Ratapihankatu 18 kaavaehdotus pilaa arvokkaan ympäristönsä

Pidin kaupunginvaltuuston kokouksessa 3.12. puheen Ratapihankatu 18:n kaavasta, joka jäi vielä pöydälle tammikuuhun.

Vaikka olemme tällä kaudella kaavoituksessa saaneet suuntaa muuttumaan monissa asioissa siihen, että etsitään alusta lähtien laajemmalla porukalla hyvää ratkaisua, tässä kaavassa haisee vanha hyvä veli –kerho. Tämän kaavan kohdalla olen saanut kuulla, että ”yhtäkään neliötä ei oteta pois”, ”yhteenkään parvekkeeseen ei kosketa”.

Alue rajautuu molemmin puolin vanhoihin 1-2-kerroksisiin puutaloihin, jotka ovat säilymässä ja jotka omasta mielestäni pitäisi myös jatkossa kaavalla suojata. Vaiste esittää tähän Ratapihankadun ja Läntisen Pitkänkadun väliin 7-kerroksisia massiivisia kerrostaloja.

Tälle Rapatihankadun ja Pitkänkadun väliselle alueelle on tyypillistä radan suunnasta kohti keskustaa ja Puolalanmäkeä nouseva rakennusmassa, Läntisen Pitkänkadun puolella myös harjakatot. Aiemmissa kaavoissa ja viime vuosinakin valmistuneissa rakennuksissa alueella on onnistuttu tässä monimuotoisessa mutta nousevan linjan säilyttävässä rakentamisessa. Alue on radan suunnasta katsottuna yksi Turun hienoimmista maisemista ja monelle turistille Turun käyntikortti.

7-kerroksiset massat sisältävä kaavaehdotus tuhoaisi valitettavasti koko tämän kokonaisuuden. Se ei sovellu ympäristöön eikä luo eheää tai viihtyisää kaupunkikuvaa. Tätä mieltä olivat useat asiantuntijat, naapurit ja arkkitehdit – en ole tainnut jutella yhdenkään arkkitehdin kanssa, joka pitäisi kaavaa hyvänä. Kaava on ammuttu mahdollisimman täyteen rakennusoikeutta, ja siinä haisee ahneus. Siksi on ihmeellistä, että esimerkiksi grynderien valtaa vastaan monesti puhuneet perussuomalaiset nyt ovat nielemässä tämän kaavan ilman mukinoita.

Keskusta-aluelle pitää täydennysrakentaa, muttei millä tahansa ehdoilla ympäristöstä piittaamatta. Esimerkiksi radan toiselle puolelle mahtuisi aivan hyvin isoakin täydennysrakentamista – miksi sitä pitää ahtaa väkisin tälle tontille, jolle se ei sovi? Kaavoituksen vaakakupissa pitäisi painaa kestävän kaupunkirakenteen ja hakijan halujen lisäksi jokaisen kaupunkilaisen: kaupunkikuva, historian säilyminen, viihtyisyys ja eri maanomistajien tasa-arvo.

Vihreät haluaa, että kaava huomioi paremmin alueen ominaispiirteet ja rakentaminen on matalampaa. Saimme lautakunnassa päätökseen läpi jyrkän harjakaton Pitkänkadun puolelle, ehdon siitä, että julkisivujen pääasialliseksi materiaaliksi sallitaan rappauksen lisäksi puu, sekä ehdon siitä, että erityistä huomiota kiinnitetään rakennusten soveltumiseen lähiympäristöönsä ja viereisiin rakennuksiin.

Valitettavasti nämä ehdot eivät kuitenkaan tätä kaavaa pelasta. Sen pelastaisi yksinkertaisesti valtavan ja ympäristöönsä sopimattoman massan pienentäminen. Siksi esitin kokouksessa kaavan palauttamista valmisteluun seuraavin ehdoin: “Uudisrakennusten kerrosluvun tulee olla 4 1/2. Rakennusoikeutta vähennetään vastaavassa suhteessa. Rakennuksissa tulee olla symmetrinen harjakatto.”

Palautus hävisi äänestyksessä luvuin 37-29, 1 tyhjä. Asia jäi kuitenkin vielä pöydälle tammikuuhun odottamaan lopullista ratkaisua.

Massamallinnos radan suunnasta.
Massamallinnos radan suunnasta.

Share

Ehdolle eduskuntavaaleihin

(på svenska nedan)

Maailma ei odota sitä, että joku muu jossakin ratkaisee ongelmat: ilmastonmuutoksen, koulutusleikkaukset, demokratiakriisin ja epätasa-arvon. Olen mukana politiikassa, koska haluan tehdä osani maailman pelastamiseksi – enkä oikeastaan voisi kuvitella elämääni ilman asioihin vaikuttamista.

Siksi olen myös päättänyt lähteä ehdolle kevään eduskuntavaaleihin.

Töideni kautta Itämeri-osaamiskeskuksen toiminnanjohtajana ja tutkijana minulle on käynyt selväksi ilmastonmuutoksen vaikutus myös meremme tilaan. Jos haluamme saada Itämeren jälleen terveeksi, tarvitaan paitsi ravinnepäästöjen kunnianhimoisempia vähennyksiä, myös suunnanmuutoksen ilmastopolitiikassa. Ilmaston ja luonnon puolustus on aika alkaa ottaa tosissaan.

Juristina kannan huolta myös oikeusvaltion tilasta. Perus- ja ihmisoikeudet pitää nähdä lakimuutosten lähtökohtina, ei niiden hidasteina. Samalla demokratiaa pitää uudistaa suoremmaksi ja osallistavammaksi, muuten kuilu kansalaisten ja päättäjien välillä kasvaa entisestään ja politiikan oikeutus vaarantuu.

Elämme ratkaisevia aikoja myös koulutuksen kunnian palauttamisessa. Koulutus korkeakouluista amiksiin ja varhaiskasvatukseen on kriisissä. Epävarmuus omasta työstä, toimeentulosta ja maailman tilasta lisäävät osaltaan nuorten mielenterveysongelmia. Kokoomuksen, keskustan ja perussuomalaisten hallitus on leikannut nimenomaan nuorilta, lapsiperheiltä, köyhiltä ja naisilta. Suunnan täytyy muuttua.

Haluan tehdä päätöksiä, joilla ongelmia ennaltaehkäistään ja tasa-arvoa sekä yhdenvertaisuutta lisätään. Tarvitsemme tasa-arvoisen perhevapaauudistuksen, järjestäytyneen rasismin kiellon ja perustulon.

Olen omistanut viimeiset 10 vuotta kestävän yhteiskunnan rakentamiselle, paikalliselta tasolta aina kansainvälisiin tehtäviin asti. Minulla on intoa, paloa ja kokemusta muuttaa tätä maata ja maailmaa. Uskon olevani oikea ihminen tekemään tätä muutosta eduskunnassa, yhdessä muiden kanssa.

Tule mukaan tekemään muutosta!

 

 

Världen väntar inte på att någon annan löser problemen: klimatförändringen, nedskärningarna i utbildningen, demokratikrisen och ojämlikheten. Jag deltar i politiken eftersom jag vill göra mitt för att rädda världen. Egentligen skulle jag inte kunna föreställa mig ett liv utan att påverka saker.

Därför ställer jag upp i vårens riksdagsval.

I mitt arbete som verksamhetsledare och forskare vid Östersjö-kompetenscentret BALEX har det blivit tydligt för mig hur mycket klimatförändringen inverkan på välmåendet av vårt hav. Om vi vill göra Östersjön frisk igen behöver vi inte bara mer ambitiösa minskningar av näringsämnena, utan också en förändring av klimatpolitiken. Vi måste börja försvara klimatet och naturen på allvar.

Som jurist är jag också oroad för tillståndet av rättsstaten. Grundläggande och mänskliga rättigheter måste ses som en utgångspunkt i lagförändringen, inte som ett hinder. Också demokratin måste reformeras till mer direkt och inkluderande, annars kommer klyftan mellan medborgare och beslutsfattare att öka ytterligare och politikens legitimitet äventyras.

Vi lever också avgörande tider för att återställa utbildningens ära. Utbildningen från universiteten, yrkesinstitut och förskolepedagogik är i kris. Osäkerheten om arbete, utkomst och världens tillstånd lägger på ungdomars psykiska problem. Samlingspartiets, centerns och sannfinländarnas regering har skurit ner på speciellt unga, barnfamiljer, fattiga och kvinnor. Riktningen måste ändras.

Jag vill fatta beslut som förhindrar problem och förbättrar jämlikheten och jämställdheten. Vi behöver en jämlik reform av familjeledigheter, ett förbud av organiserad rasism och basinkomst.

Jag har ägt de senaste 10 åren för att bygga ett hållbart samhälle, från lokal nivå upp till internationella uppdrag. Jag har entusiasm, ivrighet och erfarenhet för att förändra Finland och världen. Jag tror att jag är rätt person att göra denna förändring i parlamentet, tillsammans med andra.

Välkommen med!

Share

Valtuustoaloite sohvapyörien hankkimiseksi vanhusten ulkoiluttamiseen

Jätin tänään kaupunginvaltuuston kokouksessa aloitteen riksapyörien hankkimiseksi Turkuun Pyörällä kaiken ikää -toimintaa varten eli vanhusten ulkoiluttamiseksi vapaaehtoisvoimin. Aloitteen allekirjoitti 44 valtuutettua kuudestakymmenestäseitsemästä, ja allekirjoittajia löytyi lähes jokaisesta ryhmästä! Lue aloite perusteluineen alta.

Aloite sohvapyörien hankkimiseksi vanhusten ulkoiluttamiseen
Kaupunginvaltuuston kokous 17.10.2016

Turku on kaupunki, jossa vielä satavuotiaankin elämä on täynnä iloa. Kaupungin pitää edesauttaa sitä, että vanhukset voivat luoda yhteyden omaan elinympäristöönsä ja kokea olevansa osa yhteisöä.

Me allekirjoittaneet esitämme, että kaupunki hankkii vanhushoidon yksikköjen käyttöön sohva- eli riksapyöriä, joilla vapaaehtoiset voivat ulkoiluttaa vanhainkotien asukkaita ja kotonaan asuvia vanhuksia. Toiminta on syytä rakentaa yhteistyössä valtakunnallisen Pyörällä kaiken ikää -toiminnan kanssa. Kiinnostuneita vapaaehtoisia toimintaa pyörittämään on jo olemassa.

Pyörien avulla sekä vanhukset että vapaaehtoiset pääsevät ulkoilemaan, mikä edistää kaikkien terveyttä ja hyvinvointia. Lisäksi ulkoilutoiminta luo uusia kontakteja ja ystävyyssuhteita ikäihmisten ja vapaaehtoisten välille. Vanhukset tarvitsevat virikkeitä, koska elämä hoitokodissa voi olla passiivista, ja ihminen laitostuu helposti. Jokainen meistä vanhenee, eikä kukaan halua menettää vapauttaan ja mahdollisuuttaan osallistua.

Ihmisellä on tarve sosiaalisuuteen. Toiminta tarjoaa sitä vapaaehtoisten ja vanhuksen, sekä vanhuksen ja muun yhteiskunnan välillä. Vanhusten ulkoilutoiminta tuo vanhuuden näkyville, eikä pidä sitä piilossa laitoksissa. Vapaaehtoisen ja vanhuksen maailmojen välillä voi olla vuosikymmeniä, jotka opettavat molempia.

Vanhusten lisäksi sohvapyörätoiminnalla aktivoidaan myös muita kaupunkilaisia. Pyörällä kaiken ikää -toiminta on saanut valtavasti kiinnostusta osakseen ja rekrytoinut kaikissa muissa kaupungeissa runsaasti vapaaehtoisia, jotka kokevat vanhuksen asiat omikseen ja haluavat jakaa aikaansa sitä tarvitsevien kanssa.

Vapaaehtoiset voivat ulkoiluttaa ketä vain, vaikka omaisiaan tai niitä vanhainkotien asukkaita, jotka henkilökunnan mielestä tarvitsevat erityisesti toimintaa. Vapaaehtoinen voi hakea kotoa tuntemansa yksinäisen vanhuksen lenkille tai toimittamaan asioitaan.

Riksapyörää on helppoa ja hauskaa käyttää, ja se on yksinkertaisempi kuin side-by-side -pyörä, joita kaupungilla on jo olemassa. Riksapyörillä tapahtuvalla ulkoilutustoiminnalla on mahdollisuus luoda synergiaa kuntoutustoimintaan sopivien side-by-side -pyörien kanssa, mutta ne eivät korvaa toisiaan. Sähköavusteinen riksapyörä ei tarvitse edes vapaaehtoiselta kovaa kuntoa, tekniikka on koeteltua ja helppohoitoista ja pyörän moottori on vahva. Turvallisen pyörän kyytiin voi kunnosta riippumatta lähteä kuka vain.

Esitämme, että Turun kaupunki hankkii vanhushoidon yksiköihin riksapyöriä Pyörällä kaiken ikää -toiminnan käyttöön, jotta vapaaehtoiset voivat ulkoiluttaa vanhuksia – ja luoda uusia ystävyyssuhteita, rakentaa siltoja ikäpolvien välille sekä edistää elinikäistä aktiivista turkulaisuutta.

Saara Ilvessalo

Allekirjoittanut Alviina Alametsän kanssa riksapyörän kyydissä. Kesän parhaita kokemuksia! Martti Tulenheimo Pyöräliitosta polkee.
Allekirjoittanut Alviina Alametsän kanssa riksapyörän kyydissä. Kesän parhaita kokemuksia! Martti Tulenheimo Pyöräliitosta polkee.
Share

Leikkaukset koulutuksesta leikkauksia tulevaisuudesta

Julkaistu Turun Sanomissa 4.12.2015

Koulutus on se asia, josta Suomi tunnetaan. Sivistys on osa kansallista kertomustamme. Ainoastaan korkealla osaamisella pieni maa on voinut pärjätä globaalissa kilpailussa.

Suomessa voi olla ylpeä siitä, että kenellä tahansa on aidosti mahdollisuus saada niin laadukasta varhaiskasvatusta kuin korkeakoulutustakin perhetaustasta tai varallisuudesta riippumatta. Suomalaisen peruskoulun menestystarinaan tullaan tutustumaan kauempaakin.

Siksi on hämmästyttävää, että keskustan, kokoomuksen ja Perussuomalaisten hallitus on valinnut juuri koulutuksen ja tutkimuksen yhdeksi suurimmista leikkauskohteistaan. Koulutuksesta leikataan tämän hallituskauden aikana vuositasolla miljardi euroa. Tämä on arvovalinta, jota emme voi hyväksyä.

Leikkauksia perustellaan sillä, että leikata täytyy, sokealla vauhdilla ja seurauksista välittämättä. Todellisuudessa leikkauksille on vaihtoehtoja.

Vihreät ovat esittäneet, että koulutusleikkaukset korvattaisiin leikkaamalla ympäristölle haitallisista tuista. Hallituksen ensi vuodelle kaavailemat 200 miljoonan euron koulutusleikkaukset voitaisiin korvata pienentämällä verottomia kilometrikorvauksia ja alentamalla työmatkavähennystä.

Kokoomuslainen opetusministeri Sanni Grahn-Laasonen lähestyi suomalaisia korkeakouluja avoimella kirjeellä, jossa hän vaati parempia tuloksia yhä pienemmillä resursseilla. 

Samaa vaaditaan myös päiväkodeilta, joiden ryhmäkokoja kasvatetaan samalla, kun päiväkodin opettajien ja lastenhoitajien työehtoja yksipuolisesti heikennetään.

Talouskurimuksessa kamppailevat yliopistot ja ammattikorkeakoulut ovat todellisuudessa kiristäneet vyönsä jo äärimmäisen tiukalle. Turun yliopiston ministeriöltä saama rahoitus vähenee ensi vuodelle arviolta noin yhdeksän miljoonaa euroa. Helsingin yliopisto on ilmoittanut vähentävänsä jopa 1200, Aalto-yliopisto 350 ja Åbo Akademi enintään 154 henkilöä. Tällaiset leikkaukset eivät voi olla näkymättä koulutuksen ja opiskelijoiden arjessa.

Hallinnosta ei löydy enää juuri tehostettavaa. Seuraavaksi korkeakoulujen täytyy leikata opetuksesta ja tutkimuksesta.

Tähän Suomella ei ole varaa. Tulevan kasvun eväitä ei kannata syödä nyt.

Hallituksen kaavailemat päivähoito-oikeuden rajaukset työttömien lapsille ovat törmänneet kunnissa ihmisten vastarintaan. Myös Turussa kaupunginvaltuusto päätti noudattaa nykyistä varhaiskasvatuslakia eli säilyttää subjektiivisen päivähoito-oikeuden ja nykyiset ryhmäkoot. 

Samalla nämä hyvät päätökset kuitenkin asettavat suomalaiset lapset keskenään eriarvoiseen asemaan asuinpaikasta riippuen.

Hallitus on jo perunut joukon huonosti harkittuja esityksiään eläkeläisten asumistuen leikkauksesta pahimpiin työelämäpaketin heikennyksiin. Vetoammekin Juha Sipilän hallitukseen ja opetusministeri Sanni Grahn-Laasoseen: Tehkää samoin myös koulutussäästöjen kohdalla.

Säilytetään Suomen asema koulutuksen, varhaiskasvatuksen ja sivistyksen edelläkävijänä.

Ville Niinistö
Vihreiden puheenjohtaja

Saara Ilvessalo
Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liiton puheenjohtaja

Share

Euroopan neuvoston kuntakongressin kuulumisia

(Jos et jaksa lukea, tsekkaa parin minuutin Snapchat-videoraportit tekstin lopusta)

Osallistuin lokakuun lopulla Euroopan neuvoston kunta- ja aluehallintokongressin kokoukseen Strasbourgissa, Ranskassa. Olen toiminut Suomen delegaation varajäsenenä ja Vihreiden edustajana tämän kunnallisvaalikauden, ja tällä kertaa pääsin osallistumaan kokoukseen ensimmäistä kertaa äänivaltaisena.

Euroopan neuvosto on Euroopan vanhin ja laajin poliittinen yhteistyö- ja ihmisoikeusjärjestö. Sen tehtävänä on turvata ja edistää ihmisoikeuksia, oikeusvaltioperiaatteita ja demokratiaa. Neuvoston piirissä toimii kunta- ja aluehallintokongressi, jonka tavoitteena on vahvistaa ja edistää Euroopan paikallisviranomaisten itsehallintoa sekä huolehtia demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen toteutumisesta paikallistasolla.  Kerroin kongressista tarkemmin viime raportissa.

Kongressihan siis hyväksyy työssään erilaisia raportteja, joihin liittyy paitsi tutkimusosio, myös suosituksia jäsenmaille. Raportit menevät tiedoksi ministeriöihin, mutta näiden omien kokousmuistioideni muodossa yritän saada niitä tietoon myös muille kiinnostuneille. Tiivistelmä kaikista tässä kokouksessa hyväksytyistä raporteista löytyy kongressin nettisivuilta. Raporttien hyväksymistä edeltävän keskustelun avaavat usein muutamat kutsutut vieraspuhujat, joiden puheet löytyvät myös samaisilta nettisivuilta.

Paikallis- ja aluehallinnon 29. kongressin aiheena oli ajan henkeen sopivasti “Alueelliset vastaukset ihmisoikeushaasteisiin – siirtolaisuus, syrjintä ja sosiaalinen osallistaminen”. Kongressin puheenjohtaja Jean-Claude Frecon painotti avauspuheenvuorossaan paikallishallinnon avainasemaa ajankohtaisten ongelmien ratkaisemiseksi: esimerkiksi pakolaiskriisi on globaali ongelma joka vaatii globaalin ratkaisun, mutta konkreettiset toimenpiteet on tehtävä alueilla. Myös pääsihteeri Thorbjørn Jagland korosti, että kriisin ratkaisu vaatii hyvää organisointia kaikilla tasoilla. Jokainen Eurooppaan tuleva pakolainen tai turvapaikanhakija nauttii Euroopan ihmisoikeussopimuksen takaamia vähimmäisoikeuksia. Nämä näkökulmat nousivat vahvasti esiin myös edustajien puheenvuoroissa. Lempikommenttini taisi olla “migrants don’t put us into danger – it is the heatred, racism and intolerance that does.”

Kokouksessa hyväksyttiin myös raportti “Guidelines for local and regional authorities on preventing radicalisation and manifestations of hate at the grassroots level“, jossa paikallisviranomaisille suositeltiin erinäisiä toimenpiteitä radikalisoitumisen estämiseksi. Raportissa kiinnitetään huomiota radikalisoitumisen eri muotoihin: sekä ääri-islamistisiin että rasistisiin ja muukalaisvihamielisiin hyökkäyksiin. Kokouksessa korostettiin nuorten osallisuutta ja opastusta tilanteessa, jossa moni saattaa kokea hämmennystä yhteiskunnan ja koko Euroopan tilasta.

Yksi kokouksessa korostuneista teemoista oli nuorten osallisuus. Mukana oli nyt kolmatta kertaa 38 edustajan nuorisodelegaatio, yksi lähes joka jäsenmaasta. Kongressi hyväksyi raportit niin nuorten osallistumisen lisäämisestä, e-mediasta ja e-demokratiasta kuin äänestysikärajan laskemisesta 16 vuoteen paikallisvaaleissa. Pidin itsekin puheen äänestysikärajan laskemisen puolesta, ja kongressi suositteleekin nyt ikärajan laskemista nuorten osallisuuden lisäämiseksi. Puheessani korostin sitä, ettei pelkkä ikärajan laskeminen riitä, vaan tarvitsemme lisäksi nuorille ominaisia tapoja vaikuttaa: kansanäänestyksiä, kansalaisaloitteita, keskustelevaa demokratiaa ja sähköisiä osallistumismahdollisuuksia.

“Thank you, Mr. President. I want to thank the rapporteur for the comprehensive and good rapport. When I was 16 I was against lowering the voting age. I though I and my friends were more immature than the adults who could vote. I thought all the brilliant wisdom was living in the brains of the adults. Now I’m ten years older and have been engaged in politics for 8 years. Today, I’m very much in favor of lowering the voting age. This is because I have realized that we, the adults in politics and the ones voting in the elections, are not in any way superior than the youth. The 16-year-old me and my friends had the same abilities to adopt information and to make informed decisions as the older ones have. Dear colleagues, we must not be afraid of giving some of our power to the youth. There are several arguments for this in the rapport. In addition, merely lowering the voting age is not enough. We need to look in the mirror and update the politics. Young people feel comfortable affecting political issues directly, not only voting on a politician every four years or so. Therefore, we should increase the different tools of direct and participatory democracy: Referendums, participatory budgeting, participation at the early stage of the decision making process and so on. This increases the participation of everyone: the young and the older ones. When we increase the direct possibilities to influence and let the youth participate in the decision making in a way that they feel natural, we can also combat the two issues discussed earlier, namely radicalization and low youth participation. Dear colleagues, democracy is too precious to be left undeveloped.”

 

Muita raportteja suosituksineen hyväksyttiin muun muassa lasten oikeuksista talouskurin aikana, luottamushenkilönä toimimisen esteistä ja naisten köyhyyden vähentämisestä. Talouskuri vaikuttaa erityisesti naisiin ja lapsiin – monet sosiaaliset ongelmat paikantuvat sukupuolisyrjintään. Köyhyys aiheuttaa muitakin ongelmia, kuten terveysongelmia ja sosiaalista eriytymistä. Talouskurin ja -ongelmien aiheuttaman köyhyyseron vähentämiseksi miesten ja naisten välillä pitää lisätä tasa-arvoa yleisesti. Koulutuksen ja opetuksen tärkeys sekä demokratian edistämisessä että kotoutumisessa, köyhyyden vähentämisessä ja radikalisoitumisen ehkäisyssä nousi avainasemaan – siksi itsestä tuntui erityisen hullulta, että kaiken tämän korostamisen keskellä Suomen hallitus leikkaa ennätyksellisiä määriä juuri siitä.

Maista esille nousivat erityisesti huolestuttavat tilanteet Ukrainassa, jonka tilanne on yhä ajankohtainen (ihmisoikeustilanne Itä-Ukrainassa on hälyttävä), Turkki, jossa mm. yksi kongressin jäsen sekä pormestareita on pidätetty ja mielenosoituksia vastaan hyökätty, ja Azerbaidžan, joka boikotoi sen demokratian tilaa kritisoinutta kongressia. Demokraattista keskustelua ja vallan hajauttamista pidettiin ratkaisuina moniin näistä ongelmista.

 

 

Share

Haen jatkokautta Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden puheenjohtajana

Jatkuvuuden, poliittisen vaikuttavuuden ja hyvän työn jatkamisen nimissä: haen jatkokaudelle ViNOn puheenjohtajaksi 2016.

Kuka Saara?

Olen 26-vuotias turkulainen kaupunginvaltuutettu, rakennuslautakunnan puheenjohtaja, maakuntavaltuutettu, gradun loppusilausta vaille valmis oikeustieteen maisteri ja istuva ViNOn puheenjohtaja. Kirjoitan graduani ympäristörikosoikeudesta ja yritän ihan tosi kovasti saada sen valmiiksi vuodenvaihteen tienoilla :) Tähän mennessä aikani gradulta ovat vieneet lähinnä luottamustehtäväni, joita hoidan leipätyökseni.

Olen ollut politiikassa mukana 18-vuotiaasta, jolloin asetuin ehdolle kuntavaaleissa ja pääsin varavaltuutetuksi. Tämän jälkeen olen ollut ehdolla niin toisissa kuntavaaleissa, kaksissa eduskuntavaaleissa kuin viime eurovaaleissakin. Tämän vuoden vaaleissa ylsin listan kolmanneksi. Opiskelijapolitiikka on minulle tuttua kahdesta yliopistosta. Vihreissä olen toiminut mm. puoluehallituksessa ja Turun vihreiden puheenjohtajana, tällä hetkellä olen Euroopan vihreiden delegaatti. Lisäksi toimin Euroopan neuvoston kunta- ja aluehallintokongressissa.

Olen mukana politiikassa, koska haluan tehdä oman osani maailman parantamiseksi. Palan politiikassa erityisesti kolmelle asialle: Ympäristön pelastamiselle, nuorten hyvinvoinnin ja ennaltaehkäisyn lisäämiselle sekä suoralle ja osallistavalle demokratialle. Lisäksi tasa-arvokysymykset ja maailmanpolitiikka ovat sydäntäni lähellä. Haluan kestävää kaupunkisuunnittelua, uusiutuvaa energiaa, kansanäänestyksiä, purkaa sukupuolistereotypiat, laadukasta koulutusta, resursseja nuorten hyvinvointiin ja mielenterveyspalveluihin, perustulon ja puhtaan ympäristön.

Olen kaksikielinen ja muutenkin kielitaitoinen. Politiikan ulkopuolella soitan rumpuja ja laulan bändissä. Kesäisin aika kuluu mökillä ja purjehtien kevytpurjevene Strandpiparenilla, ja partiossa olen ollut seitsenvuotiaasta. Kirjoittelen myös runoja, käyn kuntosalilla, potkunyrkkeilen ja avantouin.

Minulla on vankka kokemus sekä politiikan sisällöistä, puheenjohtamisesta, yhdistysbyrokratiasta että järjestötoiminnasta. Olen luonteeltani ahkera, rakentava, yhteistyökykyinen, tunnollinen ja mielipiteiltäni vahva. Osaan tilanteen mukaan olla sekä räväkkä että sovitteleva.

Miksi Saara?

Haen jatkokautta ViNOn puheenjohtajana erityisesti jatkuvuuden nimissä. Kun toimistomme menee ensi vuonna uusiksi, on hyvä, että mukana on ihmisiä jotka tietävät miten hommat on aiemmin hoidettu. Olemme siirtymässä puheenjohtajien kaksivuotiskausiin, ja näin siirtymäkautena on hyvä saada kuvio jo pyörimään. Haluan antaa ViNOlle kaikkeni vielä toisenkin vuoden, nyt kun tiedän läpikotaisesti mistä työssä on kyse.

Haluan myös lisätä ViNOn poliittista vaikuttavuutta entisestään. ViNO on viime vuosina kehittynyt näkyvyydessä ja vaikuttavuudessa kovaa vauhtia. Tänä vuonna olemme tehneet parhaan vinolaisen vaalikampanjan ja -tuloksen ikinä sekä vahvistaneet viestintäämme. Erityisesti tämän sysimustan hallituksen aikana on tärkeää, että saamme viestimme vahvasti läpi ja teemme osuvaa oppositiopolitiikkaa jatkossakin. Voimme olla entistä näkyvämpiä toimijoidemme kautta. En pidä henkilökeskeisestä politiikasta vaan haluan toimia asiat edellä, mutta tunnistan trendin, jossa asiat henkilöityvät. Tämän takia ViNOn puheenjohtajien täytyy olla suoraselkäisiä, sanavalmiita, yhteistyökykyisiä, rohkeita ja kiinnostavia persoonia. Tällainen koen olevani.

Tänä vuonna olemme saaneet käännettyä jäsenmäärämme nousuun. Siitä on hyvä jatkaa entistä paremman toiminnan kehittämistä, jota varten pursuan jo intoa ja ideoita. Järjestökentän kehitys on saatu hyvään pisteeseen, ja haluan myös ensi vuonna tukea erityisesti paikallisjärjestöjen, verkostojen sekä toimintaryhmien toimijoiden työtä. Myös ViNOn viestintää on vahvistettu ja henkilöstön työtehtävissä on tapahtunut muutoksia, jotka haluan viedä maaliin. Kuntavaaleihin valmistautuminen tulee olemaan yksi ensi vuoden prioriteeteista – ViNOn pitää tähdätä vaalivoittoon ja kuntakentän vinoistamiseen.

Pystyn omistamaan ensi vuoden pääasiassa ViNOlle. ViNOssa olen paitsi viettänyt huikeaa aikaa, myös tavannut ihania samanmielisiä ihmisiä. Haluan jatkossakin pelastaa maailmaa yhdessä teidän kanssanne.

Rakkaudella Saara
saara.ilvessalo(a)vino.fi
0400504089
www.saarailvessalo.net

Facebookin poliitikkoprofiili: facebook.com/Ilvessalo
Facebookin privaprofiili: facebook.com/saara.ilvessalo
Twitter: twitter.com/SaaraIlvessalo
Instagram: instagram.com/saarailvessalo
Snapchat: SaaraIlvessalo

Lisätietoja minusta (mm. CV): www.saarailvessalo.net/tietoja/

Share

Kokenut nuori oikeustieteilijä eduskuntaan – Nyt jos koskaan

Kuukausia kestänyt vaalikampanja ja vuosia kestänyt työ kestävien ratkaisujen puolesta huipentuu tänään vaalipäivään. Haluan kiittää niitä kymmeniä ja taas kymmeniä ihmisiä, jotka ovat tehneet tästä kampanjasta totta: uskoneet ajamiini asioihin ja siihen, että olisin paras ihminen niitä edistämään myös eduskunnassa.

Äänelläsi ratkaistaan huomisen suunta. Mahdollisuus äänestää vihreämmän politiikan puolesta on nyt. Jos kannatat vihreitä arvoja ja tavoitteita, äänestä vihreää. Vain annetut äänet lasketaan. Siksi pyyntöni tälle päivälle on yksinkertainen: käy äänestämässä numeroa 119 ja muistuta myös tuttujasi äänestämisestä.

Vihreiden toinen paikka Varsinais-Suomesta on todella lähellä. Siksi jokaista ääntä tarvitaan. Palan halusta päästä unelmatyöhöni eduskuntaan tekemään oman osani paremman yhteiskunnan ja maailman pelastamisen puolesta.

Uskon olevani oikea ihminen eduskuntaan, sillä minussa yhdistyvät nuoruuden into ja pitkä kokemus yhteiskunnalliseta vaikuttamisesta ja päätöksenteosta. Olen toiminut vuosia niin kunnallispolitiikassa, ylioppilaskunnissa, yhdistyksissä, puoluehallituksessa, Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liiton puheenjohtajana, Euroopan neuvoston kunta- ja aluehallintokongressissa kuin Euroopan vihreissä. Teen töitä sen puolesta, että Suomi ohjataan kestävälle tielle uuden hyvinvoinnin luomiseksi. Tehdään puhtaasta ympäristöstä valttikorttimme, luodaan hyvinvointia ennaltaehkäisemällä ongelmia ja otetaan kaikki mukaan päätöksentekoon.

Haluan tehdä puhtaasta ympäristöstä, kauniista luonnosta, uusiutuvasta energiasta ja vihreästä teknologiasta maamme vahvuuksia. Haluan huolehtia myös eläinten hyvinvoinnista. Haluan tehdä Itämerestä terveen ja puhtaan sekä edistää kestävää liikkumista. Näillä teoilla saamme myös uusia työpaikkoja Suomeen.

Haluan luoda uutta hyvinvointia ongelmat ehkäisemällä. Haluan investoida matalan kynnyksen palveluihin, nuorten mielenterveyspalveluihin, kaikkien tasavertaisiin terveyspalveluihin ja opiskelijoiden hyvinvointiin. Haluan lopettaa leikkaukset koulutuksesta ja korottaa opintotukea sekä kehittää nuorisotakuuta. Haluan vähentää köyhyyttä ja saada Suomeen perustulon, joka tekee työnteosta aina kannattavaa.

Haluan taata tasa-arvoisen kohtelun kaikille, sukupuolesta tai seksuaalisesta suuntautumisesta riippumatta. Haluan, että Suomi kantaa globaalin vastuunsa inhimillisellä maahanmuuttopolitiikalla, lisäämällä kehitysapua ja edistämällä rauhaa ulkopolitiikassa.

Haluan kaikki mukaan päätöksentekoon edistämällä suoria vaikutusmahdollisuuksia, lähidemokratiaa, kansanäänestyksiä ja päätöksenteon avoimuutta. Haluan vähentää rahan valtaa ja lisätä kansan valtaa. Haluan politiikkaan ja vaalirahoitukseen reilut pelisäännöt ja lopettaa politiikan kähminnän.

Jos jaat samoja tavoitteita, käy äänestämässä. Sinä voit vaikuttaa siihen, mihin suuntaan Suomea viedään. Vaikuttamisen hetki on nyt. Käytä äänioikeuttasi paremman maailman puolesta.

PS. Äänestyspaikkasi voit tarkistaa täältä. Mukaan tarvitset ainoastaan henkilöllisyystodistuksen (passi, ajokortti tai henkilökortti)! Muiden suosituksia taas löytyy täältä.

Share

Talous ja luonto tarvitsevat vihreää teknologiaa

Julkaistu Vihreässä blogissa.

MTV:n puolueiden puheenjohtajien vaalitentin taustalla nähtiin hurjaa vauhtia raksuttava velkakello, jonka numeroiden nojalla ehdotettiin miljardien eurojen leikkauksia ja säästöjä. Suuret puolueet ovat kilpailleet säästölistoilla, joilla leikataan jo valmiiksi heikossa asemassa olevilta.

Loputtomien juustohöyläleikkausten sijaan taloutta pitää nyt korjata uudistamalla rakenteita sosiaali- ja terveysuudistuksen, kuntauudistuksen, perustulon ja eläkeuudistuksen kautta, poistamalla esimerkiksi ympäristölle haitalliset tuet ja lisäämällä uutta työtä investoinnein – Vähentämällä samalla ilmastopäästöjä ja ympäristön kuormitusta.

Erityisen suuri potentiaali työllisyyden lisäämisessä on vihreässä teknologiassa, joka samalla vähentää luonnonvarojen kulutusta. Vihreässä teknologiassa on kiteytettynä kyse uusiutuvasta energiasta, energiatehokkuudesta, materiaalien kierrättämisestä ja muusta ympäristökuormitusta vähentävästä teknologiasta.

Kun leikkaukset ja korkeampi verotus rajoittavat meitä kaikkia ja leikkaavat siipiä pieneltäkin talouskasvun orastukselta, tuottaa tehokkaampi teknologia sekä taloudellista säästöä että uusia työpaikkoja.

Valtio käyttää valtiovarainministeriön selvityksen mukaan vuosittain jopa 6 miljardia euroa ympäristölle haitallisen toiminnan tukemiseen. Vihreää teknologiaa ja taloutta taas edistetään huomattavasti pienemmillä summilla. Rahojen uudelleenkohdentamisella, vihreää teknologiaa edistävällä ympäristösääntelyllä ja investoinneilla uusiutuvaan energiaan, vihreään teknologiaan sekä esimerkiksi raideliikenteeseen teemme palveluksen paitsi työllisyydelle, myös ympäristölle.

Suomen taloustilannetta ei toki voida korjata pelkällä teknologian päivittämisellä, mutta säästöt pitää tehdä mahdollisimman pitkälle siellä, missä leikkaukset eivät laske ihmisten elämänlaatua tai heikennä ympäristön tilaa.

Olemme ainutlaatuisessa tilanteessa, jossa talouden realiteettien ja ilmastonmuutoksen sekä biodiversiteetin suojelemisen vaatimukset yhdistyvät. Talous ja työllisyys pitää saada nousuun vähentäen samalla ympäristökuormitusta. Vihreän teknologian tuomat säästöt vaativat nyt julkisen sektorin tukea, investointihalukkuutta sekä yksityisen sektorin kyvykkyyttä tarjota laadukkaita tuotteita hyvällä takaisinmaksuajalla. Ilman näitä elementtejä siirtyminen tehokkaampaan teknologiaan ei ole tarpeeksi nopeaa ja laajaa eli syntyvät säästöt ja hyödyt jäävät mitättömiksi.

Laajamittainen teknologian päivittäminen luo myös lisää työtä ja tässä yksityisen sektorin tukeminen on tärkeää, sillä syntyvillä säästöillä on mahdollista edesauttaa työllisyyttä pidemmälläkin tähtäimellä. Mitä perusteellisemmin ryhdymme tähän työhön, sitä enemmän työpaikkoja saamme Suomeen ja sitä kautta kansantaloutta nousuun ilman kurjistamista tai veronkorotuksia.

***

Taustaa: Vuonna 2014 Suomen sähkön kokonaiskulutus oli 83 300 000 000 kWh (Tilastokeskus, Energian hankinta ja kulutus 2013, viimeinen vuosineljännes). Sähkön hinta ei ole vakio, mutta arvioidulla keskihinnalla 0,09€ / kWh (sis. siirron) vuoden 2014 kokonaiskulutus maksoi Suomelle 7 497 000 000 euroa. Suomen energian kokonaiskulutus oli 372 terawattituntia vuonna 2014, joka on n. 4.5 kertaa sähkön kokonaiskulutusta suurempi määrä energiaa.

Share

Laadukas koulutus on parasta nuorisotakuuta

Julkaistu Nordhumlassa.

Jokainen ihminen tarvitsee toimeentuloa voidakseen elää. Parhaassa tapauksessa tämä toimeentulo hankitaan mielekkäällä ja sopivan haastavalla työllä.

Työelämän vaatimukset muuttuvat nopeasti. Koulutus onkin yksi tärkeimpiä pitkien ja yhtenäisten työurien takeita. Siksi koko ikäluokalle on tarjottava perusasteen jälkeinen koulutus. Laadukas koulutus on tie monipuoliseen osaamiseen niin yksilön kuin yhteiskunnan näkökulmasta. Koulutus ja osaaminen ovat Suomen suurimpia menestystekijöitä.

Koulutuksesta säästämiseen on siksi saatava stoppi. Se on lyhytnäköistä politiikkaa, jonka kustannukset ovat tulevaisuudessa erityisesti nuorille moninkertaiset. Erityisesti toisen asteen koulutuksen satojen miljoonien säästöt ovat osoittautuneet täysin epärealistisiksi. Ne johtavat koulutusverkon supistumiseen, mikä taas ajaa 15-18 -vuotiaat nuoret pakkomuuton eteen päästäkseen opiskelemaan.

Leikkausten sijaan koulutusta pitää kehittää vastaamaan tulevaisuuden tarpeisiin. Esimerkiksi panostamalla kaikilla koulutusasteilla sähköisiin oppimateriaaleihin, parantamalla oppilaanohjausta, lisäämällä yhteistyötä sekä joustavuutta eri oppilaitosten välillä ja siirtämällä lukion painopistettä ylioppilaskirjoituksista jatkokoulutukseen valmentamiseen saadaan aikaan myös säästöjä.

Toisen asteen koulutus kaipaa monia uudistuksia, jotta se olisi laadukasta huomennakin. Ammattikouluissa lähiopetuksen määrää täytyy lisätä ja kirjata minimimäärä lakiin. Vanhempien tulojen vaikutus täysi-ikäisten, itsenäisesti asuvien opiskelijoiden opintotukeen toisella asteella on poistettava.

Kouluissa täytyy myös panostaa varhaiseen puuttumiseen ja ennaltaehkäisyyn. Riittävällä matalan kynnyksen kouluterveydenhuollolla voidaan estää monia ongelmia. Lähiopetuksen rooli tässä on huomattava: sosiaalinen tuki ehkäisee syrjäytymistä ja pahaa oloa. Siksi myös ryhmäkokojen täytyy olla maltillisia. Osallisuutta lisää myös oppilaitosdemokratia ja opiskelijoiden suorat vaikutusmahdollisuudet.

Laadukas koulutus antaa parhaat eväät tulevaisuutta ja työelämää varten. Siksi myös sen sisällöt on päivitettävä vastaamaan tätä päivää. Toisen asteen opetukseen täytyy sisällyttää ongelma- ja ilmiölähtöistä sekä tutkivaa opiskelijalähtöistä oppimista.

Opiskelun painopiste pitää siirtää yksityiskohtien ulkoa opettelusta tiedonhankkimisen opetteluun, ilmiöiden ja niiden merkitysten ymmärtämiseen ja kokonaisuuksien hahmottamiseen. Tätä jos mitä me nuoret tänään ja tulevaisuudessa tarvitsemme.

Share

Mitä mitataan, sitä tehdään – BKT:n rinnalle tarvitaan uusia hyvinvointimittareita

Julkaistu Maailmantalouden tekijät -kampanjan blogissa.

BKT, bruttokansantuote, on yhteiskunnan taloudellisen tuottavuuden ja aktiivisuuden mittari. Sitä ei ole koskaan tarkoitettu hyvinvoinnin mittariksi: Näin totesi jo mittarin kehittäjä Simon Kuznets vuonna 1941. BKT kehitettiin toisen maailmansodan jälkeen teollisuusyhteiskunnan tarpeisiin. Tällöin tavoiteltiin mahdollisimman suurta ja nopeaa talouskasvua. Ympäristön kestävää käyttöä, sosiaalista vaikutusta ja luonnonvarojen rajallisuutta ei huomioitu.

Kärjistäen voisi sanoa, että BKT kuvaa kaikkea sellaista yhteiskunnan toimintaa, johon liittyy raha. Se ei kuitenkaan erottele hyvää kasvua huonosta. Sosiaaliset tekijät kuten elämänlaatu, tuloerot, vapaa-aika ja onnellisuus jäävät huomiotta.

BKT:ta kasvattavat myös hyvinvointia heikentävät asiat kuten rikollisuus, sairaudet, onnettomuudet ja luonnonkatastrofit, kun näiden aiheuttamat haitat joudutaan rahallisin panoksin korjaamaan. Ennaltaehkäisyn sijaan kannustetaan hyvinvointia heikentävien asioiden lisäämiseen. Firmankaan liikevaihto ei kerro toiminnan pohjan kestävyydestä, työntekijöiden hyvinvoinnista tai eko- ja materiaalitehokkuudesta.

BKT istuu kuitenkin edelleen tiukasti valtaistuimellaan poliittisen päätöksenteon ohjaajana. Se ei sovellu nykyisen jälkiteollisen ajan mittariksi, vaan sen oheen tarvitaan uusia hyvinvoinnin kehityksen suunnannäyttäjiä: vihreitä indikaattoreita aitoa hyvinvointia kohti ohjaaviksi kompasseiksi.

Eräs hyvä ehdokas tällaiseksi uudenlaiseksi mittariksi on aidon kehityksen indikaattori, GPI (Genuine Progress Indicator). Se on pilottiversiona laskettu Suomelle vuonna 2010, ja viime vuonna on toteutettu pilottilaskennat kaikille Suomen maakunnille. GPI pyrkii erottamaan taloudellisen toiminnan myönteiset vaikutukset sen ympäristön ja yhteiskunnan tilaa heikentävistä vaikutuksista sekä ottamaan huomioon ympäristövaikutusten keston.

Vuonna 2009 EU-komissio julkaisi niin sanotun Beyond GDP –kansainvälisen aloitteen, jonka avulla on pystytty kannustamaan BKT:lle vaihtoehtoisten kestävää kehitystä kuvaavien hyvinvointi-indikaattorien kehittämiseen ja käyttöönottoon.

Taloustieteen nobelisti Joseph Stiglitz on todennut, että BKT on vanhentunut mittari, joka johtaa vain huonoihin päätöksiin. Myös Robert Kennedy totesi jo vuonna 1968, että BKT mittaa kaikkea muuta kuin sitä, mikä on todella merkityksellistä elämässä. Siltikin mittaamme edelleen hyvinvointia erityisesti ja nimenomaan BKT:n avulla. Luulemme mittaavamme hyvinvointia, vaikka mittaammekin pahoinvointia.

Uusia BKT:lle vaihtoehtoisia indikaattoreita on kehitetty runsaasti, mutta niitä ei uskalleta ottaa käyttöön poliittisessa päätöksenteossa. Siksi tarvitsemme sekä Suomessa, EU:ssa että paikallisesti lyhyen ja pitkän tähtäimen strategioita uusien mittareiden käytön edistämiseksi. Ihminen tekee sitä, mitä mittaa – siksi on aika ottaa aitoa hyvinvointia kuvaavat mittarit laajempaan käyttöön.

Share