväylien kehittämiseen tuo kahdeksan euron tuotot esimerkiksi säästöinä terveyskuluissa – ja niitähän juuri nyt kipeästi etsitään. Pyöräilevä työntekijä on myös tutkitusti tehokkaampi.

Pyöräily hyödyttää siis koko yhteiskuntaa, meitä kaikkia.

2016-11-04 08.31.19-1

Pyöräily on kätevä ja terveellinen tapa liikkua kaupungissa. Turku on rakenteeltaan ihanteellinen pyöräkaupunki ja turkulaiset Suomen innokkaimpia pyöräilijöitä. Meillä on mahdollisuus nousta maailman johtavien pyöräilykaupunkien joukkoon, mutta se vaatii asenteen muuttamista teoiksi.

Pyöräilybarometrin mukaan turkulaiset pyöräilisivät enemmän, jos pyöräilyverkosto olisi kattavampi, pyöräily turvallisempaa ja pyörien pysäköintipaikat paremmin turvattuja ilkivallalta ja varastamiselta. Myös ruuhkaisimpien pyöräteiden levennyksiä, päällysteiden parempaa kuntoa ja kunnossapidon sekä talvihoidon parempaa laatua peräänkuulutettiin.

Ratkaisut pyöräilyn edistämiseen, mikä siis hyödyttää jokaista, ovat tiedossa. Turkuun tarvitaan uusia pyöräväyliä erityisesti vilkkaastiliikennöidyille reiteille, kuten Puutarhakadulle, Linnankadulle, Itäiselle Pitkäkadulle ja Itäiselle Rantakadulle. Keskustan ajonopeuksia 30 kilometriin tunnissa alentamalla luomme turvallista ympäristöä paitsi koulu-, työ- ja kauppamatkapyöräilijöille, myös muille liikkujille. Kaupunkipyöräjärjestelmä laajentaisi ja tukisi joukkoliikennettämme. Turkuun tarvitaan myös pyöräilykoordinaattori tekemään tätä suunnitelmallista pyöräilynedistämistyötä.

Pyöräily on päättäjien listoilla jäänyt liian pitkään häntäpäähän. Kuntavaaleissa ehdokkailla on nyt mahdollisuus korjata tämä epäkohta nostamalla pyöräily politiikan agendalla kärkeen, minne se kuuluu.


 

Turun pyöräilybarometrin tulokset täällä.

Lue parin vuoden takainen blogaukseni pyöräilyn edistämisestä täällä.

Share

Päätöksenteon luotava toivoa paremmasta huomisesta

Julkaistu Turun Sanomissa 10.12.2016

Suomi tarvitsee osaamista ja uudistuskykyä enemmän kuin koskaan. Samalla on pidettävä huolta siitä, että kaikilla on tässä maassa tilaa pärjätä. Suomalaiset ansaitsevat päättäjiltään toivoa paremmasta huomisesta. Sitä näköalattomien leikkausten tien valinnut Sipilän hallitus ei ole onnistunut tarjoamaan. Siksi suuntaa on nyt muutettava.

Toivoa tästä ei anna valtiovarainministerin ja kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon nyt väläyttämät 1–2 miljardin euron massiiviset lisäleikkaukset. Ne ovat kovaa puhetta.

Hallitus on myös päättänyt siirtää mahdollisista leikkauksista päättävän kehysriihensä pidettäväksi kuntavaalien jälkeen. Ilmeisesti kehysriihen pitäminen normaaliin aikaan ennen vaaleja on hallitukselle kiusallista.

Sipilän hallituksen toteuttamat leikkaukset koulutuksesta ja opiskelijoilta rapauttavat Suomen osaamispohjaa ja koulutuksen tasa-arvoa. Ammatillisen koulutuksen leikkaukset voivat lopettaa yhä useamman opinnot jo peruskoulun jälkeen.

Rajaukset päivähoito-oikeuteen rakentavat lasten luokkayhteiskuntaa, jossa lapset joutuvat jo pienestä pitäen eriarvoiseen asemaa. Historialliset leikkaukset pienituloisten eläkeläisten ja työttömien perusturvasta lisäävät eriarvoisuutta. Ihmisten tulevaisuudesta leikkaamisen on loputtava.

Vihreät haastaa hallituksen leikkaukset koulutuksesta ja pienituloisilta eduskunnassa, kun valtion budjettia ensi vuodelle käsitellään. Turussakin teemme työtä pienten ryhmäkokojen ja tasa-arvoisen päivähoito-oikeuden puolesta sekä koulutuksesta ja varhaiskasvatuksesta leikkaamista vastaan.

Valtion päätökset ovat kuitenkin vaikeuttaneet huomattavasti Turun talouden kehittämistä, jossa on oltu tätä ennen jo hyvässä vauhdissa.

Hallituksen pitäisi luoda toivoa paremmasta huomisesta siirtämällä huomio leikkauksista ihmisiä työhön nostaviin, reiluihin uudistuksiin. Tarvitaan työn ja sosiaaliturvan parempaa yhteensovittamista sekä vauhtia uusien työpaikkojen syntyyn.

Vihreiden vaihtoehdossa säästöjä saadaan vähentämällä ympäristölle haitallisia tukia. Samalla panostamme uusien työpaikkojen luomiseen energiaremontilla.

Suomesta voitaisiin rakentaa kestävän talouden edelläkävijä, mutta hallituksen ilmasto- ja energiastrategia jättää tilaisuuden käyttämättä. Vihreiden vaihtoehdossa Suomesta tehtäisiin hiilineutraali maa jo 2030-luvulla. Uusiutuvien energiamuotojen käyttöä sekä energiatehokkuutta lisäisimme kaksi kertaa hallitusta nopeammin.

Kuntavaaleissa hallitus on myös asetettava vastuuseen linjastaan. Aikooko hallitus leikata lisää palveluista ja sosiaaliturvasta vain kaksi viikkoa kuntavaalien jälkeen? Miljardiluokan lisäleikkaukset tarkoittavat väistämättä suurta heikennystä palveluihin ja sosiaaliturvaan.

Ville Niinistö
Vihreiden puheenjohtaja

Saara Ilvessalo
Vihreiden nuorten puheenjohtaja, Turun kaupunginvaltuutettu

Share

Rakennuslautakunnan enemmistö hyväksyi suojellun talon purun

Jäin yhden kollegan kanssa rakennuslautakunnassa eilen vähemmistöön, kun lautakunnan enemmistö antoi äänin 8-2 hyväksynnän kaavalla sekä rakennusluvassa suojellun rakennuksen purkamiselle.

Kyseessä on Kähärissä sijaitseva Tikkumäenkuja 5:n kaavalla sr1-merkinnällä suojeltu entinen ruutivarasto, josta ollaan rakennusluvalla tekemässä pientä asuintaloyksiötä. Muutosta varten hyväksytyssä rakennusluvassa muun muassa talon alkuperäiset seinät on määrätty suojeltaviksi.

Rakennusvalvonta havaitsi kuitenkin lokakuussa, että talosta on purettu yli puolet ja keskeytti rakennustyöt. Kävimme lautakunnan kanssa paikalla kaksi viikkoa sitten, ja talosta on tosiaan enää 1/3 jäljellä. Tämän takia rakennusvalvontajohtaja esitti, että rakennustöiden keskeytys pidetään voimassa kunnes rakennusluvasta poikkeamiselle on myönnetty asianmukainen lupa. Asiasta olisi esityksen mukaan pitänyt myös ilmoittaa poliisille.

Lautakunnan enemmistö (Huhtanen (vas), Luojola (sd), Sinervo (sd), Rantanen (sd), Karjalainen (kesk), Laakso (ps), Karlsson (kok) ja Ansas (kok)) päätti kuitenkin, että töiden keskeytysmääräys kumotaan ja purku- sekä rakennustyö saa jatkua. Itse äänestin kokoomuksen Pentin kanssa pohjaesityksen puolesta. Klimscheffskij (kok) äänesti tyhjää, KD:n Raninen ja toinen vihreiden edustajamme Lahtinen olivat poissa.

Asiasta ei näin ilmoitettu poliisille, vaan purkutyöt ja kokonaan uuden talon rakentaminen saavat jatkua. Suojellun rakennuksen purkaminen rakennusluvan vastaisesti on maankäyttö- ja rakennuslain vastaista. Parhaan oikeustieteellisen ymmärrykseni mukaan lautakunnan enemmistö teki siis lainvastaisen päätöksen. Tämän takia jätimme esittelijän kanssa päätöksestä eriävän mielipiteen.

Hakija oli perustellut toimiaan sillä, että rakennus oli huonokuntoinen ja aikomuksena on rakentaa tilalle vastaava rakennus. Tämän ei kuitenkaan pitäisi voida olla suojellun rakennuksen luvattoman purun oikeuttava perustelu. Jos rakentaja huomaa, ettei rakennusta ole mahdollista kunnostaa luvan mukaisesti (eli tässä tapauksessa niin, että alkuperäiset ulkoseinät säilytetään), pitää siihen hakea asianmukaista lupaa, ei toimia salaa ja lainvastaisesti.

Tein lautakunnassa parhaani estääkseni tämän päätöksen, joka lähettää erittäin huonon signaalin siitä, että suojeltuja taloja saisi luvatta purkaa. Olen erittäin harmissani ja pettynyt siihen, että lautakunnan enemmistö päätyi tähän ratkaisuun. Tiedoksi rakennuttajille: suojeltuja rakennuksia ei saa, eikä ainakaan pitäisi saada purkaa jatkossakaan.

Toivoisin Turun taudin olevan jo muinaishistoriaa, mutta sitkeästi sen jäänteet yhä elävät. Teen rakennuslautakunnan puheenjohtajana jatkossakin hartiavoimin töitä niiden kitkemiseksi.

Share

Puhe SYL:n liittokokouksessa

Hyvä puheenjohtaja, ärade ordförande, arvoisat Suomen ylioppilaskuntien liiton kokousedustajat, bästa mötesdeltagare.

Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ViNO kiittää mahdollisuudesta osallistua liittokokoukseenne ja tervehtii teitä ilolla.

Hyvät opiskelijat, olemme saaneet tänä vuonna kylmää kyytiä. Suomen hallitus on osoittanut heti alkukautenaan olevansa ennennäkemättömän koulutus- ja opiskelijavihamielinen. Se leikkaa koulutuksesta hurjia summia, pienentää jo nykyisellään täysin riittämätöntä opintotukea, laskee tietoisesti suomalaisten koulutustasoa, vähentää kansainvälisyyttä, kaavailee lukukausimaksuja ja heikentää nuorisotakuuta. Opiskelijoita lyödään urakalla.

Me olemme todistamassa sellaista politiikkaa, jossa ei kyllä ole järjen häivää. Jos mikään yritys tai paikkakunta olisi irtisanonut samanlaisia määriä henkilöitä kuin yliopistot nyt, siellä olisi ministeri toisen perään hattu kourassa lupailemassa valtiontukia. Tai jos millekään muulle ryhmälle yritettäisi sanoa, että me vähennetään sinun sosiaaliturvaasi entisestään mutta tästäpä saisit edullista pikavippiä, niin ei kyllä menisi läpi.

Koulutusvihamielisen politiikan vastapainoksi tarvitsemme vahvaa opiskelijaliikettä. Sellaista, joka puolustaa oikeuksiaan, jaksaa vääntää ministereille faktoja rautalangasta ja uskaltaa kertoa mielipiteensä tästä kurasta. Sellaista, joka muistuttaa, että ennen vaaleja hallituspuolueetkin lupasivat, ettei koulutuksesta enää leikata – Ennen kuin menivät tämän lupauksen silmää räpäyttämättä rikkoivat. Kyllä hävettää.

Meillä on Vihreissä nuorissa ja opiskelijoissa ollut ilo tehdä yhteistyötä SYLlin kanssa tänä vuonna niin eduskuntavaalien kuin opiskelijan oikeuksien puolustamisen tiimoilta. Olemme yhdistäneet voimiamme ainakin maksuttoman koulutuksen, opiskelijoiden toimeentulon ja koulutuksen rahoituksen tiimoilta. Olemme lausuneet opintotuen uudistamisesta ministerin selvitysmiehelle: Meidän sosiaaliturva ei kestä leikkauksia tai lainapainotteisuutta!

Toivon meille viisautta tehdä töitä yleisen edun ja kaikkien opiskelijoiden hyvinvoinnin puolesta jatkossakin. Toivon meille rohkeutta sanoa yhtenä suurena opiskelijaliikkeenä: Nyt riittää! Koulutuksesta on leikattu kestämättömän paljon. Me emme suostu tähän enää.

Toivon Suomen ylioppilaskuntien liitolta johtajuutta tässä opintotuki- ja koulutusleikkausten vastaisessa taistelussa. Pelissä on Suomen koulutuksen ja nuorison tulevaisuus. Siinä työssä tarvitaan yhteistyötä kaikkien korkeakoulujen opiskelijakuntien ja poliittisten opiskelijajärjestöjen kesken.

Kiitos kaikesta hyvästä yhteistyöstä, jota olemme vuosien varrella tehneet ja jota tulevaisuudessa voimme toivottavasti entistäkin enemmän tehdä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Toivon viisaita päätöksiä ja henkilövalintoja. Haluan onnitella ensi vuoden luottamushenkilöitä jo tässä vaiheessa. Teillä on edessänne melkoinen savotta, mutta myös etuoikeus tehdä töitä tärkeiden asioiden parissa. ViNO taistelee kanssanne laadukkaan koulutuksen ja opiskelijoiden hyvinvoinnin puolesta.

Ha ett trevligt möte, hoppas ni njuter.

Antoisaa ja keskusteluntäyteistä liittokokousta: Toivottavasti olette nauttineet, sillä onhan niin, että liittokokous on ihmisen parasta aikaa!

SYL-puhe 2015

Share

Puhe vihreiden pj-päivillä

Vihreät esitteli tänään vaalikampanjansa teemat ja ulkoasun vihreillä puheenjohtajapäivillä. Teemamme vaaleissa tulevat olemaan ympäristö, köyhyyden poistaminen, työ ja koulutus.

Pidin myös Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden ViNOn toisen puheenjohtajan Ozan Yanarin kanssa linjapuheen ViNOn vaaliteemoista ja -kampanjasta.

Hyvät kuulijat, rakkaat puoluekaverit,

ViNOn kevät on alkanut sellaisella rytinällä, että me ollaan melkein yllätetty itsemmekin. Vihreät nuoret ehdokkaat tiimeineen ovat valmistautuneet vaaleihin valtavalla energialla ja osaamisella. Vinolaisia ehdokkaita on lähes 30 ympäri Suomen.

Nyt haastetaan vanha politiikka ja vanhat vallanpitäjät.

ViNOn slogan näissä vaaleissa on “muutosta ilmassa”. Muutosta tämä maa ja maailma tarvitseekin.

Meidän pitää huolehtia siitä, että Suomi on hyvinvointivaltio huomennakin. Se edellyttää monia uudistuksia. Terveyseroja, tuloeroja ja hyvinvointieroja täytyy kaventaa. Painopisteen täytyy olla ennaltaehkäisyssä, palveluiden saavutettavuudessa ja köyhyyden poistamisessa. Vino ajaa laadukasta ja maksutonta koulutusta, joka takaa kaikille mahdollisuuden edetä kykyjensä mukaan –  vanhempiensa varallisuudesta riippumatta. Koulutuksesta säästämisen tie on kuljettu loppuun.

Lukukausimaksujen ehdottelun lisäksi kvartettihallitus on erityisesti luonnonsuojelun saralla yrittänyt sörkkiä rikki monia asioita, joita Vihreät hallituksessa saivat rakennettua. Me ollaan harvoin saatu näin hyvää esimerkkiä siitä, keitä ympäristö kiinnostaa oikeasti ja keitä paperilla. Monimuotoisuus, suot, sudet, kalat ja luontoarvot on aika ottaa taas tosissaan.

Meidän tehtävämme on pitää ilmastonmuutos politiikan keskiössä silloinkin, kun se ei ole mediaseksikästä. Monet muut puolueet puhuvat kauniita sanoja vihreydestä, mutta on meidän tehtävämme pitää huolta siitä, että puheet myös muuttuvat teoiksi. Tavoitteena on oltava hiilineutraali Suomi vuoteen 2050 mennessä. Kestävän Suomen rakentamisesta saadaan myös työpaikkoja ihmisille.

Vihreiden pitkään ajama perustulo on alkanut saada kannatusta useiden puolueiden riveissä. Nyt jos koskaan meidän on mahdollisuus viedä lopullisesti maaliin uudistus, joka tekee työnteosta aina kannattavaa ja antaa vakautta toimeentuloon.

Suomi on neljättä vuotta taantumassa. Jotta saisimme talouden rattaat pyörimään, meidän täytyy harjoittaa elvyttävämpää politiikkaa. Taloutta pitää uudistaa kestävälle ja vihreälle pohjalle investoimalla ympäristöystävällisiin ratkaisuihin. Lisäksi ympäristölle haitalliset tuet täytyy poistaa. Jotta voimme vastata taloutemme pitkäaikaisiin haasteisiin, pitkään poliittisessa päätöksenteossa pyörineet rakenneuudistukset on saatava maaliin. Sote-, kunta- ja eläkeuudistus on saatava kuntoon, jotta voimme varmistaa hyvinvoinnin myös tulevaisuudessa.

ViNO on feministinen järjestö. Tasa-arvo on yhteiskunnan kulmakivi ja sitä on edistettävä yhteiskunnan kaikilla osa-alueilla. Me haluamme enemmän isiä kotiin ja naisia johtajiksi. Vanhemmuuden kustannukset täytyy tasata kaikkien työnantajien kesken siirtämällä ne suoraan Kelan maksettaviksi. Perhevapaissa on otettava käyttöön 6+6+6 -malli. Samalla paljon puhutusta kotihoidontuesta voidaan luopua kokonaan.

Tasa-arvoinen avioliittolaki oli vihreille suuri voitto ja hyvä askel yhdenvertaisuuden edistymiselle. Seuraavaksi meidän täytyy muun muassa tunnustaa virallisesti kolmas sukupuoli. Lisäksi Suomen on aika siirtyä valikoivaan ja sukupuolineutraaliin asevelvollisuuteen.

Tasa-arvo ylittää myös maiden rajat. Vihreät nuoret näkevät maahanmuuton ja monikulttuurisuuden Suomen voimavarana. Myös Suomen työmarkkinat tarvitsevat maahanmuuttajia ja siksi meidän tulisi helpottaa työperäistä maahanmuuttoa. Maahanmuuttajien työllistymistä ja kotoutumista pitää edistää esimerkiksi kielikoulutusta lisäämällä. EU- ja ETA-alueen ulkopuolisille opiskelijoille ei pidä asettaa lukukausimaksuja. Suomi ei voi kääntyä sisäänpäin, vaan meidän täytyy päin vastoin houkutella maahamme uusia kansainvälisiä osaajia – Ei tehdä heidän tuloaan vaikeaksi.

Suomen globaali velvollisuus taas on ottaa vastaan myös enemmän humanitaarista maahanmuuttoa. Meidän kuuluu auttaa kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia ihmisiä. Pakolaiskiintiötä on nostettava 1500 henkeen vuodessa ja turvapaikkaa hakevien lasten säilöönotto täytyy kieltää. Paperittomien oikeudet pitää turvata – Kyse on ihmisoikeuksista.

Myös rasismi on kitkettävä ja vihapuheeseen sekä ankeaan asenneilmapiiriin on puututtava! Se on meidän kaikkien vastuu. Myös ohikulkijoiden, jotka näkevät rasistista huutelua kadulla. On poliitikkojen ja median asia olla hyväksymättä väestöryhmien leimaamista julkisessa keskustelussa.

Tällaisina kovina aikoina jos koskaan tarvitaan paremman tulevaisuuden rakentajia, ja parempaan tulevaisuuteen uskovia. Tarvitaan ihmisiä, jotka uskaltavat puolustaa pehmeitä arvoja – niitä kaikkein tärkeimpiä asioita. Ihmisiä, jotka uskovat muutokseen ja työskentelevät sen puolesta. Nousu tarvitsee tekijänsä.

ViNO on olemassa, koska työsarkaa tasa-arvoisen, inhimillisen, kestävän, yhdenvertaisen ja oikeudenmukaisen maailman rakentamisessa riittää. Meidän missiona on nuorten vihreiden läpimurto niin kevään vaaleissa kuin politiikassa niiden jälkeen. Tämä yhteiskunta tarvitsee enemmän nuoria rakentajikseen.

ViNOn tavoitteena on saada useampi kansanedustaja läpi huhtikuun vaaleissa ajamaan tavoitteitamme. Eduskunta ja myös oma ryhmämme tarvitsee uutta verta. Arkadianmäellä istuu kyllä Vihreän liikkeen perustajajäseniä, muttei yhtäkään 80-luvulla syntynyttä vihreää. “Nuoret toivomme” lähentelevät neljääkymmentä. Politiikkaan tarvitaan kaikkia – Myös oikeasti nuoria.

Nyt on siis nuorten vallankumouksen ja läpimurron aika! Seuraava vihreä sukupolvi on enemmän kuin valmis ottamaan haltuun kansanedustajan tehtävät ja muuttamaan maailmaa paremmaksi yhdessä meidän kaikkien kanssa.

 

Share

Maahanmuutto hyödyttää julkista taloutta

Pe­rus­suo­ma­lais­ten Ti­mo Soi­ni, Jus­si Hal­la-aho ja Ju­ho Ee­ro­la ku­vai­li­vat maa­han­muut­toa ta­lou­del­li­sek­si on­gel­mak­si (HS Ko­ti­maa 6. 1.). Ee­ro­la mai­nit­si ju­tus­sa muun muas­sa, et­tä “maa­han­muut­ta­jis­ta iso osa on tu­lon­siir­to­jen va­ras­sa elä­viä”.

Po­lii­ti­koil­ta on vas­tuu­ton­ta lei­ma­ta ko­ko maa­han­muut­to ta­lou­del­li­sek­si ra­sit­teek­si. Toi­voi­sim­me Hel­sin­gin Sa­no­mil­ta kriit­ti­syyt­tä, kun leh­ti uu­ti­soi po­lii­tik­ko­jen po­pu­lis­ti­sia kom­ment­te­ja – eten­kin kun esi­tet­ty väi­te ei pi­dä paik­kaan­sa.

OECD:n ke­säl­lä 2013 jul­kais­tun ra­por­tin mu­kaan maa­han­muut­to hyö­dyt­tää lie­väs­ti Suo­men jul­kis­ta sek­to­ria.

Kaik­kien maa­han­muut­ta­jien lei­maa­mi­sen si­jaan oli­si he­del­mäl­li­sem­pää pu­hua sii­tä, kuin­ka saam­me jo­kai­sen mu­kaan yh­teis­kun­nan ra­ken­ta­mi­seen. Toi­mi­vil­la ko­tout­ta­mis­toi­mil­la maa­han­muu­ton ta­lou­del­li­sia hyö­tyä voi kas­vat­taa sel­väs­ti.

Val­tion ta­lou­del­li­nen tut­ki­mus­kes­kus on vii­me ke­sän maa­han­muut­toon liit­ty­väs­sä tut­ki­muk­ses­saan to­den­nut, et­tä suh­teel­li­sen pie­net pa­nos­tuk­set, esi­mer­kik­si ko­tout­ta­mis­suun­ni­tel­mien käyt­töö­not­to, nos­ti­vat maa­han­muut­ta­jien tu­lo­ja lä­hes kak­sin­ker­tai­ses­ti kym­me­nes­sä vuo­des­sa. Ne myös vä­hen­si­vät tu­lon­siir­to­jen tar­vet­ta.

Ikään­ty­nei­den osuus Suo­men väes­tös­tä kas­vaa. On to­sia­sia, et­tä Suo­men ta­lous tar­vit­see maa­han­muut­ta­jia. Vii­me mar­ras­kuus­sa jul­kais­tun tun­ne­tun kon­sult­ti­yri­tyk­sen Bos­ton Con­sul­ting Grou­pin ra­por­tin mu­kaan ikään­ty­mi­sen ai­heut­ta­ma huol­to­suh­teen heik­ke­ne­mi­nen on va­ka­vam­pi on­gel­ma Suo­mes­sa kuin muis­sa Poh­jois­mais­sa.

Oli­si­kin jär­ke­väm­pää kes­kus­tel­la sii­tä, mi­ten voi­sim­me ke­hit­tää ko­tout­ta­mis­toi­miam­me. Se hel­pot­tai­si ih­mis­ten so­peu­tu­mis­ta Suo­meen ja mak­sai­si it­sen­sä ta­kai­sin mo­nin­ker­tai­ses­ti.

Ozan Ya­nar
Saa­ra Il­ves­sa­lo
Vih­rei­den nuor­ten ja opis­ke­li­joi­den lii­ton pu­heen­joh­ta­jat

Share