Julkaistu Vihreässä blogissa 21.5.2014
Sunnuntain eurovaalit ovat ilmastovaalit, vaikkei ilmastosta olekaan näissä vaaleissa juurikaan puhuttu. Miksikö? Koska ilmastokriisiä ei ole vielä ratkaistu. Seuraavat viisi vuotta ovat ilmaston kannalta ratkaisevia. Sunnuntaina valittava parlamentti valitsee suunnan sille, millaisen yhteiskunnan EU ja maailma jättää jälkipolville.
Ilmasto on politiikan agendalla viime vuosina jäänyt talouskriisin alle. Kestävää taloutta ei kuitenkaan voi olla ilman elinkelpoista planeettaa. Siksi on ymmärrettävä, miten läheisesti työllisyys ja talous ovat yhteydessä ilmastoon. Ilmasto ei ole muusta yhteiskunnasta erillinen asia: Se vaikuttaa kaikkeen elämään niin lähellämme kuin maailmanlaajuisesti. Jos ilmasto muuttuu katastrofaalisesti, sekoittaa se paitsi biodiversiteetin ja luonnon, myös ihmisten asuinmaat, maanviljelyn, pakolaisvirrat, työt, talousjärjestelmän ja yhteiskuntarauhan.
Euroopan unionin pitää toimia edelläkävijänä ilmastonmuutoksen hillitsemisessä paitsi ympäristöllisistä, myös taloudellisista syistä. Meidän kannattaa luoda työtä vihreillä investoinneilla, jotta voimme pelastaa sekä ympäristön, talouden että työllisyyden. Euroopan vihreät ovat pitkään ajaneet niin sanottua Green New Dealiä. ”Vihreä uusjako” tai ”vihreä diili” pitää sisällään ajatuksen siitä, että investoimalla vihreisiin työpaikkoihin, kuten raideliikenteeseen, vihreään teknologiaan, uusiutuvaan energiaan, energiatehokkuuteen, IT-alalle ja palvelualoille, muutetaan työmarkkinoiden rakenteita, lisätään työllisyyttä ja käännetään ilmastopäästöt laskuun.
Suomalaiset kokevat, että paras puoli EU:ssa on vapaa liikkuvuus. Eurooppalaista liikkumisen vapautta ja kestävää liikennettä edistetään sillä, että panostetaan joukkoliikenteeseen, raiteisiin, pyöräilyyn ja kävelyyn. Rail Baltica -junayhteyttä Helsingistä Viron kautta Berliiniin asti täytyy kiirehtiä. Euroopan täytyy rakentaa paitsi kestävää ja ekologista maataloutta, myös kestäviä ja hiilineutraaleja kaupunkeja.
Talouden ja työelämän rakenteita kannattaa muuttaa nyt, kun talous on kuopassa mutta elpymisen merkkejä on havaittavissa. Tällöin työllisyydellä ei kannata aiheuttaa yhä uusia päästöjä jatkamalla samoilla saastuttavilla aloilla. Kun Eurooppa alkaa elvyttää ja investoida, kannattaa tämä tehdä nimenomaan vihreille aloille. Vihreisiin uusiin aloihin ja innovaatioihin panostaminen auttaa erityisesti nuoria: Euroopan nuorisotyöttymyys on huolestuttavalla tasolla, ja jos nuoret eivät pääse kiinni työelämän sivuun, ongelma vaikuttaa kokonaisten sukupolvien koko tulevaisuuteen ja saattaa aiheuttaa valtavia yhteiskunnallisia järistyksiä.
Euroopan unioni voi toimia kokoaan isompana, jos se osoittaa johtajuutta ja kunnianhimoa aikamme suurimman uhan pysäyttämiseksi. Tarvitsemme EU:n laajuisen ilmastolain, panostusta vihreän alan työpaikkoihin, uusiutuvaan energiaan sekä energiansäästöön ja kunnolliset ympäristönormit. Unionin pitää sitoutua vähintään 50 % päästövähennyksiin vuoteen 2030 mennessä vuoden 1990 tasosta. Vuoteen 2050 mennessä yhteiskuntamme täytyy olla hiilineutraali, ja EU:n on edistettävä tätä tavoitetta myös kansainvälisissä ilmastoneuvotteluissa. Näin voimme ilmastotieteen mukaan välttyä ilmaston lämpenemiseltä yli 2 asteen rajan, jonka ylittäminen olisi kohtalokasta sille maailmalle, jonka nykyään tiedämme: sekä ihmisille että muulle pallon elämälle.
