Julkaistu Vihreässä blogissa 14.2.2014.
Kööpenhaminan eläintarhassa eläneen puolitoistavuotiaan Marius-kirahvin lopettaminen on viime päivinä saanut kansainvälistä huomiota mediassa ja tuhannet ihmiset ympäri maailmaa kiinnittämään huomiota eläinten kohteluun. Moni heräsi murheellisen tapauksen myötä myös pohtimaan, millaisissa olosuhteissa eläimet ylipäätään elävät ja miten niitä eri maissa kohdellaan.
Euroopan unioni on jo pitkään lainsäädännöllä vaikuttanut eläinsuojeluun Euroopassa. Vuoden 2005 Eurobarometrin mukaan 82 prosenttia EU:n kansalaisista onkin sitä mieltä, että ihmisillä on velvollisuus suojella eläinten oikeuksia – riippumatta tästä aiheutuvista kustannuksista.
Vuosittain EU:ssa käytetään eli kuolee yli 11,5 miljoonaa koe-eläintä. Tuotantoeläimiä taas kasvatetaan ja kuljetetaan jatkuvasti sekä unionin sisällä että sen rajojen yli. Ei ole yhdentekevää, miten näitä yksilöitä kohdellaan. Parlamentti on aiemmassa työssään muun muassa äänestänyt eläinkuljetuksien keston rajoittamisesta ja eläinkokeiden määrätietoisesta vähentämisestä.
Kevään eurovaalit ovat myös eläimiä koskevat vaalit. Olen usean muun ehdokkaan tapaan allekirjoittanut Animalian, Suomen eläinsuojeluyhdistyksen ja Eurogroup for Animalsin sitoumuksen eläinten hyvinvoinnin edistämiseksi. Pitkän tähtäimen tavoitteena on eläinten hyvinvointia koskevan puitelain säätäminen. Myös olemassa olevan lainsäädännön toimeenpanemista pitää valvoa.
Tuotantoeläinten elinolosuhteita voidaan parantaa kuljetuksia vähentämällä ja lyhentämällä sekä huolehtimalla siitä, etteivät eläimet joudu olemaan huonoissa ja ahtaissa olosuhteissa. Eläinkokeita pitää yhä määrätietoisesti pyrkiä vähentämään, sillä vaihtoehtomenetelmiä on olemassa.
Lemmikkieläinten hyvinvointia taas voidaan edistää standardeilla kasvatukselle ja kaupalle: Jalostus, joka pyrkii ihmissilmää miellyttävien ominaisuuksien liioitteluun tai luo perinnöllisiä sairauksia, aiheuttaa kärsimystä kokonaisille roduille. EU pystyy vaikuttamaan myös luonnonvaraisten eläinten suojeluun ja eläintarhojen, kuten Marius-kirahvin entisen tarhan, toimintaan.
Euroopan unionin lainsäädännössä onkin tunnustettava, että eläimet ovat tuntevia olentoja. Ero kirahvin tai koiran ja lehmän tai porsaan välillä ei loppujen lopuksi ole kovinkaan suuri.
