Ensimmäistä kertaa uusivuosi on antanut aihetta ajatella, miten oma elämäni on vuodessa muuttunut. Tänään, vuoden viimeisenä päivänä, huomasin tulevaisuuteni saaneen kokonaan uuden suunnan kuluneen vuoden aikana.
Keväällä minua pyydettiin kuntavaaliehdokkaaksi, ja hämmästyin itsekin sitä, kuinka myöntävä vastaus lähes heti tuntui itsestäänselvyydeltä. Liityin Vihreisiin ja aloin tutustua kaupungin asioihin ja maailmanpolitiikkaan täysin uudella tavalla. Tutustuin lukuisiin ihmisiin, jotka yksinkertaisesti ovat vertaansa vailla. Olen oppinut valtavia määriä uusia asioita.
Muutama päivä kunnallisvaaliehdokkuuden varmistumisen jälkeen eräs parhaista ystävistäni onnistui itsemurhayrityksessä. Otin erääksi ensisijaisista tavoitteistani mielenterveysasioiden esillenostamisen ja toteuttamisen. En toivo kenenkään joutuvan samaan tilanteeseen kuin ystäväni.
Kevät kului yliopiston pääsykokeisiin lukemiseen, ja kesällä saapuikin tieto, että pääsin lukemaan lakia Åbo Akademihin. Eräs unelmani täyttyi, ja syksyllä alkoivat sekä opinnot että vaalikampanja. Vaikka olenkin tottunut kiireiseen elämään, hirvittää nyt katsella kalenteria loka-marraskuulta.
Vaivannäkö kuitenkin kannatti, ja varapaikkoja sateli kaupunginvaltuustosta, Åbo Akademin oppilaskunnan valtuustosta ja Turun Vihreän kunnallisjärjestön hallituksesta. Lisäksi päädyin ensi vuodeksi Turun Vihreiden Nuorten puheenjohtajaksi. Alustavia tietoja lautakuntapaikoistakin on jo saapunut, mutta kaikki lukkoonlyöty saapuu tietoomme vasta tammikuussa. Tässä on monia syitä odottaa ensi vuotta enemmän kuin innolla.
Niin paljon opittavaa, koettavaa ja tehtävää. Niin paljon ideoita, joiden toteuttamisen tiedän kuitenkin vaativan suunnattomasti aikaa ja kärsivällisyyttä. Noh, päivä kerrallaan. Huomenna vietän uuttavuotta mukavassa seurassa ja toivon vuodenvaihteen näyttäytyvän rauhallisena kaikille!
