Saaran eurovaaliteesit: Ratkaisujen Eurooppa

Eurooppa tarvitsee suuntaa ja unelmaa. Isovanhemmilleni Eurooppa oli rauhan projekti, vanhemmilleni taloudellisen hyvinvoinnin projekti. 

Haluan, että EU on minun sukupolvelleni se projekti, joka onnistui ilmastonmuutoksen pysäyttämisessä, rakensi solidaarisuutta ja oikeudenmukaisuutta ja uudisti itsensä demokraattiseksi, avoimeksi meidän kaikkien ihmisten unioniksi.

EU ei ole päämäärä, vaan väline ratkaista rajat ylittäviä ongelmia: yhteisiin ongelmiin tarvitaan yhteiset ratkaisut. Ulkopolitiikassa unionin ykkösvientituotteita pitää olla ihmisoikeudet, rauhantyö ja tasa-arvo. Arvot edellä pärjäämme myös kansainvälisesti taloudessa, koulutuksessa ja sivistyksessä.

Tehdään Euroopan unionista projekti, joka

1….ratkaisee ilmasto- ja ympäristökriisin

-Toimitaan edelläkävijänä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä

Euroopan unioni voi toimia kokoaan isompana, jos se osoittaa johtajuutta ja kunnianhimoa aikamme suurimman uhan pysäyttämiseksi. Tarvitsemme EU:n laajuisen ilmastolain, panostusta vihreän alan työpaikkoihin, uusiutuvaan energiaan sekä energiansäästöön ja kunnolliset ympäristönormit. Unionin pitää sitoutua vähintään 50 % päästövähennyksiin vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta. Vuoteen 2050 mennessä yhteiskuntamme täytyy olla hiilineutraali, ja EU:n on edistettävä tätä tavoitetta myös kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa. Näin voimme ilmastotieteen mukaan välttyä ilmaston lämpenemiseltä yli 2 asteen rajan, jonka ylittäminen olisi kohtalokasta sille maailmalle, jonka nykyään tiedämme: sekä ihmisille että muulle pallon elämälle.

-Suojellaan Itämeri

Itämeri on maailman saastunein sisämeri. EU voi suuresti vaikuttaa Itämeren tilaan toimimalla maiden yhteistyön foorumina, säätämällä merta suojelevaa lainsäädäntöä ja kohdistamalla rahansa suojelumyönteisesti. Itämeren alueen maiden maataloudenympäristötuki pitäisi eriyttää muista EU-maista, joissa vesistöjen rehevöityminen ei ole yhtä suuri ongelma. Itämeren valuma-alueella tuki pitäisi olla kohdistettu ensisijaisesti kalteville rantapelloille, jotta ravinteiden valuminen vesistöihin voitaisiin estää. EU-lainsäädännön jätevesien puhdistusvaatimuksia tiukentaa. Erityisesti on panostettava Venäjän ja Puolan päästöjen vähentämiseen.

-Luodaan kunnianhimoista luonnonsuojelulainsäädäntöä

EU:ta tarvitaan ympäristöongelmien ratkaisemiseksi. Suurin osa ympäristö- ja luonnonsuojelulainsäädännöstä on nykyään lähtöisin Euroopan unionista – ympäristöongelmat kun eivät kysele maiden rajoja. Parlamentin pitää edistää tiukkaa lainsäädäntöä ympäristön- ja luonnonsuojelun alalla, jotta maapallomme jäisi lapsillemme parempaan kuntoon kuin missä saimme sen vanhemmiltamme. Maataloustukia pitää kohdentaa luomuun ja niillä pitää kannustaa tuotannon muuttamiseen kestävämmäksi, ekologisemmaksi ja eettisemmäksi. EU:n pitää aktiivisesti edistää eläinten oikeuksia.

-Luodaan työtä vihreillä investoinneilla

Green New Deal eli vihreä uusjako pitää sisällään ajatuksen siitä, että yhdellä kokonaisuudella ratkaistaan monta ongelmaa: Lisätään työllisyyttä, vähennetään ympäristö- ja ilmastokuormitusta sekä noustaan talouskriisikuopasta. Euroopan pitää voimakkaasti investoida raideliikenteeseen, vihreään teknologiaan ja uusiutuvaan energiaan. Näiden kautta luodaan kipeästi kaivattuja työpaikkoja erityisesti nuorille. Eurooppalaista liikkumisen vapautta ja kestävää liikennettä edistetään sillä, että panostetaan joukkoliikenteeseen, raiteisiin, pyöräilyyn ja kävelyyn. Rail Baltica -junayhteyttä Helsingistä Viron kautta Berliiniin täytyy kiirehtiä.

2….luo uudenlaista demokratiaa ja avoimuutta

-Peruskorjataan kansanvalta kansalaisaloitteilla ja kansanäänestyksillä

Eurooppa tarvitsee demokratiaa, ja demokratia tarvitsee Eurooppaa. Demokratia on edellytys koko EU:n toiminnan oikeutukseen ja oikeudenmukaisuuteen. Ihmiset kokevat EU:n kaukaiseksi, eikä syyttä. Kansalaisilla pitää olla suurempi sananvalta unionin päätöksenteossa, jotta EU olisi ihmisten, ei pelkästään valtioiden, liitto. Suoraa demokratiaa ja muita suoria vaikutuskanavia pitää jalkauttaa koko Euroopan laajuisesti. Eurooppalainen kansalaisaloite European Citizens’ Initiative eli ECI on hyvä alku, mutta toistaiseksi vasta ehdotus asian nostamisesta politiikan agendalle. Ihmisillä täytyy olla suoria vaikutusmahdollisuuksia suoriin asiakysymyksiin kansalaisaloitteiden, kansanäänestysten ja kansalaispäätösten eli kansalaisten aloitteesta tapahtuvien kansanäänestysten kautta. Tämä lisää tutkimusten mukaan onnellisuutta ja tyytyväisyyttä päätöksiin. Perussopimusten muutoksista tai muista suurista muutoksista tulee aina järjestää kansanäänestys.

-Lisätään päätöksenteon avoimuutta

Euroopan parlamentin ja muiden elinten toiminnasta ja päätöksenteosta tiedetään jäsenvaltioiden kansalaisten tasolla kovin vähän. Unionin toiminnasta pitää tiedottaa aktiivisesti ja ymmärrettävästi, jotta parlamentin merkittävät päätökset ovat kaikkien tiedossa. Päätöksenteon ja kokousten on oltava avoimia ja byrokratian mahdollisimman vähäistä. Monimutkaista päätöksenteko-organisaatiota täytyy pitkällä tähtäimellä pyrkiä yksinkertaistamaan jokaisen ymmärrettäväksi. Unionin lobbarien rekisteristä täytyy tehdä pakollinen. Erilaisten neuvottelujen avoimuutta täytyy lisätä reilusti.

-Demokratisoidaan rakenteet

Toiminnassaan EU:n täytyy keskittyä olennaiseen ja toimia subsidiariteetti- eli läheisyysperiaatteen mukaan: päätökset on tehtävä alimmalla mahdollisella tasolla. Demokraattisesti valitun parlamentin valtaa on kasvatettu ja sen asemaa täytyy jatkossakin vahvistaa muun muassa itsenäisen lakialoiteoikeuden kautta. Myös Euroopan komission jäsenet pitää valita demokraattisesti vaaleilla. Euroopan talouskriisin varjolla valtaa on siirretty demokraattisesti valittujen elinten ulottumattomiin – tämä tilanne on korjattava. Tarvitsemme päätöksentekoa yleistä etua varten, ei suuryritysten ehdoilla: pankkien ja rahajärjestelmän täytyy olla demokraattisen kontrollin alaisia. Neuvottelut EU:n ja USA:n välisestä vapaakauppasopimuksesta TTIP:stä täytyy jäädyttää, sillä nykyisellään sopimuksesta on tulossa uhka sekä demokratialle, kuluttajansuojalle että ympäristömääräyksille.

3….antaa nuorten rakentaa hyvän tulevaisuuden

-Huolehditaan nuorisotakuun toteutumisesta

Nuorten hyvinvointia on priorisoitava – meillä ei ole varaa hukata kokonaista sukupolvea työttömyyden ja epätoivon jalkoihin. EU:n nykyinen nuorisotakuu edellyttää jäsenmaiden takaavan kaikille alle 25-vuotiaille nuorille työ-, jatkokoulutus-, oppisopimuskoulutus- tai harjoittelupaikan neljän kuukauden kuluessa koulun päättymisestä tai työttömäksi joutumisesta. Nuorisotakuun toteuttamiseen on unionin budjetissa suunnattu kuitenkin vain 6 miljardia euroa. Tämä summa on täysin riittämätön. Unioniin tarvitaan paitsi nuorisotakuu, myös tulevaisuustakuu, joka tuo Euroopan nuorille tulevaisuudennäkymät takaisin. Tarjotun työn tai opiskelupaikan on oltava mielekäs ja laadukas. Koulutuksen kuuluu olla maksutonta. Nuoriin panostaminen on ennaltaehkäisyä ja tasa-arvoa: oikeus hyvään vanhuuteen kuuluu myös nykynuorille.

-Tartutaan tositoimiin nuorisotyöttömyyden poistamiseksi

Yli 7,5 miljoonaa 15–24 -vuotiasta eurooppalaista on tällä hetkellä vailla työtä tai koulutuspaikkaa. Korkean työttömyyden alueilla ongelma ei ole yksin nuorisotyöttömyys vaan työttömyys ylipäätään. Nuorisotyöttömyys on kuitenkin erityisen huolestuttava ilmiö, sillä työtön 20-vuotias on valitettavan suurella varmuudella myöhemmin myös työtön 50-vuotias. Euroopan unionin on investoitava työllistäviin hankkeisiin, kuten raideprojekteihin, uusiutuvaan energiaan ja palvelualoihin: panostamalla vihreään teknologiaan ja ekotehokkaisiin aloihin teemme työllisyyden lisäksi palveluksen ympäristölle ja taloudelle. Myös pk-yritysten lainansaantia pitää helpottaa ja nuorten yrittämistä tukea. Harmaa talous ja veroparatiisit on poistettava.

-Annetaan nuorten päättää

Asiat Euroopassa ja maailmanlaajuisesti eivät ehkä olisi niin huolestuttavalla tolalla, jos päättää olisivat saaneet ne ihmiset, jotka elävät sitä tulevaisuutta, jossa päätökset vaikuttavat. Vanha manner tarvitsee nuorta näkökulmaa: Vanhenevasta unionista voidaan luoda nuorten Eurooppa päästämällä myös nuoret vallan kahvaan. Äänestysikäraja eurovaaleissa pitää laskea 16 ikävuoteen, ja nuorten kuulemiseen on kehitettävä nuorille luontevia ja selkeitä välineitä esimerkiksi internetissä. Kuulemisen kokonaisuus ei saa olla sekava, mutta erilaisille ihmisille on luontevaa käyttää ääntään eri tavoin.

FacebookTwitterGoogle+Share