Ehdolle eduskuntavaaleihin

(på svenska nedan)

Maailma ei odota sitä, että joku muu jossakin ratkaisee ongelmat: ilmastonmuutoksen, koulutusleikkaukset, demokratiakriisin ja epätasa-arvon. Olen mukana politiikassa, koska haluan tehdä osani maailman pelastamiseksi – enkä oikeastaan voisi kuvitella elämääni ilman asioihin vaikuttamista.

Siksi olen myös päättänyt lähteä ehdolle kevään eduskuntavaaleihin.

Töideni kautta Itämeri-osaamiskeskuksen toiminnanjohtajana ja tutkijana minulle on käynyt selväksi ilmastonmuutoksen vaikutus myös meremme tilaan. Jos haluamme saada Itämeren jälleen terveeksi, tarvitaan paitsi ravinnepäästöjen kunnianhimoisempia vähennyksiä, myös suunnanmuutoksen ilmastopolitiikassa. Ilmaston ja luonnon puolustus on aika alkaa ottaa tosissaan.

Juristina kannan huolta myös oikeusvaltion tilasta. Perus- ja ihmisoikeudet pitää nähdä lakimuutosten lähtökohtina, ei niiden hidasteina. Samalla demokratiaa pitää uudistaa suoremmaksi ja osallistavammaksi, muuten kuilu kansalaisten ja päättäjien välillä kasvaa entisestään ja politiikan oikeutus vaarantuu.

Elämme ratkaisevia aikoja myös koulutuksen kunnian palauttamisessa. Koulutus korkeakouluista amiksiin ja varhaiskasvatukseen on kriisissä. Epävarmuus omasta työstä, toimeentulosta ja maailman tilasta lisäävät osaltaan nuorten mielenterveysongelmia. Kokoomuksen, keskustan ja perussuomalaisten hallitus on leikannut nimenomaan nuorilta, lapsiperheiltä, köyhiltä ja naisilta. Suunnan täytyy muuttua.

Haluan tehdä päätöksiä, joilla ongelmia ennaltaehkäistään ja tasa-arvoa sekä yhdenvertaisuutta lisätään. Tarvitsemme tasa-arvoisen perhevapaauudistuksen, järjestäytyneen rasismin kiellon ja perustulon.

Olen omistanut viimeiset 10 vuotta kestävän yhteiskunnan rakentamiselle, paikalliselta tasolta aina kansainvälisiin tehtäviin asti. Minulla on intoa, paloa ja kokemusta muuttaa tätä maata ja maailmaa. Uskon olevani oikea ihminen tekemään tätä muutosta eduskunnassa, yhdessä muiden kanssa.

Tule mukaan tekemään muutosta!

 

 

Världen väntar inte på att någon annan löser problemen: klimatförändringen, nedskärningarna i utbildningen, demokratikrisen och ojämlikheten. Jag deltar i politiken eftersom jag vill göra mitt för att rädda världen. Egentligen skulle jag inte kunna föreställa mig ett liv utan att påverka saker.

Därför ställer jag upp i vårens riksdagsval.

I mitt arbete som verksamhetsledare och forskare vid Östersjö-kompetenscentret BALEX har det blivit tydligt för mig hur mycket klimatförändringen inverkan på välmåendet av vårt hav. Om vi vill göra Östersjön frisk igen behöver vi inte bara mer ambitiösa minskningar av näringsämnena, utan också en förändring av klimatpolitiken. Vi måste börja försvara klimatet och naturen på allvar.

Som jurist är jag också oroad för tillståndet av rättsstaten. Grundläggande och mänskliga rättigheter måste ses som en utgångspunkt i lagförändringen, inte som ett hinder. Också demokratin måste reformeras till mer direkt och inkluderande, annars kommer klyftan mellan medborgare och beslutsfattare att öka ytterligare och politikens legitimitet äventyras.

Vi lever också avgörande tider för att återställa utbildningens ära. Utbildningen från universiteten, yrkesinstitut och förskolepedagogik är i kris. Osäkerheten om arbete, utkomst och världens tillstånd lägger på ungdomars psykiska problem. Samlingspartiets, centerns och sannfinländarnas regering har skurit ner på speciellt unga, barnfamiljer, fattiga och kvinnor. Riktningen måste ändras.

Jag vill fatta beslut som förhindrar problem och förbättrar jämlikheten och jämställdheten. Vi behöver en jämlik reform av familjeledigheter, ett förbud av organiserad rasism och basinkomst.

Jag har ägt de senaste 10 åren för att bygga ett hållbart samhälle, från lokal nivå upp till internationella uppdrag. Jag har entusiasm, ivrighet och erfarenhet för att förändra Finland och världen. Jag tror att jag är rätt person att göra denna förändring i parlamentet, tillsammans med andra.

Välkommen med!

Share

Puhe SYL:n liittokokouksessa

Hyvä puheenjohtaja, ärade ordförande, arvoisat Suomen ylioppilaskuntien liiton kokousedustajat, bästa mötesdeltagare.

Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ViNO kiittää mahdollisuudesta osallistua liittokokoukseenne ja tervehtii teitä ilolla.

Hyvät opiskelijat, olemme saaneet tänä vuonna kylmää kyytiä. Suomen hallitus on osoittanut heti alkukautenaan olevansa ennennäkemättömän koulutus- ja opiskelijavihamielinen. Se leikkaa koulutuksesta hurjia summia, pienentää jo nykyisellään täysin riittämätöntä opintotukea, laskee tietoisesti suomalaisten koulutustasoa, vähentää kansainvälisyyttä, kaavailee lukukausimaksuja ja heikentää nuorisotakuuta. Opiskelijoita lyödään urakalla.

Me olemme todistamassa sellaista politiikkaa, jossa ei kyllä ole järjen häivää. Jos mikään yritys tai paikkakunta olisi irtisanonut samanlaisia määriä henkilöitä kuin yliopistot nyt, siellä olisi ministeri toisen perään hattu kourassa lupailemassa valtiontukia. Tai jos millekään muulle ryhmälle yritettäisi sanoa, että me vähennetään sinun sosiaaliturvaasi entisestään mutta tästäpä saisit edullista pikavippiä, niin ei kyllä menisi läpi.

Koulutusvihamielisen politiikan vastapainoksi tarvitsemme vahvaa opiskelijaliikettä. Sellaista, joka puolustaa oikeuksiaan, jaksaa vääntää ministereille faktoja rautalangasta ja uskaltaa kertoa mielipiteensä tästä kurasta. Sellaista, joka muistuttaa, että ennen vaaleja hallituspuolueetkin lupasivat, ettei koulutuksesta enää leikata – Ennen kuin menivät tämän lupauksen silmää räpäyttämättä rikkoivat. Kyllä hävettää.

Meillä on Vihreissä nuorissa ja opiskelijoissa ollut ilo tehdä yhteistyötä SYLlin kanssa tänä vuonna niin eduskuntavaalien kuin opiskelijan oikeuksien puolustamisen tiimoilta. Olemme yhdistäneet voimiamme ainakin maksuttoman koulutuksen, opiskelijoiden toimeentulon ja koulutuksen rahoituksen tiimoilta. Olemme lausuneet opintotuen uudistamisesta ministerin selvitysmiehelle: Meidän sosiaaliturva ei kestä leikkauksia tai lainapainotteisuutta!

Toivon meille viisautta tehdä töitä yleisen edun ja kaikkien opiskelijoiden hyvinvoinnin puolesta jatkossakin. Toivon meille rohkeutta sanoa yhtenä suurena opiskelijaliikkeenä: Nyt riittää! Koulutuksesta on leikattu kestämättömän paljon. Me emme suostu tähän enää.

Toivon Suomen ylioppilaskuntien liitolta johtajuutta tässä opintotuki- ja koulutusleikkausten vastaisessa taistelussa. Pelissä on Suomen koulutuksen ja nuorison tulevaisuus. Siinä työssä tarvitaan yhteistyötä kaikkien korkeakoulujen opiskelijakuntien ja poliittisten opiskelijajärjestöjen kesken.

Kiitos kaikesta hyvästä yhteistyöstä, jota olemme vuosien varrella tehneet ja jota tulevaisuudessa voimme toivottavasti entistäkin enemmän tehdä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Toivon viisaita päätöksiä ja henkilövalintoja. Haluan onnitella ensi vuoden luottamushenkilöitä jo tässä vaiheessa. Teillä on edessänne melkoinen savotta, mutta myös etuoikeus tehdä töitä tärkeiden asioiden parissa. ViNO taistelee kanssanne laadukkaan koulutuksen ja opiskelijoiden hyvinvoinnin puolesta.

Ha ett trevligt möte, hoppas ni njuter.

Antoisaa ja keskusteluntäyteistä liittokokousta: Toivottavasti olette nauttineet, sillä onhan niin, että liittokokous on ihmisen parasta aikaa!

SYL-puhe 2015

Share

Työnteosta aina kannattavaa perustulolla

Nykyelämä vaatii voimia. Toisilla voimat kuluvat töissä ja toisilla taloudellisessa epävarmuudessa. Ajatus kehityksen alkupäässä, joka tähän tilanteeseen johti, oli elintason nostaminen kulutuksella. Tämän ajateltiin kasvattavan taloutta, jolloin useampi pääsisi osalliseksi hyvinvoinnista.

Toisin kuitenkin kävi. Nykyään yhä useamman on vaikea saada työtä ja yhä useampi väsyy työssään. Ratkaisuksi on nostettu eläkeikää, kiristetty työttömyystukien ehtoja ja alettu hoitaa työperäistä väsymystä lääkityksellä, sairauspoissaoloilla ja työkyvyttömyyseläkkeillä.

Emmekö voisi jakaa työtä tasaisemmin sen sijaan, että pitäisimme osaa ihmisistä työttömänä ja toista burn-outissa?

Kaikkeen tarvitaan rahaa. Jos haluamme enemmän töitä, tarvitsemme enemmän rahaa tai edullisempaa työtä. Työn hintaa voidaan laskea vain, jos kotitalouksiin saadaan enemmän rahaa tai hinnat laskevat.

Perustulo jokaiselle täysi-ikäiselle myönnettävä 560 € vastikkeeton kuukausitulo, joka korvaa sosiaaliturvan varassa elävien nykyiset minimietuudet. Keski- ja suurituloisilta se verotetaan takaisin siten, että käteen jäävät ansiot eivät muutu merkittävästi. Perustulo tekee työnteosta ja yrittämisestä aina kannattavaa sekä vähentää köyhyyttä.

Perustulon avulla työn hintaa muuttamalla voimme luoda enemmän työpaikkoja. Perustulo onnistuu kustannusneutraalisti (eli kustannus pysyy ennallaan) ja harkinnanvaraiset asumistuki, lapsilisä, vammaistuet, viimesijaiset tukimuodot ja eläkkeet pysyvät ennallaan.

Työllistäminen tapahtuu ns. työn puolittamisen avulla eli työ teetetään 1 henkilön sijasta 1,5 tai 2 henkilöllä. Tällöin myös nuorten palkkaaminen helpottuu ja ikääntyvien on helpompi hidastaa työtahtiaan.

Perustulo tarjoaa suojaa myös muutoksia vastaan. Teknologia on vienyt monta työpaikkaa Suomesta ja digitaalinen vallankumous on vähentänyt työpaikkoja yllättävistäkin ammattiryhmistä. Vakituinen työpaikka ei ole siis itsestäänselvyys enää kenellekään ja perustulo toisi työelämän ja työttömyyden välimaastoon joustoa toimeentulon varmuuden ja työn lisääntymisen kautta.

Perustulo on byrokratialtaan kevyt. Moni haluaisi viettää virastoasioinnin sijaan aikaa kotona, töissä, harrastuksissa, opiskelussa, lepäämässä tai työnhaussa. Myös palvelu monessa virastossa parantuisi, sillä perustulo vapauttaisi työntekijöiden aikaa paperityöstä palvelutyöhön.

Joustavuus ja työmarkkinoiden tukeminen kotitalouksien kautta luo paremman yhteiskunnan kuin leikkaukset ja kiristyvät tulostavoitteet. Työelämä on muuttunut, sosiaaliturvankin pitää. Siksi Suomeen tarvitaan perustulo.

Share

Opintotuen rajaaminen lisäisi eriarvoisuutta ja opiskelijoiden pahoinvointia

Eduskunta päätti eilen hallituksen esityksestä äänin 95–91, että opintotukea ei jatkossa myönnetä toiseen samantasoiseen korkeakoulututkintoon. Lopullisesti asiasta äänestetään huomenna perjantaina asian toisessa käsittelyssä.

Kakkostutkintoon ei siis esityksen mukaan myönnettäisi tukea, vaikka tukea ei olisi nostettu lainkaan ensimmäiseenkään tutkintoon. Opintotuki on nykyäänkin tiukasti rajattu sekä riittämättömän suuruinen ja sen myöntäminen vaatii tietyn määrän opintosuorituksia. Uudistus lisäisi eriarvoisuutta, opiskelijoiden pahoinvointia ja työttömyyttä sekä hankaloittaisi alanvaihtoa nopeasti muuttuvassa työelämässä.

Esitys on täysin järjestön ja jokaisen opiskelijoista tai työmarkkinoista välittävän puolueen edustajan pitäisi äänestää sitä vastaan. Opiskelijallakin on oikeus sosiaaliturvaan. Tästä kirjoitimme myös Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden kannanoton.

Vihreiden nuorten puheenjohtajat: Opintotuen rajaaminen on järjetöntä

Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ViNOn puheenjohtajat pitävät hallituksen esitystä opintotuen rajaamisesta toisesta korkeakoulututkinnosta järjettömänä ja erittäin lyhytnäköisenä. Esitys vaikeuttaa alanvaihtoja entisestään, kannustaa roikottamaan tutkintoja tarpeettomasti ja lisää eriarvoisuutta.

– Opintotuki on jo nykyisellään riittämättömän suuruinen, sen saamisen kriteerit tiukat ja tukikuukaudet rajatut. Opintotukea on viime vuosina rajattu useasti jo hyvin monella eri tavalla, eikä uusi rajaus tekisi mitään sellaista, joka todellisuudessa nopeuttaisi opiskelijoiden valmistumista. Se ainoastaan hankaloittaa uudelleenkouluttautumista ja kannustaa pahimmillaan valmistumisen lykkäämiseen. Tällä päätöksellä hallituspuolueet todistavat, että elinikäinen oppiminen kuuluu vain heidän juhlapuheisiinsa, jyrähtää ViNOn puheenjohtaja Saara Ilvessalo.

– Ihmisiltä ei saa viedä toivoa oman alansa ja paikkansa löytämisestä tässä yhteiskunnassa. Nuorilta vaaditaan jo nyt aikaisessa vaiheessa selkeä käsitys siitä, mitä he haluavat tulevaisuudessa tehdä. Muutos johtaisi siihen, ettei nuorilla olisi enää varaa tehdä virhettä ensimmäistä opiskelupaikkaa valittaessa. Tämä nostaa kynnystä ottaa opiskelupaikkaa vastaan ja pidentää toisen ja korkean asteen välisiä välivuosia, jatkaa ViNOn puheenjohtaja Ozan Yanar.

Ilvessalo ja Yanar huomauttavat, että hallituksen esitys osuu myös niihin, jotka haluavat parantaa työllistymismahdollisuuksiaan uudelleenkouluttautumalla.

– Työmarkkinatilanteet muuttuvat nopeasti. Yksi suurimmista syistä uudelle opiskelualalle hakeutumiseen on alkuperäisen opiskelualan heikko työllisyystilanne. Opintotuen rajaaminen vain ensimmäiseen korkeakoulututkintoon lisää eriarvoisuutta, kun vain ne, joilla on varaa pystyvät kouluttautumaan uudelleen. Esitetty muutos osoittaa myös hallituksen kyvyttömyyttä ymmärtää tämän hetken työmarkkinoita, joilla vaaditaan jatkuvaa oman osaamisen kehittämistä, usein tutkinnon muodossa, huomauttavat ViNOn puheenjohtajat Ilvessalo ja Yanar.

-Useat hallituspuolueiden kansanedustajat ja kansanedustajaehdokkaat ovat viime viikkoina antaneet oman koulutuslupauksensa, jossa he lupaavat olla leikkaamatta koulutuksesta tai olla heikentämättä opintotukea. Opintotuki on erittäin tärkeä osa suomalaista koulutusjärjestelmää. Lupaukset on näköjään unohdettu ennätysnopeudella, toteavat puheenjohtajat tuohtuneina.

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Saara Ilvessalo, 0400 504 089
Puheenjohtaja Ozan Yanar, 044 275 8797

Järjestöllä on kaksi tasa-arvoista puheenjohtajaa.

Share

Köyhyyttä vähennettävä niin Suomessa kuin maailmalla

(Julkaistu Aamuset-lehdessä)

Hallitus esitteli helmikuussa vuoden ensimmäisen lisätalousarvioesityksen. Esityksessä on osoitettu 15 miljoonan euron leikkausta kansainvälisen kehitysyhteistyön määrärahoihin.

Kehitysyhteistyöstä leikkaaminen osoittaa hallituksen piittaamattomuutta kaikista heikoimmista ja ilmastonmuutoksen torjumistyöstä.

Kehitysyhteistyöstä on esitetty julkisuudessa kovin yksipuolisia ja virheellisiäkin näkemyksiä. On vaadittu kehitysavun puolittamista ja annettu ymmärtää, ettei kehittyviin maihin saisi vapaaehtoiskeräyksilläkään kerätä apua niin kauan, kun kenelläkään Suomessa on pulaa ruuasta.

Ajatus siitä, että kotimaan ja kansainväliset toimet köyhyyden poistamiseksi olisivat keskenään vaihtoehtoisia tai ristiriidassa, on nurinkurinen. Heikoimmasta huolehtiminen on arvo, joka ei katso rajoja.

Paljon puhuttanut Suomen Mosambikin- ja Kenian-suurlähettilään Matti Kääriäisen kehitysapua kritisoiva raportti perustuu suurelta osin vanhentuneiden tietojen varaan. Kehitysyhteistyön arviointi- ja tehostamistyötä on tehty, ja sitä pitää luonnollisesti jatkaa.

Afrikka on kuitenkin hyvin heterogeeninen manner, joka on historiassa kärsinyt muun muassa Euroopan riistosta. On historiallista sokeutta ummistaa silmiä tältä tosiasialta.

Jos järjestelmässä on ongelmia, ne pitää korjata, ei lakkauttaa koko järjestelmää. Avun väärinkäytöksiin on ja on jatkossakin oltava nollatoleranssi. Ongelmista puhuminen ei kuitenkaan saa peittää alleen sitä, että kehitysyhteistyö tuottaa tulosta jatkuvasti.

Vuoden 2008 jälkeen tehdyt tutkimukset ovat yksimielisiä: köyhyys on vähentynyt ja talouskasvu lisääntynyt kehitysavun ansiosta. Kehitysapu on omiaan torjumaan äärimmäistä köyhyyttä, joka on puolittunut vuoden 1990 tasosta.

Kehitysyhteistyö on vahvasti arvokysymys: Ylittääkö solidaarisuus myös maiden rajat?

Kehitysyhteystyön peruspilareita ovat köyhyyden vähentämisen lisäksi ihmisoikeudet, koulutus, eriarvoisuuden vähentäminen, ilmastonmuutoksen torjuminen, tasa-arvo ja avoimuus. Monille näistä ei voi asettaa hintaa.

Tavoitteena on avun tekeminen tarpeettomaksi. Kehitysyhteistyöstä ja sen tavoitteista on hyötyä myös Suomelle.

Yhteistyö integroi kehittyviä maita eurooppalaisiin arvoihin ja yhteistyöhön. Sillä ennaltaehkäistään ongelmia, joiden vuoksi ihmiset voivat joutua muuttamaan pois kotimaastaan. Perusterveydenhuollon kehittäminen taas ehkäisee myös sairauksien leviämistä maailmalla sekä hillitsee väestönkasvua.

Kotimaassa köyhyyttä torjutaan muun muassa perustulolla, ongelmia ennaltaehkäisevällä päätöksenteolla, asunnontuotannolla, toimilla lapsiperheköyhyyttä vastaan ja laadukkailla tasa-arvoisilla terveyspalveluilla. Maailmalla sitä tehdään entistä vaikuttavammalla kehitysyhteistyöllä, reilulla kauppapolitiikalla, veroparatiisien toimintaan puuttumalla ja ympäristöystävällisellä talouspolitiikalla.

Suomesta on vihdoin tehtävä vastuullinen Pohjoismaa nostamalla kehitysyhteistyön määrärahoja YK:ssa määriteltyyn 0,7 prosenttiin BKT:sta.

Saara Ilvessalo, oikeusnotaari, Vihreiden nuorten puheenjohtaja ja Turun kaupunginvaltuutettu
Share

Puhe vihreiden pj-päivillä

Vihreät esitteli tänään vaalikampanjansa teemat ja ulkoasun vihreillä puheenjohtajapäivillä. Teemamme vaaleissa tulevat olemaan ympäristö, köyhyyden poistaminen, työ ja koulutus.

Pidin myös Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden ViNOn toisen puheenjohtajan Ozan Yanarin kanssa linjapuheen ViNOn vaaliteemoista ja -kampanjasta.

Hyvät kuulijat, rakkaat puoluekaverit,

ViNOn kevät on alkanut sellaisella rytinällä, että me ollaan melkein yllätetty itsemmekin. Vihreät nuoret ehdokkaat tiimeineen ovat valmistautuneet vaaleihin valtavalla energialla ja osaamisella. Vinolaisia ehdokkaita on lähes 30 ympäri Suomen.

Nyt haastetaan vanha politiikka ja vanhat vallanpitäjät.

ViNOn slogan näissä vaaleissa on “muutosta ilmassa”. Muutosta tämä maa ja maailma tarvitseekin.

Meidän pitää huolehtia siitä, että Suomi on hyvinvointivaltio huomennakin. Se edellyttää monia uudistuksia. Terveyseroja, tuloeroja ja hyvinvointieroja täytyy kaventaa. Painopisteen täytyy olla ennaltaehkäisyssä, palveluiden saavutettavuudessa ja köyhyyden poistamisessa. Vino ajaa laadukasta ja maksutonta koulutusta, joka takaa kaikille mahdollisuuden edetä kykyjensä mukaan –  vanhempiensa varallisuudesta riippumatta. Koulutuksesta säästämisen tie on kuljettu loppuun.

Lukukausimaksujen ehdottelun lisäksi kvartettihallitus on erityisesti luonnonsuojelun saralla yrittänyt sörkkiä rikki monia asioita, joita Vihreät hallituksessa saivat rakennettua. Me ollaan harvoin saatu näin hyvää esimerkkiä siitä, keitä ympäristö kiinnostaa oikeasti ja keitä paperilla. Monimuotoisuus, suot, sudet, kalat ja luontoarvot on aika ottaa taas tosissaan.

Meidän tehtävämme on pitää ilmastonmuutos politiikan keskiössä silloinkin, kun se ei ole mediaseksikästä. Monet muut puolueet puhuvat kauniita sanoja vihreydestä, mutta on meidän tehtävämme pitää huolta siitä, että puheet myös muuttuvat teoiksi. Tavoitteena on oltava hiilineutraali Suomi vuoteen 2050 mennessä. Kestävän Suomen rakentamisesta saadaan myös työpaikkoja ihmisille.

Vihreiden pitkään ajama perustulo on alkanut saada kannatusta useiden puolueiden riveissä. Nyt jos koskaan meidän on mahdollisuus viedä lopullisesti maaliin uudistus, joka tekee työnteosta aina kannattavaa ja antaa vakautta toimeentuloon.

Suomi on neljättä vuotta taantumassa. Jotta saisimme talouden rattaat pyörimään, meidän täytyy harjoittaa elvyttävämpää politiikkaa. Taloutta pitää uudistaa kestävälle ja vihreälle pohjalle investoimalla ympäristöystävällisiin ratkaisuihin. Lisäksi ympäristölle haitalliset tuet täytyy poistaa. Jotta voimme vastata taloutemme pitkäaikaisiin haasteisiin, pitkään poliittisessa päätöksenteossa pyörineet rakenneuudistukset on saatava maaliin. Sote-, kunta- ja eläkeuudistus on saatava kuntoon, jotta voimme varmistaa hyvinvoinnin myös tulevaisuudessa.

ViNO on feministinen järjestö. Tasa-arvo on yhteiskunnan kulmakivi ja sitä on edistettävä yhteiskunnan kaikilla osa-alueilla. Me haluamme enemmän isiä kotiin ja naisia johtajiksi. Vanhemmuuden kustannukset täytyy tasata kaikkien työnantajien kesken siirtämällä ne suoraan Kelan maksettaviksi. Perhevapaissa on otettava käyttöön 6+6+6 -malli. Samalla paljon puhutusta kotihoidontuesta voidaan luopua kokonaan.

Tasa-arvoinen avioliittolaki oli vihreille suuri voitto ja hyvä askel yhdenvertaisuuden edistymiselle. Seuraavaksi meidän täytyy muun muassa tunnustaa virallisesti kolmas sukupuoli. Lisäksi Suomen on aika siirtyä valikoivaan ja sukupuolineutraaliin asevelvollisuuteen.

Tasa-arvo ylittää myös maiden rajat. Vihreät nuoret näkevät maahanmuuton ja monikulttuurisuuden Suomen voimavarana. Myös Suomen työmarkkinat tarvitsevat maahanmuuttajia ja siksi meidän tulisi helpottaa työperäistä maahanmuuttoa. Maahanmuuttajien työllistymistä ja kotoutumista pitää edistää esimerkiksi kielikoulutusta lisäämällä. EU- ja ETA-alueen ulkopuolisille opiskelijoille ei pidä asettaa lukukausimaksuja. Suomi ei voi kääntyä sisäänpäin, vaan meidän täytyy päin vastoin houkutella maahamme uusia kansainvälisiä osaajia – Ei tehdä heidän tuloaan vaikeaksi.

Suomen globaali velvollisuus taas on ottaa vastaan myös enemmän humanitaarista maahanmuuttoa. Meidän kuuluu auttaa kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia ihmisiä. Pakolaiskiintiötä on nostettava 1500 henkeen vuodessa ja turvapaikkaa hakevien lasten säilöönotto täytyy kieltää. Paperittomien oikeudet pitää turvata – Kyse on ihmisoikeuksista.

Myös rasismi on kitkettävä ja vihapuheeseen sekä ankeaan asenneilmapiiriin on puututtava! Se on meidän kaikkien vastuu. Myös ohikulkijoiden, jotka näkevät rasistista huutelua kadulla. On poliitikkojen ja median asia olla hyväksymättä väestöryhmien leimaamista julkisessa keskustelussa.

Tällaisina kovina aikoina jos koskaan tarvitaan paremman tulevaisuuden rakentajia, ja parempaan tulevaisuuteen uskovia. Tarvitaan ihmisiä, jotka uskaltavat puolustaa pehmeitä arvoja – niitä kaikkein tärkeimpiä asioita. Ihmisiä, jotka uskovat muutokseen ja työskentelevät sen puolesta. Nousu tarvitsee tekijänsä.

ViNO on olemassa, koska työsarkaa tasa-arvoisen, inhimillisen, kestävän, yhdenvertaisen ja oikeudenmukaisen maailman rakentamisessa riittää. Meidän missiona on nuorten vihreiden läpimurto niin kevään vaaleissa kuin politiikassa niiden jälkeen. Tämä yhteiskunta tarvitsee enemmän nuoria rakentajikseen.

ViNOn tavoitteena on saada useampi kansanedustaja läpi huhtikuun vaaleissa ajamaan tavoitteitamme. Eduskunta ja myös oma ryhmämme tarvitsee uutta verta. Arkadianmäellä istuu kyllä Vihreän liikkeen perustajajäseniä, muttei yhtäkään 80-luvulla syntynyttä vihreää. “Nuoret toivomme” lähentelevät neljääkymmentä. Politiikkaan tarvitaan kaikkia – Myös oikeasti nuoria.

Nyt on siis nuorten vallankumouksen ja läpimurron aika! Seuraava vihreä sukupolvi on enemmän kuin valmis ottamaan haltuun kansanedustajan tehtävät ja muuttamaan maailmaa paremmaksi yhdessä meidän kaikkien kanssa.

 

Share

Turun vihreät: Alueellinen perustulokokeilu Varsinais-Suomeen

Turun vihreä kunnallisjärjestö ry:n syyskokous esittää Varsinais-Suomea alueeksi, jolla toteutettaisiin perustulokokeilu. Turun vihreiden puheenjohtajan Saara Ilvessalon mielestä alueelliset perustulokokeilut pitäisi saada seuraavaan hallitusohjelmaan.

– Suomen nykyinen sosiaaliturva on hankala, pirstaleinen ja epäselvä verkko, jossa on ammottavia reikiä ja joka ei kannusta työntekoon. Perustulon ideana on yksinkertaistaa sosiaaliturvaa, helpottaa itsensätyöllistäjien sekä pätkätyöläisten asemaa ja tehdä työstä aina kannattavaa. Varsinais-Suomi sopisi yhdeksi perustulokokeilualueeksi mainiosti, sanoo Ilvessalo.

Vihreät ovat ajaneet perustuloa jo 1980-luvulta lähtien, ja muista puolueista siitä ovat puhuneet ainakin vasemmistoliitto ja viimeisimpänä keskusta. Turun Vihreät toteaa, että ensi vaalikaudella on hyvä aika siirtyä sanoista tekoihin alueellisen perustulokokeilun myötä.

– Varsinais-Suomi sopisi oivasti yhdeksi kokeilualueeksi: maakunnasta löytyy niin rakennemuutoksesta kärsiviä alueita kuin vaihtelevia työttömyyslukuja. Perustulokokeilu parantaisi Varsinais-Suomen vetovoimaa, ja se voitaisiin toteuttaa vaihtoehtoisesti yksittäisissä kunnissa koko maakunnan sijaan, selvittää vuoden 2015 Turun vihreiden puheenjohtajaksi valittu Jukka Vornanen.

Perustulo on sosiaaliturvajärjestelmän malli, jossa kaikille kansalaisille maksetaan ehdoitta kuukausittainen kiinteä summa. Tulojen kasvaessa perustulon osuus maksetaan takaisin verojen myötä. Ilvessalon ja Vornasen mielestä perustulokokeilu on erityisen ajankohtainen nyt, koska Suomen työttömyys on ollut vuonna 2014 nousussa edelliseen vuoteen verrattuna.

Share