Eduskuntavaalit 2011

Vaalibudjetti | På svenska

 

Olin Vihreiden ehdokkaana eduskuntavaaleissa 17.4.2011 Varsinais-Suomessa. Lämmin kiitos kaikesta tuesta ja 744 äänestä jotka sain! Kampanjassani korostuivat erityisesti avoimuuden ja demokratian lisääminen, nuorten ja opiskelijoiden hyvinvointi, tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus sekä ympäristön- ja luonnonsuojelu.

Vaaliteemat puolessatoista minuutissa:

Suoran asian ajaja

Suomeen tarvitaan vahvempaa demokratiaa ja päätöksenteon avoimuutta. Molemminpuolinen luottamus päättäjien ja kansalaisten välillä on demokratian toiminnan edellytys. Suora ja osallistava demokratia, eli muun muassa kansanäänestykset ja kansalaisaloitteet, täydentää edustuksellista demokratiaa. Välinpitämättömyys edustuksellista politiikkaa kohtaan on voitettavissa vain kansalaisten yleistä osallistumishalua kohentamalla. Tämä puolestaan edellyttää, että luodaan oikeita välineitä, joilla ihmiset voivat vaikuttaa ja olla päätöksentekijöitä vaalien välilläkin. Kehittyneeseen yhteiskuntaan kuuluu myös mahdollisimman avoin päätöksenteko ja hallinto.

  • Yhteiskunnan on lisättävä kansalaisten vaikutusmahdollisuuksia. Kansalaisaloitteita, kansalaispäätöksiä ja näihin kuuluvia sitovia kansanäänestyksiä on järjestettävä päätöksenteon ja hallinnon kaikilla tasoilla.
  • Neuvoa-antava kansanäänestys tulee pitkällä tähtäimellä korvata kansalaisaloitteella ja päättävällä kansanäänestyksellä. Lakeja pitää muuttaa siten, että tietyllä määrällä kansalaisia on mahdollisuus vaatia kunnallisen tai valtiollisen kansanäänestyksen järjestämistä.
  • Päätösten taustoja ja päätöksentekoprosessia on avattava entistä läpinäkyvämmiksi. Tietoyhteiskunnan tuomia mahdollisuuksia avoimuuden lisäämiseksi on hyödynnettävä esimerkiksi kokousten videoinnin kautta.
  • Vaali- ja puoluerahoituksen on oltava julkista, sillä ehdokkaiden ja rahoittajien taloudelliset sidokset vaarantavat demokratian.
  • Eduskunnan valiokuntien ja kunnan lautakuntien toimintaa tulee avata julkisuudelle, vaalikampanjoille tulee asettaa tarpeeksi matalat budjettikatot ja lobbauksen on oltava avointa.

Hyvinvoiva nuori on yhteiskunnan perusta

Kestävää päätöksentekoa on huolehtia nuorten ja opiskelijoiden hyvinvoinnista. Maksuton koulutus kaikilla koulutusasteilla varmistaa, että kaikki lahjakkuus saadaan käyttöön ja yhteiskunnan tasa-arvo toteutuu. Opiskelijoiden ei voida kuvitella voivan paitsi opiskella täyspäiväisesti ja ennätysvauhdissa, myös tehdä samalla töitä ja harrastaa – Tämä lisää stressiä ja pahoinvointia, vaarantaa koulutuksen tasa-arvoa sekä uhkaa tulevasuuden perustaa, jolla vanhempien ja tulevien sukupolvien on elettävä.

  • Maksuton koulutus on turvattava ja lukukausimaksukokeilu EU/ETA-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille on lopetettava.
  • Opintotuki on sidottava indeksiin, jolloin elinkustannusten nousu otettaisiin huomioon tuessa.
  • Nuorten mielenterveysongelmia on pystyttävä tehokkaasti ennaltaehkäisemään ja hoitamaan.
  • Kouluterveydenhuolto ja perheille tarkoitetut palvelut on saatava nykyistä parempaan kuntoon. Kouluihin on saatava enemmän terveydenhoitajia, koulupsykologeja ja kuraattoreita. Avun on oltava rohkaisevaa ja tukevaa, ei syyllistävää tai alentavaa.
  • Mielenterveyspalveluiden byrokratiaa ja vastaanotolle pääsemisen vaikeutta on vähennettävä, sillä asioista on päästävä puhumaan ennen kuin ongelma kehittyy suureksi. Mielenterveyspalveluiden jatkuvuuteen on panostettava, sillä muuten luottamusta ja turvan tunnetta ei synny.
  • Opiskelijoilla on oltava yhtäläiset ja riittävät terveyspalvelut. Myös ammattikorkeakoulut on otettava YTHS:n piiriin, ja terveyspalveluita on niin pitkälle kuin mahdollista saatava omalla äidinkielellä. Opiskeluhyvinvointia on edistettävä, opetusryhmäkokojen pienentämiseen on suunnattava enemmän rahaa ja opiskelijat on huomioitava budjetissa.

Tasa-arvo on oikeudenmukaisuutta

Yhteiskunnan on aktiivisesti pyrittävä poistamaan sukupuoleen, ulkonäköön, kansallisuuteen tai seksuaaliseen suuntaumukseen perustuvia ennakkoasenteita, esteitä ja eriarvoisuutta sekä lisäämään ihmisten moninaisuuden hyväksymistä. Maahanmuuttopolitiikassa ja kerjäläisten kohtelussa on kyse oikeusvaltion peruskysymyksistä: Keiden oikeuksia rajoitetaan ja miten paljon? Nähdäänkö ihmiset kustannuksena vai ihmisenä?

Suomen tulee ajaa järkevää, inhimillistä ja edistyksellistä politiikkaa: Vähemmistöjen oikeudet kuuluvat kaikille. Yhdenvertaisuus turvaa kaikkien oikeuksia ja maksimoi yksilön vapautta toteuttaa itseään. Vihreät tavoitteet, kuten ihmisoikeudet, rauha, ympäristönsuojelu ja demokratia, eivät pysähdy valtioiden rajoille. Maailmassamme, jossa joka viides ihminen maailmassa elää alle dollarilla päivässä ja joutuu käyttämään likaista vettä, on rikkaiden maiden velvollisuus poistaa maailmasta eriarvoisuutta. Köyhyydestä ja eriarvoisuudesta nousevat ympäristö- ja terveysongelmat, talouskriisit ja terrorismi eivät tunne rajoja.

  • Maahanmuuttopolitiikan lähtökohdaksi on otettava globaali vastuu, ei menneeseen maailmaan kuuluva kansallinen etu. Suomeen tulevan on sitouduttava oikeusvaltion periaatteisiin, ja yhteiskunnan on tarjottava mahdollisuuden tehdä töitä, toteuttaa itseään ja olla onnellinen. Maahanmuuttajien kotouttamiseen ja kielen opetukseen suunnattavat lisäresurssit ovat säästöjä tulevaisuudessa.
  • Suomen pakolaiskiintiö on nostettava 750:stä tuhanteen.
  • Tasa-arvon on oltava avioliittolain lähtökohta. Samaa sukupuolta oleville pariskunnille on annettava samat oikeudet kuin heteropareillekin: Kyse on paitsi oikeuksista, myös hyväksynnän signaalista. Lain tulee edistää tasa-arvoa, ja tasa-arvoisessa avioliittolaissa on kyse yhdenvertaisuuden esteiden purkamisesta.
  • Vanhempainvapaat on jaettava niin, ettei äitejä syrjitä työmarkkinoilla eikä isiä perhe-elämässä. 6+6+6-mallin mukaisesti kuusi kuukautta kuuluisi äidille, kuusi isälle ja loput kuusi voitaisiin jakaa vanhempien päätöksen mukaan. Myös vanhemmuuden kustannukset tulisi jakaa tasan työnantajien kesken, jolloin työmarkkinat eivät syrjisi lastensaamisiässä olevia työtenkijöitä.
  • Suomeen on saatava perustulomalli, joka tekisi kaikesta työnteosta kannattavaa.
  • Kehitysapurahat on viivyttelemättä nostettava YK:n kanssa jo sovitulle tasolle eli 0,7% bruttokansantulosta, ja tämän jälkeen yhteen prosenttiin.

(Eko)loogista kehitystä

Luonnon- ja ympäristönsuojelu takaa perustan kaikelle elämälle. Meidän on jätettävä maapallo jälkipolville paremmassa kunnossa kuin missä se on nyt: Emme voi kuvitella voivamme ottaa luonnolta mitä vaan. Luonto on Vihreille itseisarvo, ja jo siksi sen monimuotoisuus on turvattava. Myös eläimille on taattava elämisen arvoinen onnellinen elämä. Itämeri on saatava terveeksi. Autoilun vähentäminen tekee ympäristöstä miellyttävämmän, vähentää päästöjä, edistää terveyttä sekä turvallisuutta ja lisää kaupunkien keskustojen vetovoimaa. Kestävä aluerakenne ja järkevä kaavoitus ovat muiden vihreiden valintojen perusta. Kulutusta on ohjattava ympäristöystävällisempään suuntaan verottamalla sen aiheuttamia ympäristöhaittoja, ja investointien on tuettava ekologista kehitystä.

  • Itämeren maat tarvitsevat merialueiden käytön ja hoidon systemaattiset suunnitelmat sekä niiden toteuttamiseen vaadittavat hallintorakenteet. Suomen on edistettävä Itämeren hyvinvointia aktiivisesti niin sisä- kuin ulkopolitiikassakin. Laivaliikenteen ja asutuskeskusten päästökuormitusta on vähennettävä.
  • Maatalouden ympäristötukijärjestelmää on uudistettava päästöjen vähentämiseksi. Ruoantuotannon ympäristökuormitusta ja tuotantoeläinten kärsimystä on vähennettävä suuntaamalla maataloustuet kestäviin ja eettisiin tuotantotapoihin sekä tiukentamalla eläintuotannon valvontaa.
  • Turkistarhauksesta on luovuttava.
  • Suomeen on saatava ilmastolaki, jossa säädetään vuosittaisista, ilmastotieteen kanssa linjassa olevista päästövähennyksistä. Ilmaston lämpenemisen pysäyttäminen edellyttää sitä, että vähennämme ilmastopäästöjä vuoden 1990 tasosta 40 % vuoteen 2020 mennessä ja 90 % vuoteen 2050 mennessä. Se on mahdollista, mutta se vaatii paljon: talouden rakenteiden, infrastruktuurin ja elämäntapamme uudistamista.
  • Valtuon ei tule tukea ympäristön saastuttamista: Tuet on suunnattava ympäristöystävälliselle toiminnalle ja energiaverotuksen oltava suhteessa energianlähteiden päästöihin.
  • Suomi pitää saada raiteilleen. Liikenneinvestoinnit on kohdistettava ensisijaisesti juniin ja pikaraitioteihin: Suurilla kaupunkiseuduilla on siirrettävä joukkoliikennettä kiskoille. Joukkoliikenteestä on tehtävä yhä houkuttelevampi vaihtoehto yksityisautoilulle. Uusiutuvalla energialla toimiva entistä nopeampi raideliikenne tekisi Suomen sisäiset lentoreitit tarpeettomiksi.
  • Ympäristörikollisuutta tulisi ehkäistä nykyistä tehokkaammalla valvonnalla ja tiedotuksella, sillä ympäristölainsäädäntö muuttuu ja lisääntyy vauhdilla. Myös viranomaisia on koulutettava parempaan ympäristötietouteen. Vähäisemmistä ympäristörikkomuksista tulisi määrätä sanktiomaksu, joka alentaisi puuttumisen kynnystä rikkomuksiin. Ympäristörikokset kuuluvat niihin rikoksiin, joista Suomessa jaetaan vankeustuomioita liian vähän.

FacebookTwitterGoogle+Share