Turun opetustoimi aikoo erottaa lukio- ja perusopetuksen eri tiloihin. Vuoteen 2015 mennessä Turussa toimisi viisi suurlukiota ja kolme uutta yhtenäiskoulua. Kouluverkkoa siis karsitaan ja yksiköt suurenevat.
Tämä on nimenomaan sitä, mitä ei saisi tehdä! Suuressa massassa yksinäiset ovat entistäkin yksinäisempiä, eivätkä apua tarvitsevat osu aikuisten silmään. Talous jyrää hyvinvoinnin edelle. Koulusurmat yritetään estää aselailla, vaikka tosiasiassa pitäisi panostaa lasten hyvinvointiin mahdollisimman varhain. Seurausyhteiskunta keskittyy jälleen seurausten lääkitsemiseen, ei syiden ratkomiseen.
Koulujen oppilasmäärän kasvattaminen on lyhyen tähtäimen säästötoimenpide: pitkällä tähtäimellä se aiheuttaa kuluja muun muassa sosiaali- ja terveyspuolella, puhumattakaan henkisestä pahoinvoinnista. Sekä koulut että ryhmäkoot tulisi säilyttää tarpeeksi pieninä. Terveydenhoitajia, koulupsykologeja, opinto-ohjaajia ja koulukuraattoreita täytyy riittää jokaiselle palveluita tarvitsevalle oppilaalle.
Kouluverkon supistaminen sysää opetuslaitosta väärään suuntaan. Alan ammattilaiset ja vanhemmat eivät suotta ole huolissaan: Suomen ja ulkomaiden viime aikojen koulusurmien kauhistelu ei ole johtanut toimenpiteisiin, jotka olisivat välttämättömiä.
