Kauppatorin kokonaisuuden uudistuksen yhteydessä Kauppiaskatu muutettiin pihakaduksi 2020-luvun alussa, ja työt valmistuivat kesällä 2023. Erityisesti Eerikinkadun ja Linnankadun välinen osuus on ollut esillä myös julkisuudessa, sillä läpiajo osuudella on edelleen jatkunut, eikä katuympäristö tue ajatusta pihakadusta.

Läpiajon kieltämisestä tehtiin valtuustoaloite jo syksyllä 2022 (10909-2022). Tuolloin liikennejärjestelyjen toteuttaminen oli vielä kesken. Nyt järjestelyjen vakiinnuttua on edelleen huomattavissa, että Kauppiaskadun pihakatu Eerikinkadun ja Linnankadun välillä ei ole toteutunut optimaalisesti. Esimerkinomaisesti eräänä joulukuun alun keskiviikkona klo 18 kadun läpi ajoi vartin sisällä 20 henkilöautoa (takseja ei laskettu mukaan). Myös ihmisten kulkukäyttäytymisestä kadulla on havaittavissa, että katu ei toimi pihakatuna. Lisäksi liikennevalot katuosuuden molemmissa päissä luovat mielikuvaa läpiajokadusta.

Esitämme, että

-läpiajo Kauppiaskadulla Eerikinkadun ja Linnankadun välillä estetään esimerkiksi Yliopistonkadun esimerkin mukaisilla kivipylväillä tai istutuslaatikoilla, ja

-liikennevalojärjestelyjä harkitaan uudestaan.

The post Valtuustoaloite läpiajon estämisestä Kauppiaskadun pihakadulla appeared first on Saara Ilvessalo.

Kädenojennus keskustan elinvoimalle ja yrittäjille: kävely- ja pyöräväylien tehokunnossapito joulusesongin ajaksi

Keskustan kehittäminen edellyttää kestävän liikenteen murrosta. Keskustan rajallisessa tilassa kasvua, elinvoimaa ja taloudellista menestystä on saatavissa erityisesti kestävistä kulkumuodoista: joukkoliikenteestä, kävelystä ja pyöräilystä.

Esitän, että keskustan elinvoiman vahvistamiseksi joulun alla Turussa toteutetaan tehostettu talvikunnossapito kävely- ja pyöräväylillä. Samalla tutkitaan mahdollisuuksia toteuttaa Fölin kampanja, esimerkiksi pidennetty vaihtoaika tai alennus- taikka ilmaislippukampanja.

Saara Ilvessalo (vihr.)

The post Valtuustoaloite: Kädenojennus keskustan elinvoimalle ja yrittäjille: kävely- ja pyöräväylien tehokunnossapito joulusesongin ajaksi appeared first on Saara Ilvessalo.

Mitä yhteistä on ruualla, säällä ja liikenteellä? Ainakin oman kokemukseni mukaan nämä ovat asioita, joista tuppisuisinkin suomalainen herää keskustelemaan kuplivasti ja intohimoisesti.

Liikenne on vaikea keskustelunaihe. Samalla kun se on yhteiskunnallisesti merkittävää, se kuvastaa monille myös henkilökohtaista vapautta ja valintoja. Samalla erityisesti ilmastokriisi edellyttää neliraajajarrutuksen loppumista liikennemurroksessa.

Turun kunnianhimoinen tavoite on olla hiilineutraali jo neljän vuoden päästä, vuonna 2029. Olemme tehneet isoja harppauksia kohti tavoitetta, ja päästöjä on vähennetty 63 prosenttia vuodesta 1990. Kuitenkin erityisesti liikenteen päästöt jumittavat käytännössä paikallaan. Siitä on muodostunut Turun suurin päästöosuus.                    

Lässytyksestä konkretiaan

Liikenteen päästöjen vähentämiseksi ei riitä toiveajattelu, vaan tarvitsemme konkreettisia, rohkeita ja tulevaisuuteen katsovia ratkaisuja. Ilmastotoimet tehdään nimittäin kaupungeissa ja kunnissa – niitä ei tee ”joku muu” jossain. Enää ei riitä toimenpiteiden vastustaminen, vaan haastan jokaisen vastustajan esittämään vaihtoehtoisen ratkaisun, joka vähentää liikenteen päästöjä samassa määrin.

Erityisesti nyt tulisi tarttua nopeasti tehtävissä oleviin muutoksiin. Entä jos testaisimme rohkeasti antaa kunnolla tilaa ja mahdollisuuksia kävelylle, pyöräilylle ja bussailulle? Katutilaa voidaan uudelleenpriorisoida vaikkapa istutuksin, terassein, materiaalivalinnoin ja nopeusrajoituksin. Nämä keinot eivät vaadi järeitä investointeja infrastruktuuriin eivätkä ole lopullisia.

Paljon potentiaalia pyöräilyssä, kävelyssä ja joukkoliikenteessä

Työtä on toki jo tehty. Joulukuussa kaupunginvaltuusto päätti kestävän kaupunkiliikkumisen suunnitelmasta. Bussien lyhyin vuorovälein ja nopeasti palveleva runkolinjauudistus on vihdoin toteutumassa tänä vuonna. Tampereella valtavaksi onnistumiseksi osoittautunut raitiotie on meilläkin aktiivisessa suunnittelussa. Jokaisen turkulaisen pitäisi kokea, että joukkoliikenne on paras tai vähintään hyvä keino liikkua pidemmät matkat.

Lyhyillä matkoilla potentiaali taas on kävelyssä ja pyöräilyssä. Selvitysten mukaan puolet 1–3 kilometrin ja viidennes alle kilometrin matkoista tehdään autolla. Turussa osuus on vieläkin suurempi. Suurin osa näistä matkoista olisi tehtävissä kävellen, joukkoliikenteellä tai pyörällä. Tarvitaan turvallinen pyörätieverkosto, kävelykatuverkosto ja tehokas kunnossapito. Myös teknologia ja älykäs liikenne sisältävät potentiaalia.

Kaupunkilaiset tekevät jo itse muutosta: esimerkiksi käyttöönotettujen yksityisautojen määrä on romahtanut vuodesta 2018 alkaen.

Kestävä liikenne tuo taloudellista hyötyä – myös keskustaan

Liikenteen päästöjen vähentäminen ei ole vain ympäristökysymys – se on myös kysymys taloudesta, elämänlaadusta, elinympäristöstä ja kaupungin elinvoimaisuudesta. Keskustelu kaupungin elinvoimaisuudesta typistyykin usein harhaanjohtavaksi väittelyksi autoliikenteestä. Kukaan ei kuitenkaan ole varmaan ikinä ollut kieltämässä autoilua. Mutta pitääkö autolla päästä esimerkiksi kaahaamaan keskustan läpi tai jokaisen liikkeen oven eteen? Ei pidä.

Fyysisen tilan käyttö on nollasummapeliä. Ihmisiä mahtuu enemmän kävelemään, pyöräilemään ja busseihin kuin yksityisautoihin. Lisää ihmisiä keskustassa tarkoittaa lisää vetovoimaa, asiakkaita, elävyyttä. Potentiaali on siis myös elinvoiman ja talouden näkökulmasta kestävissä liikennemuodoissa. Keskustan liikevaihdosta suurin osa, selvityksestä riippuen 57–75 prosenttia (Helsingissä parhaimmillaan jopa 92!), tulee kävellen, pyörällä ja joukkoliikenteellä liikkuvilta. Eikö tähän osuuteen kannattaisi panostaa?

Puhdas, terveellinen ja turvallinen liikenne on kaikkien etu

Kun yhä useampi valitsee kestävän liikkumismuodon, jää enemmän tilaa niille, joiden on välttämätöntä yksityisautoilla. Syntyy vähemmän ruuhkia, liikenneonnettomuuksia, melua ja saasteita. Miljardiluokan ongelma, liikkumattomuus, ei ratkea mitenkään muuten kuin arkiliikkumisella. Hyvä kestävä liikenneympäristö onkin sujuva ja turvallinen niin 8- kuin 80-vuotiaalle.

Muutosten tekeminen vaatii rohkeutta ja investointeja, mutta jospa uskaltaisimme kokeilla? Voisimme huomata, että kuten muuallakin maailmassa, kestävä liikennemurros johtaa parempaan elämänlaatuun, terveellisempään ympäristöön ja elinvoimaisempaan kaupunkiin, vaikka se ensin pelottaakin.

Olen työni puolesta seurannut Helsingin edistyksellistä ja konkreettista liikennepolitiikkaa. Olen varma, että Turku pystyy vielä parempaan. Rohkeilla päätöksillä ja kestävämmällä ajattelutavalla voimme luoda kaupungin, jossa päästöjen vähentäminen ei ole uhka, vaan mahdollisuus – ja jossa kaikki voittavat.

The post Ilmastokestävä liikenne: Turku, uskallatko kokeilla? appeared first on Saara Ilvessalo.

Muuttoliike Turusta Helsinkiin on kääntynyt suuntaamaan Helsingistä Turkuun. Tervetuloa, uudet asukkaat!

Päättäjien on tervettä analysoida, mistä tämä johtuu. Suuria esimerkiksi tässä haastattelussa mainittuja syitä ovat maltilliset asumiskulut, mahdollisuus asua palvelujen lähellä keskustassa, viihtyisä rakentaminen, vanhat rakennukset, pyöräily- ja kävelymahdollisuudet sekä luonto saaristoineen.

Pyyhkeitä sen sijaan saa kohtuullinen mutta kehittämistä kaipaava joukkoliikenne, raitiotien puute, vanhojen rakennusten purku ja autojen ehdoilla kehittynyt keskusta.

Mites tämä kuulostaa ihan vihreiden agendalta?

Meidän kannattaa siis jatkossa(kin):

-rakentaa viihtyisästi vanhaa kunnioittaen

-kuitenkin rakentaa kestävää kaupunkirakennetta, jotta asumiskustannukset säilyisivät jatkossakin maltillisina

-maltillistaa autoilua, kehittää pyöräilyä ja kävelyä

-toteuttaa runkobussilinjasto (jota muut puolueet ovat lykänneet) ja raitiotie

-vaalia luontoa ja suojella Itämerta

Kuvituskuvassa vähän tätä kaikkea: kehittyvän kaupungin ihailua, merta ja pyöräilijä

The post Muuttoliike kääntynyt Helsingistä Turkuun appeared first on Saara Ilvessalo.

• tehdään selvitys siitä, paljonko Turun kunnossapidon epäonnistuminen on rasittanut terveydenhuoltoa ja minkä hintaiseksi se on tullut
• talvikunnossapitoon panostetaan syksyllä 2022 talousarviossa ja suunnitelmissa selvityksen tulosten mukaiset lisäresurssit
• talvikunnossapidossa priorisoidaan jalkakäytävien ja pyöräteiden hoito

Aloite valmisteltiin yhdessä Turun vihreät ry:n kanssa ja heidän toiveestaan. Aloitteen allekirjoitti lisäkseni 30 valtuutettua eli lähes puolet koko valtuustosta – Kiitos teille tuesta!

Taakse jäänyt talvi on ollut todella vaikea pyöräilylle ja jalankulkijoille. Jatkuva sulaminen ja pakastuminen ovat toki haasteellisia teiden kunnossapidolle, mutta kunnossapidon puutteet, riittämätön resursointi ja ongelmallinen priorisointi ovat talven aikana tulleet selkeästi esille. 

Liukastumis- ja kaatumistapaturmien kustannukset ovat tutkitusti suuremmat kuin liikenneonnettomuuksista syntyvät kustannukset. Lisäksi liukastumistapaturmat johtavat useammin henkilövahinkoihin. Vahinkojen ennaltaehkäisy riittävällä jalkakäytävien ja pyöräteiden kunnossapidolla olisi huomattavasti halvempaa kuin nykyinen seurausten hoito.

Talvi 2021–2022 on osoittanut, ettei kunnossapito ole pystynyt vastaamaan siihen tarpeeseen, joka kaupunkilaisilla on talviliikkumisessa. Turun ilmastotavoitteiden mukaisesti turkulaisia pitäisi kannustaa ja tukea kestävien liikennemuotojen käytössä, mutta tässä on epäonnistuttu erityisesti tänä talvena. Tutkimukset osoittavat, että kävely on nykyisellään merkittävästi henkilöautolla kulkemista vaarallisempaa kuljettua kilometriä kohti tarkasteltuna, mikä osaltaan vähentää kestävien kulkumuotojen houkuttavuutta.

Erittäin vaikeassa asemassa ovat olleet ikäihmiset ja heidänkin joukossaan esim. rollaattorin kanssa liikkuvat. Ikäihmisten vapaaehtoisen liikkumisen puute kostautuu nopeasti kunnon heikkenemisenä ja tuntuvina hoitokustannuksina, ja suomalaiset ikään katsomatta liikkuvat liian vähän aiheuttaen kasvavia kustannuksia yhteiskunnalle. Iäkkäät naiset ovat tutkimusten tulosten valossa erityisen haavoittuvassa asemassa, kun kävely- ja pyöräväylien kunnossapito laiminlyödään nykyisellä tavalla.

Lisäksi liukkaus, lumiset ja jäiset vallit esim. Fölin pysäkeillä ovat aiheuttaneet kaatumisia ja rasittaneet muutenkin kiireistä terveydenhuoltoa. Jalkakäytävien ja pyöräteiden surkea kunto on myös esteettömyyskysymys. Kyseessä on siis ongelma paitsi taloudelle ja ilmastolle, myös tasa-arvolle, esteettömyydelle ja kansanterveydelle.

Esitämme, että

-tehdään pikaisesti selvitys siitä, paljonko Turun kunnossapidon epäonnistuminen on rasittanut terveydenhuoltoa ja minkä hintaiseksi se on tullut

-talvikunnossapitoon panostetaan syksyllä 2022 talousarviossa ja suunnitelmissa selvityksen tulosten mukaiset lisäresurssit

-talvikunnossapidossa priorisoidaan jalkakäytävien ja pyöräteiden hoito

The post Valtuustoaloite talvikunnossapidon resursoisoimiseksi ja priorisoimiseksi appeared first on Saara Ilvessalo.

Panostetaan hyvinvointivelan korjaamiseen ja työntekijöiden jaksamiseen

Eräs sukulaiseni kertoi eilen, miten hän oli yrittänyt saada lähetettä lääkärille sekä sähköisistä palveluista että terveysaseman luukulta. Lain mukainen vastausaika täyttyi ilman vastausta, ja neuvonnasta sanottiin, että itse aikaakaan ei tarvitse muutamaan kuukauteen odotella. Vihreiden ykköstavoite olikin terveysasemajonojen ja hoitovelan purkaminen, minkä takia esitimme sosiaali- ja terveyslautakunnan talousarvioon 4 miljoonaa lisää. Olemme myös iloisia siitä, että mielenterveyteen panostetaan ja terapiatakuu etenee.

Kasvatuksessa ja opetuksessa vaadimme, että palvelutasosta ei tingitä. Korona-aika on luonut erityisiä haasteita lapsille ja nuorille, ja meidän täytyy puuttua pahoinvointiin arjessa samalla kun huolehdimme kaikkien oppimisesta. Resurssien pitää riittää opetuksen tuen takaamiseen ja oppimisvajeiden paikkaamiseen. Tämä tarkoittaa, että emme tingi opetuksen laadusta, oppimisen tukipalveluista tai ryhmäkoista, muttemme myöskään opettajien ja henkilökunnan hyvinvointi. Jos opettaja ei voi hyvin, on turha haaveilla laadukkaasta opetuksesta.

Haluamme muutenkin panostaa kaupungin henkilöstön työhyvinvoinnin lisäämiseen, työnkuvasta riippumatta. Palkkojen tarkistusta pitää myös jatkaa. Esitimme henkilöstöresurssien lisäämistä erityisesti rakennusvalvontaan ja kaavoitukseen, jotta rakennuslupajonot saadaan purettua ja kaavoitusprosessia sujuvoitettua.

Kaikki nämä tavoitteet siis saavutimme.

Ilmasto- ja ympäristötavoitteista totta

Glasgown ilmastokokous oli taas hyvä muistutus siitä, että koko maailma pyrkii kyllä oikeaan suuntaan, mutta ne konkreettiset ja kunnianhimoiset toimenpiteet tehdään kaupungeissa ja kunnissa. Turku on mutta sen pitää myös jatkossa olla suunnannäyttäjä. Vihreille oli ensiarvoisen tärkeää, että talousarviossa varmistetaan koko konsernin ympäristö- ja ilmastotavoitteiden toteutuminen. Turulla on todella hyvät tavoitteet ja suunnitelmat, mutta edelleen tekoja tarvitaan.

Esitimme ja päätimme budjetissa, että ilmasto-ohjelman toimenpiteet tullaan päivittämään kevätkaudella 2022. Päivitystyön yhteydessä tarkistetaan toimenpiteiden talousarviovaikutukset ja tehdään tarvittaessa niiden edellyttämät muutokset talousarvioon. Tässä budjetissa otettiin jo ensi askeleet kohti ilmastobudjetointia, mikä on hieno juttu, mutta toivottavasti meillä on jo ensi vuonna täysimääräinen ilmasto- ja päästöbudjetointi käytössä.

Kaupunkia kehitetään ja ilmastonmuutosta hillitään parhaiten yhdessä kaikkien kanssa. Yksi vihreiden läpimenneistä tavoitteista oli turkulaisten osallisuuden ja yhdessä tekemisen parantaminen: Halusimme kehitettää asukasbudjetointia, jonka kautta turkulaiset saavat tällä hetkellä vuosittain päättää siitä, mihin miljoona euroa vuodessa käytetään. Tämä summa kasvaa 3 miljoonaan euroon vuodelle 2023.

Yksi vihreitä voittoja oli, että hiilinielujen määrää kasvatetaan. Se on edellytys sille, että me voimme vuodesta 2029 eteenpäin olla ilmastopositiivinen kaupunki, eli että kaupungillamme on ilmakehää viilentävä, ei lämmittävä vaikutus.

Meille oli myös tärkeää, että kaikkea kaavoitusta, erityisesti pientalojen kaavoitusta, tehdään ekologisesti, taloudellisesti ja sosiaalisesti kestävästi, eli ei keinolla millä hyvänsä, ja ettei kaavoitusvalta lipsu kaupungilta pois. Näiden tavoitteiden pitää toteutua, kun kaavaprosesseja ensi kaudella kehitetään.

Liikennetavoitteet eivät toteudu, ellei tekoihin riitä uskallusta ja halua

Talousarvion ja -seurannan pitää erityisesti olla siten läpinäkyvä, että investointien ja käyttötalousmenojen jakautuminen kestävään liikenteeseen ja muihin liikennehankkeisiin näkyy selvästi. Erityisesti liikenteen päästöt ovat nimittäin Turun haaste.

Turku ainoa suuri kaupunki, joka ei ole saanut yksityisautoilun määrää ja päästöjä laskuun. Koronan jälkeen henkilöautoilu on vaan lisääntynyt ja bussien käyttäjämäärät vähentyneet. Erityisesti liikennepolitiikassa näkyy se, että kaikki puolueet eivät ole oikeasti sitoutuneet tavoitteisiin. Ei haluta panostaa kestävään liikenteeseen, vaikka on vain ja ainoastaan meidän päättäjien tehtävä taata, että ihmisillä on kannustimia ja aio mahdollisuus valita kävely, bussi, pyörä tai vaikka skuutti oman auton sijaan.

Valitettavasti ihan viime viikolta löytyy tästä tekojen puutteesta esimerkki. Kaupunkiympäristölautakunta teki päätöksen uusista kaupunkipyöristä, mikä on hieno asia. Kuitenkin lautakunnan enemmistö eli kokoomus, SDP, perussuomalaiset, keskusta ja puolet vasemmistoliitosta leikkasi kaupunkipyöräkaudesta lähes puolet eli 5 kuukautta pois.

Näille puolueille haluan sanoa: Hienoilla ilmastotavoitteilla ja sanoilla ei merkitystä, jos aina kun tarjotaan ratkaisuja ja keinoja, te hylkäätte ne ettekä tarjoa tilalle mitään. Meidän täytyy pystyä parempaan.

Työ siis jatkuu, jotta nyt päätetty budjetti johtaa konkretiaan.

The post Vihreiden tavoitteet toteutuivat: hyvinvointipalveluja ja ilmastotoimia vahvistetaan appeared first on Saara Ilvessalo.

Myös Turun ydinkeskustayhdistys ja Turun yrittäjät ry jättivät omat, pitkälti samansisältöiset, palautteensa. Niitä lukiessani minulle tuli olo, että rahojani ei keskustassa kaivata.

Keskustan yrittäjien kommentit henkivät sitä, ettei muiden kuin autolla saapuvien rahat kiinnosta. Autokaistoja ei saisi vähentää, pyöräliikennettä ei saisi kehittää autoilun kustannuksella, kadunvarsiautopaikkoja ei saisi vähentää, vaikka torin alle valmistui juuri valtava parkkihalli. Näin toimijat harmillisesti itse asiassa toimivat omia etujaan ja keskustan elävöittämistä vastaan.

Autoilusta ei löydy kasvua

On tärkeää ymmärtää, että liikenteen kehittäminen ja keskustatilan käyttö on nollasummapeliä. Johonkin lisätty tila on jostain pois. Kaupungit ja niiden keskustat on 1900-luvun loppupuoliskolla rakennettu autojen ehdoilla. Se ei ole enää järkevää, varsinkaan yrittäjien kannalta.

Autoilijoiden keskiostokset ovat vain 43 % eli alle puolet keskustassa tehdyistä, ja kulutusosuus on tätäkin pienempi.* Autot kuitenkin myös vievät valtavasti tilaa. Kasvua ei sieltä ole saatavissa, koska fyysistä tilaa ei voi lisätä. Eikö olisi järkevää panostaa enemmistöön, eli muuten kuin autolla asioiviin?Kymmenelle neliömetrille mahtuu useampia kävellen kuin autolla asioivia. Kävelykadulla virtaa ostovoimaa ja yritykset huomataan paremmin kuin ajoradan ja parkkipaikkojen takaa.

Jos joku on oikeasti sitä mieltä, että keskusta on nyt paras mahdollinen, kannattaa takertua ajatukseen siitä, että liikenteelle ei tehdä mitään. Jos kuitenkin olisi jotain parannettavaa, pitäisi suhtautua avoimin mielin moderniin liikennepolitiikkaan.

Keskustan kehittäminen edellyttää kestävän liikenteen murrosta

Keskustayrittäjät vaativat, että mitään liikkumismuotoa ei tule rajoittaa merkittävämmin kuin muita. Tästä epärealistisesta jarrutuksesta olisi nyt syytä päästää irti. Turun tavoite on olla ilmastoneutraali ja kasvattaa pyöräilyn, jalankulun sekä bussailijoiden (sic) määrää. Se ei tapahdu ilman, että näitä kulkumuotoja sujuvoitetaan ja niille annetaan lisää tilaa myös keskustasta. Tämä lisää myös asiakaspotentiaalia ja yrittäjien rahavirtaa. Asiakas voi kuluttaa autoilusta säästyvät rahat keskustan liikkeissä.

Näin teen esimerkiksi minä. Liikun lähes aina pyörällä, joskus kävellen tai skuutilla. Viime kuussa käytin menoistani yli puolet keskustan palveluihin: ravintoloihin, kauneushoitoloihin, leipomoihin, kukkakauppoihin, vaatekauppoihin, sistustusliikkeisiin… Hyvin usein keskustassa pyöräilijänä kuitenkin huomaa, että Turkua ei ole suunniteltu minulle. Kävelijänkin keskusta on myllätty parkkihalliremontin takia. Tehokas joukkoliikennejärjestelmä taas on siirretty toteutettavaksi hamaan tulevaisuuteen.

Miten voimme lisätä keskustan asiakasmääriä, jos emme anna näille tehokkaammille liikennemuodoille sitä tilaa, mikä niille yhdenvertaisesti kuuluisi?

“Keskustan kaupallista houkuttelevuutta ja elinvoimaisuutta ostosalueena tulee lisätä kaikin käytettävissä olevin keinoin,” toteavat keskustayrittäjät. Olen samaa mieltä, ja se vaatii rohkeaa ja ennakkoluulotonta otetta liikenteen murrokseen ja kestävien kulkutapojen edistämiseen, ei vanhoihin tehottomiin liikenneratkaisuihin kiinni jäämistä.

*Edit. 30.9. klo 15:21: Korjattu virheellinen luku 46% oikeaksi eli 43%, ja avattu, että kyse on keskiostoksesta. Turussa tehdyssä selvityksessä, johon luku perustuu, verrataan vain keskiostoksia, mutta todellista yhteenlaskettua kulutusosuutta ei ole vertailtu. Pyörällä ja kävellen saapuvien asiakkaiden keskiostos on pienempi, mutta ostosmatkoja tehdään useammin kuin autolla, minkä takia autoilijoiden osuus  keskustassa kulutetusta rahamäärästä on todellisuudessa pienempi - ja vastaavasti kävelijöiden, pyöräilijöiden ja bussailijoiden osuus on suurempi kuin Turun selvitys antaa olettaa. Helsingin vastaavassa selvityksessä on asiaa selvitetty perinpohjaisemmin ja on selvinnyt, että autoilijoiden kulutusosuus on huomattavan pieni.

The post Hei keskustayrittäjät, kiinnostaako teitä minun rahani? appeared first on Saara Ilvessalo.

Turulla on siis Suomen kunnianhimoisin ilmastotavoite olla ilmastoneutraali vuonna 2029. Valtuusto on tämän tavoitteen yksimielisesti hyväksynyt, ja on hienoa nähdä, että olemme edelleen oikealla uralla. Valtuusto käsitteli ilmastosuunnitelmamme raporttia viime vuodelta: Turku on saavuttanut puolivälitavoitteensa vuotta ennen suunniteltua, jo viime vuonna.

Myös lähivuosina on luvassa monia edistysaskelia. Turku Energia luopuu fossiilisen hiilen energiakäytöstä vuoden 2022 aikana. Tämä on kansallisesti ja kansainvälisestikin upea suoritus, kuten tietenkin koko meidän ilmastotavoitteemmekin.

Välillä kuulee, että ilmastonmuutoksen hillitseminen ei onnistuisi hinnan takia. Nostetaanpa raportista hyvä esimerkki siitä, että tämä ei pidä paikkaansa. Uusiutuvan energian osuutta kaukolämmön tuotannossa on Turussa lisätty tuntuvasti: toteutunut osuus oli lähes 80 %. Tämä johti merkittävään päästövähennykseen. Samanaikaisesti kaukolämmön asiakashinta aleni edelleen. Ilmasto, ihmiset ja talous kiittävät.

Oikeallakin uralla täytyy muistaa, että helpoimmat ratkaisut on jo toteutettu. Ns. hajapäästöt ovat niitä vaikeimpia päätöksiä.

Tieliikenteestä on muodostumassa Turun merkittävin yksittäinen päästösektori. On toki lohdullista, että liikenteenkin päästöjä on kuitenkin saatu vähenemään hieman, vaikka kulkumuotojen kehitys ei ole ollut linjassa muiden suurten kaupunkien kanssa: emme ole saaneet muutettua painopistettä autoilusta joukkoliikenteeseen, kävelyyn ja pyöräilyyn samalla tavoin kuin muut.

On syytä nostaa kissa pöydälle, hyväksyä tosiasiat ja ryhtyä toimiin: meidän tehtävänämme on toteuttaa liikenteen murros kohti puhdasta, terveellistä ja turvallista liikennettä. Kiihkottomasti, ratkaisukeskeisesti.

Toinen haaste joka on syytä nostaa esiin on hiilinielujen säilyttäminen ja kasvattaminen kaupungin rakentuessa. Monet toteutusvaiheessa olevat rakennushankkeet ovat kasvattaneet rakennetun alueen pinta-alaa Turussa jopa väestönkasvua nopeammin. Toki rakentaminen on etupainotteista väestönkasvuun nähden, mutta kehitykseen on syytä puuttua kaupunkisuunnittelussa. 

Askelia on tässäkin jo otettu. Valtuusto päätti keväällä vihertehokkuudesta, joka määrittelee kunkin tontin vehreyden määrän. Se pitää ottaa työkaluna käyttöön täysimääräisesti, vaikka valtuusto vesittikin sen rakennusjärjestyksessä pelkäksi tavoitetasoksi velvoitteen sijaan.

Positiivista kehitystä nähtiin viime kaudella myös metsäsuunnitelmassa, jossa luovuttiin avohakkuista ja Vihreiden ryhmän esityksestä kaupunkiympäristölautakunta laski Turun metsien hakkuutavoitteen aiemmasta 60 prosentista 40 prosenttiin.

Pormestariohjelmassa on lisäksi linjattu tärkeitä jatkoaskelia ilmastotavoitteen saavuttamiseen. Selvitämme päästöbudjetoinnin käyttöönottoa. Päätöksentekoon on tulossa myös ilmastotyön toimenpideohjelman päivittäminen. 

Pormestariohjelma huomioi myös sen faktan, että suhteellisesti suurin päästövähennystavoite kohdistuu tällä kaudella liikenteeseen. Näin ollen vihreiden ryhmä odottaa paljon tulevalta toimenpideohjelmalta ja erityisesti toimenpiteiltä, joilla saamme liikenteen päästöt alas.

The post Turku on ilmastotyössä edelläkävijä, mutta vain jos uskallamme tehdä myös vaikeat päätökset appeared first on Saara Ilvessalo.

”Vihreät lähti mukaan pormestariohjelmaneuvotteluihin tavoitteenaan edistää erityisesti konkrettisia ilmastotekoja, ennaltaehkäiseviä hyvinvointipalveluja ja vahvempaa turkulaisten osallisuutta. Tämän lupauksen olimme vaaleissa tehneet äänestäjillemme, ja neuvotteluissa oli ensimmäinen lunastamisen paikka.

Iloksemme ohjelmasta muodostuikin sellainen, jonka varassa Turkua on hyvä kehittää paremmaksi jokaiselle meistä. Näin ollen Vihreät on mukana pormestariohjelmassa ja sitä edistävässä yhteistyössä.

Ilmastokriisi ratkaistaan paikallisilla teoilla

Pormestariohjelma antaa vahvan tuen Turun ilmastotyölle, joka on Suomen kunnianhimoisinta. Jälleen kuluneena kesänä olemme nähneet kuivia hellekausia ja toisaalta tulvia, jotka ovat tuhonneet ihmiselämiä ja yhteisöjä. Ilmastonmuutos ei ole jossain kaukana, se tapahtuu jo nyt, ja sitä ei ratkaista jossain kaukana, se ratkaistaan kaupungeissa ja kunnissa – jos ratkaistaan. Turun mielestä ratkaistaan. 

Ilmastotyössä meitä tulee tukemaan päästöbudjetti, joka on tarkoitus ottaa käyttöön ilmastopäästöjen osalta vastaavaksi työkaluksi kuin talousbudjetti eurojen osalta. Päästöjen vähentämisen lisäksi on huolehdittava päästönieluista, ja siksi lähdemmekin parantamaan luonnon monimuotoisuutta sekä lisäämään lähiluontoa ja kaupunkivehreyttä.

Erityisesti liikenteen päästöjen kehitys on toistaiseksi ollut huonoa. Paine kohdistuu nyt liikennepolitiikkaan, ja siellä vaaditaan rohkeita tekoja. Ohjelmassa korostetaankin, että suhteellisesti suurin päästövähennystavoite kohdistuu tulevalla kaudella liikenteeseen. Uskomme ja luotamme muidenkin puolueiden haluun siirtyä konkreettisiin tekoihin, vaikkei ilmasto muiden puolueiden neuvottelutavoitteissa korostunutkaan.

Ennaltaehkäisevät hyvinvointipalvelut säästävät

Vihreiden toisena suurena tavoitekokonaisuutena oli hyvinvoinnin edistäminen ja ennaltaehkäisevät palvelut. Saimme pormestariohjelmaan linjauksen terapiatakuun toteuttamsiesta. Terapiatakuu varmistaa kaikille nopean pääsyn hoidolliseen psykoterapiaan tai muuhun psykososiaaliseen hoitoon ensimmäisen terveyskeskuskäynnin jälkeen kuukauden sisällä. Meidän on myös korjattava koronan aiheuttama hyvinvointivelka. Erityisesti nuorten pahoinvointiin on ehdottoman tärkeää puuttua. Varhainen apu ja ennaltaehkäisy on sekä inhimillisesti että taloudellisesti järkevää.

Pormestariohjelma panostaa kunnianhimoisesti opetukseen ja koulutukseen. Haluamme tarjota maan parasta koulutusta koko koulupolun ajan. Turku vahvistaa oppilaiden oppimisen tukea ja oppilashuoltoa, tasaa koulujen välisiä eroja ja purkaa alueiden välistä eriarvoisuutta.

Vihreille tärkeä nosto on myös uusi kulttuurin kärkihanke, joka edistää sekä kulttuurintekijöiden että kaupunkilaisten mahdollisuuksia luoda ja kuluttaa kulttuuria sekä nauttia sen hyvinvointia luovasta vaikutuksesta. Kulttuuri- ja tapahtuma-ala on ollut yksi koronan suurista kärsijöistä, ja kulttuurikaupunki Turun täytyy tehdä kaikkensa tukeakseen näitä aloja ja ollakseen maineensa arvoinen myös teoissa.

Kaikki mukaan ja yhdessä eteenpäin

Politiikassa ei ole pelkästään tärkeää, mitä tehdään. On myös tärkeää, miten tehdään. Siksi vihreät halusi pormestariohjelmaan myös askelmerkit parempaan osallisuuteen ja kestävään taloudenpitoon. Kun saamme jokaisen turkulaisen itselleen luontevalla tavalla mukaan päätöksentekoon, saamme bonuksena myös laadukkaampia ja parempia päätöksiä. Siksi otamme käyttöön ja vakiinnutamme asukkaiden osallisuutta parantavia toimintamalleja kuten kansalaispaneeleja ja satsaamme enemmän rahaa asukasbudjetointiin.

Politiikan tekemisen tapaan kuuluu myös sopimuksen osana oleva rasismin vastainen kirjaus, jonka myötä ryhmät sitoutuvat ulkomaalaisväestön ja vähemmistöjen aseman parantamiseen sekä tasa-arvon lisäämiseen. Turku on kansainvälinen kaupunki ja toivotamme kaikki uudet asukkaat tervetulleiksi. Samalla lupauksemme on, että parannamme kotoutumista.

Pormestarijärjestelmän tarkoitus on lisätä päätöksenteon demokraattisuutta, tuoda kuntapolitiikkaa lähemmäs turkulaisia, sujuvoittaa päätöksentekoa ja parantaa päätösten ja toivottavasti myös keskustelun laatua. Tänään hyväksyttävä pormestariohjelma antaa siihen hyvät lähtökohdat, mutta työ on vasta alussa. Meillä on kova urakka ja monen monta vääntöä edessä, kun ohjelmaa aletaan toteuttaa. Yhteinen tavoite on kuitenkin tässä ohjelmassa, ja on merkittävää, että kaikki ryhmät ovat mukana. Nyt toimeen.”

The post Vihreiden ryhmäpuheeni valtuustossa: pormestariohjelma luo hyvät puitteet ilmastoteoille, hyvinvointipalveluille ja paremmalle osallisuudelle appeared first on Saara Ilvessalo.

Sivistystä ja kulttuuria vaaliva korkeakoulukaupunki Turku on menestyvä Turku. Kulttuuri työllistää, luo vetovoimaa ja lisää tekijöidensä sekä kuluttajiensa hyvinvointia. Taiteella on positiivinen yhteys hyvään koettuun terveyteen, elämänlaatuun ja onnellisuuteen. Korkeakouluyhteistyö ja sivistyksen tukeminen luovat kaupunkiin menestystä ja sen tekijöitä. Tässä ensi valtuustokaudelle kymmenen ratkaisua, joilla vaalitaan kulttuuria ja sivistystä.

1. Taiteen hyvinvointivaikutusten merkitys on korostunut entisestään poikkeusaikoina. Kulttuuri antaa hyvinvointia kaikille: edistetään sen toimintamahdollisuuksia ja tarjotaan mm. hyvinvointiseteleitä kulttuuripalveluihin.
2. Varmistetaan taiteilijoille ja kulttuurintekijöille tilaratkaisu mahdollisimman pitkälle aikavälille. Rakennetaan Rettigin vanhaan tupakkatehtaaseen Taiteen talo -konsepti vanhaa kaupunkia elävöittämään: tarjotaan talosta tiloja kuvataiteilijoille, muusikoille, teattereille, muille esittäville taiteille, musaklubeille, taidevuokraamoille…
3. Tuet kulttuuritoimijoille kuntoon – edistetään taiteilijoiden hyvää arkea ja kulttuurikentän hyvinvointia. Rakennetaan uudelleen koronan heikentämää yhteisöllisyyttä ja tuetaan erityisesti esittävän taiteen freelancereita.
4. Annetaan kaupunkitilaa spontaanille kulttuurille ja tuodaan kulttuuria esiin kaupungin viestinnässä. Tuodaan kulttuuri osaksi muita palveluita ja näkyväksi myös ryhmille, jotka eivät pidä itseään perinteisinä kulttuuri-ihmisinä.
5. Kulttuuri-investoinneista saadaan elinvoimaa, kasvua ja tuloja. Rakennetaan musiikkitalo, joka tarjoaa erilaisia sisältöjä sinfoniaorkesterista helposti lähestyttäviin pienimuotoisiin musiikkitapahtumiin.
6. Hyödynnetään opiskelijoiden osaamista ja edistetään harjoittelupaikkojen saantia, yrittäjyyttä sekä työllisyyttä – näin yhä useampi voi jäädä Turkuun töihin.
7. Korkeakouluyhteistyö luo menestyvää kaupunkia ja sen tekijöitä. Edistetään uusien koulutusohjelmien saamista. Vaalitaan kaksikielisyyttä.
8. Tuetaan tiedettä ja käynnistetään yhdessä korkeakoulujen kanssa tutkimus- ja pilottiprojekteja.
9. Kehitetään 2020-luvun kirjastoja, jotka ovat kaiken sivistyksen, kulttuurin ja taiteen paikkoja. Kirjastoissa pitää olla sekä tapahtumia, kohtaamisia että rauhallisia tiloja.
10. Parannetaan peruskoulun ja toisen asteen koulutuksen laatua ja turvataan tukipalvelut.

Lue lisää:

The post 10 ratkaisua sivistykselle ja kulttuurille appeared first on Saara Ilvessalo.