Itsenäisyyden tuntematon potentiaali

Puheeni Luostarivuoren Lyseon lukion itsenäisyyspäivän juhlassa 5.12.2018

Arvoisat lukiolaiset, tulevat ylioppilaat, hyvät opettajat, vanhemmat ja muut kuulijat,

Viimeisin itseänisyyäspäivän puheeni suurelle yleisölle oli yläasteellani, kun puhuin Luostarivuoren silloisen yläasteen opiskelijatovereilleni. Nyt en enää löytänyt tuota puhetta, mutta muistan puhuneeni muun muassa suomalaiseen kulttuuriin liittyvistä outouksista, ainakin tippaleivästä: vaikeaa tehdä, mahdotonta syödä eikä edes maistu miltään, ja siitä huolimatta niitä on pakko vuosi vuoden jälkeen vetää. Vertaus taisi liittyä jotenkin suomalaiseen sisuun.

Kiitos suuresta kunniasta saada jälleen pitkän tauon jälkeen tulla puhumaan vanhaan opinahjooni, tällä kertaa lukion puolelle.

Suomen itsenäisyyspäivä on ollut minulle henkilökohtaisesti aina tärkeä ja merkittävä päivä. Juhlaan liittyy paljon perinteitä perheen kanssa – Linnan juhlat on katsottu yhdessä, kynttilät on sytytetty ja Tuntematonta sotilasta pienenä katsellessani päätin itsekin joskus käydä armeijan. Myöhemmin hakupapereiden palautuspäivänä tuo suunnitelma tosin peruuntui, kun sisäinen pasifisti viime hetkellä voitti feministin.

Suunnilleen näihin aikoihin aloin ensimmäisiä kertoja kyseenalaistaa sitä, mitä me oikeastaan joulukuun kuudentena juhlimme. Tuntui siltä, että itsenäisyyspäivät ovat vuosi toisensa jälkeen enemmän tai vähemmän sodan muistelua. Omakin isoisäni joutui sotaan 15-vuotiaana ja oli siellä 6 vuotta. Mummuni oli lottana. Heidän ja heidän ikäluokkansa uhraukset ja kärsimykset ovat koskettaneet syvältä.

Sotien aikaan Suomen itsenäisyys oli eittämättä suurimmalla koetuksella, mutta tuntuu nurinkuriselta, että itsenäisyyspäivänä keskitytään lähes pelkästään muistelemaan sotaa ja kurjuutta – Ja vielä talvi- ja jatkosotaa, jotka käytiin pari-kolme vuosikymmentä varsinaisen itsenäistymisen jälkeen.

Kysyin itseltäni: Ei kai kansallinen itsetuntomme voi perustua pelkästään vuosikymmenten takaisiin sotiin? Tähänkö itsenäisyys kulminoituu?

Muutama vuosi sitten eräs ystäväni kirjoitti hyvin: ”Itsenäisyys on vasta mahdollisuus, toteutumaton potentiaali. Itsenäisyydelle antaa arvon sen, mitä sen avulla on tehty. Yhtäältä sen avulla voi pitää yllä diktatuuria, polkea ihmisoikeuksia ja aiheuttaa kurjuutta. Toisaalta itsenäisyydellä voi edistää vastuuntuntoa, rauhaa ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta sekä omassa maassa että maailmassa.”

Siinä itselleni kiteytyi se, mikä itsenäisyydessä on arvokasta. Sotien uhrauksilla ei ole merkitystä, ellei itsenäisyyttä käytetä johonkin. Miten me siis tämän itsenäisyyden tuntemattoman mahdollisuuden ja potentiaalin käytämme?

Erityisen pelottavaa on, jos itsenäisyyttä käytetään väkivallan ihannointiin tai keppihevosena ajatukseen siitä, että suomalainen olisi jotenkin parempi kuin muunmaalainen. Jos sitä käytetään syrjimiseen, demokratian nakertamiseen tai ihmisoikeuksien heikentämiseen. Suomessa on monia, jotka itsenäisyyttä tähän käyttävät.

Isovanhempani puhuivat harvoin sodasta. He eivät ylpeilleet sillä, eivät ihannoineet sitä. Aivan varmaa on, että he olisivat halunneet millä tahansa keinoin ylläpitää rauhaa ja välttää vastaavan tulevaisuudessa. Ja että he olisivat olleet kauhuissaan nähdessään itsenäisyyttä käytettävän ihmisten syrjimiseen, rasistisiin kulkueisiin tai uusnatsistisiin järjestöihin. Se on itsenäisyyden potentiaalin hukkaamista ja halveeraamista. Jos hyvät ihmiset ovat tällaisen edessä hiljaa, paha on jo voittanut.

Henkilökohtaisesti koen itsenäisyyden erityisesti niin, että se antaa vapauden toteuttaa oikeudenmukaisuutta. Sen avulla voidaan olla johtava maa tasa-arvon ja koulutuksen saralla. Sen avulla on voitu luoda ja voidaan edelleen kehittää ympäri maailmaa ihailtua hyvinvointivaltiota, jossa jokainen on lähimmäinen.

Sen avulla voidaan suojella arvokasta luontoamme ja näyttää muille mallia aikamme suurimman uhan, ilmastonmuutoksen, torjunnassa. Sen avulla Suomi voi tehdä kansainvälistä yhteistyötä ja kuulua muun muassa Euroopan unioniin. Sen avulla minä voin äänestää ja asettua ehdolle demokraattisissa vaaleissa. Se takaa minulle sananvapauden, jonka turvin voin seistä täällä ja puhua näistä mielipiteistäni ja arvoistani.

Sellaiseen suomalaiseen identiteettiin kuulun mielelläni. Identiteettiin, jossa itsenäisyyden potentiaalia ei hukata vihaan, katkeruuteen ja väkivaltaan, vaan sitä käytetään turvaamaan myös vähemmistöjen, maahanmuuttajien, heikompiosaisten ja tulevien sukupolvien oikeuksia. Identiteettiin, joka rakentuu globaalille solidaarisuudelle, rauhan rakentumiselle ja sosiaaliselle oikeudenmukaisuudelle.

Sen sijaan, että jumittuisimme muistelemaan pelkkää sotaa ja kuolemaa, on välillä tervettä suunnata katseita eteenpäin. Miten voimme taata sen, että käytämme itsenäisyyden potentiaalia tänään ja jatkossa oikeiden asioiden ja arvojen edistämiseen? Mitä juuri minä teen sen eteen?

Erityisesti on kyse siitä, mitä tämä itsenäisyyden potentiaali merkitsee nuorille. Usein sanotaan, että nuoret ovat tulevaisuuden päättäjiä. Eivät ole. Nuoret ovat tämän päivän päättäjiä, vaikuttajia ja yhteiskunnan rakentajia. Me kaikki olemme tässä hetkessä ne, jotka päättävät mihin itsenäisyyden potentiaalia käytetään, mihin suuntaan Suomea viedään.

Olennainen osa tätä suunnan etsimistä on keskustelu ja myös eri mieltä oleminen. Ollaan siis mieltä. Kiinnostutaan. Ollaan myös eri mieltä. Annetaan silloin mielipiteiden riidellä, ei ihmisten. Käytetään itsenäisyyttämme hyvien ja arvokkaiden asioiden edistämiseen – mitä se itse kullekin meistä tarkoittaakaan.

Kun mietin kaikkea sitä, mitä itsenäisyydellä on saavutettu ja voidaan saavuttaa, koen että itsenäisyys on iloinen asia. Juhlitaan sen mahdollisuuksia. Juhlitaan niitä asioita, jotka Suomessa ovat hyvin ja joita voimme edistää myös maailmanlaajuisesti. Muistetaan, että näitä asioita pitää myös jatkuvasti vaalia ja uudistaa, ja tehdään töitä sen eteen. Rakennetaan rohkeaa, avointa ja tulevaisuudesta huolehtivaa Suomea.

Osoitetaan näin, että suomalainen sisu on muutakin kuin tippaleipiä: se on rohkeutta välittää heikommasta. Annetaan itsenäisyydelle se arvo, jonka se ansaitsee.

Riemukasta itsenäisyyspäivää!

Share

Ehdolle eduskuntavaaleihin

(på svenska nedan)

Maailma ei odota sitä, että joku muu jossakin ratkaisee ongelmat: ilmastonmuutoksen, koulutusleikkaukset, demokratiakriisin ja epätasa-arvon. Olen mukana politiikassa, koska haluan tehdä osani maailman pelastamiseksi – enkä oikeastaan voisi kuvitella elämääni ilman asioihin vaikuttamista.

Siksi olen myös päättänyt lähteä ehdolle kevään eduskuntavaaleihin.

Töideni kautta Itämeri-osaamiskeskuksen toiminnanjohtajana ja tutkijana minulle on käynyt selväksi ilmastonmuutoksen vaikutus myös meremme tilaan. Jos haluamme saada Itämeren jälleen terveeksi, tarvitaan paitsi ravinnepäästöjen kunnianhimoisempia vähennyksiä, myös suunnanmuutoksen ilmastopolitiikassa. Ilmaston ja luonnon puolustus on aika alkaa ottaa tosissaan.

Juristina kannan huolta myös oikeusvaltion tilasta. Perus- ja ihmisoikeudet pitää nähdä lakimuutosten lähtökohtina, ei niiden hidasteina. Samalla demokratiaa pitää uudistaa suoremmaksi ja osallistavammaksi, muuten kuilu kansalaisten ja päättäjien välillä kasvaa entisestään ja politiikan oikeutus vaarantuu.

Elämme ratkaisevia aikoja myös koulutuksen kunnian palauttamisessa. Koulutus korkeakouluista amiksiin ja varhaiskasvatukseen on kriisissä. Epävarmuus omasta työstä, toimeentulosta ja maailman tilasta lisäävät osaltaan nuorten mielenterveysongelmia. Kokoomuksen, keskustan ja perussuomalaisten hallitus on leikannut nimenomaan nuorilta, lapsiperheiltä, köyhiltä ja naisilta. Suunnan täytyy muuttua.

Haluan tehdä päätöksiä, joilla ongelmia ennaltaehkäistään ja tasa-arvoa sekä yhdenvertaisuutta lisätään. Tarvitsemme tasa-arvoisen perhevapaauudistuksen, järjestäytyneen rasismin kiellon ja perustulon.

Olen omistanut viimeiset 10 vuotta kestävän yhteiskunnan rakentamiselle, paikalliselta tasolta aina kansainvälisiin tehtäviin asti. Minulla on intoa, paloa ja kokemusta muuttaa tätä maata ja maailmaa. Uskon olevani oikea ihminen tekemään tätä muutosta eduskunnassa, yhdessä muiden kanssa.

Tule mukaan tekemään muutosta!

 

 

Världen väntar inte på att någon annan löser problemen: klimatförändringen, nedskärningarna i utbildningen, demokratikrisen och ojämlikheten. Jag deltar i politiken eftersom jag vill göra mitt för att rädda världen. Egentligen skulle jag inte kunna föreställa mig ett liv utan att påverka saker.

Därför ställer jag upp i vårens riksdagsval.

I mitt arbete som verksamhetsledare och forskare vid Östersjö-kompetenscentret BALEX har det blivit tydligt för mig hur mycket klimatförändringen inverkan på välmåendet av vårt hav. Om vi vill göra Östersjön frisk igen behöver vi inte bara mer ambitiösa minskningar av näringsämnena, utan också en förändring av klimatpolitiken. Vi måste börja försvara klimatet och naturen på allvar.

Som jurist är jag också oroad för tillståndet av rättsstaten. Grundläggande och mänskliga rättigheter måste ses som en utgångspunkt i lagförändringen, inte som ett hinder. Också demokratin måste reformeras till mer direkt och inkluderande, annars kommer klyftan mellan medborgare och beslutsfattare att öka ytterligare och politikens legitimitet äventyras.

Vi lever också avgörande tider för att återställa utbildningens ära. Utbildningen från universiteten, yrkesinstitut och förskolepedagogik är i kris. Osäkerheten om arbete, utkomst och världens tillstånd lägger på ungdomars psykiska problem. Samlingspartiets, centerns och sannfinländarnas regering har skurit ner på speciellt unga, barnfamiljer, fattiga och kvinnor. Riktningen måste ändras.

Jag vill fatta beslut som förhindrar problem och förbättrar jämlikheten och jämställdheten. Vi behöver en jämlik reform av familjeledigheter, ett förbud av organiserad rasism och basinkomst.

Jag har ägt de senaste 10 åren för att bygga ett hållbart samhälle, från lokal nivå upp till internationella uppdrag. Jag har entusiasm, ivrighet och erfarenhet för att förändra Finland och världen. Jag tror att jag är rätt person att göra denna förändring i parlamentet, tillsammans med andra.

Välkommen med!

Share

Avaimet kotouttamiseen Turun käsissä

Turun kaupunginvaltuustossa käytiin tänään tiedoksi merkittävä keskustelu turvapaikanhakijatilanteesta, jota alustamassa oli asiantuntijoita niin ministeritasolta, Maahanmuuttovirastosta, SPR:stä, Poliisilaitokselta kuin Turun kaupungin viranhaltijoista. Puheenvuorojen pituuksia rajoitettiin, mikä oli keskustelun sujuvuuden ja asiallisuuden nimissä erittäin hyvä asia.

Kaupungintalon ulkopuolella torvia soittamassa ja rasistista älämölöä huutamassa oli parinkymmenen ihmisen äänekäs joukko, joka häiritsi kokouksen kulkua. Vähän ironista, että nämä samat ihmiset vaativat keskustelua maahanmuutosta, ja nyt tekevät kaikkensa sitä häiritäkseen.

Kiitin omassa puheenvuorossani alustajia asiantuntevista alustuksista ja kysyin maahantulleiden kotouttamisesta. Keskityin puheessa nimenomaan kunnan osuuteen kotouttamisen onnistumisessa – Vihreät on esittänyt omia ratkaisujaan myös valtion tasolla. Kysymykseeni asiantuntijat vastasivat kaikkein tärkeimpien kunnan käsissä olevien kotoutustoimenpiteiden olevan kielenopetus ja muu koulutus sekä sosiaalista integraatiota edistävä kaavoitus.

Alla se puhe, minkä alun perin kirjoitin – Puhuin tästä tiiviyden nimissä ehkä noin kolmasosan :)

“Meillä kaikilla, itsellänikin, olisi paljon kommentoitavaa siihen, mitä Euroopassa pitäisi tehdä ja mitä Suomen hallituksen pitäisi tehdä, mutta tämä on Turun kaupunginvaltuusto. Turvapaikanhakijatilanteessa on paljon elementtejä joille me ei voida Turkuna tehdä mitään.

Lähdetään faktoista. Emme voi sulkea silmiämme tai rajojamme maailman ihmisten hädältä. Maailmassa on tällä hetkellä noin 60 miljoonaa ihmistä, jotka ovat joutuneet pakenemaan kodistaan turvattomuuden, vainon, sodan tai luonnonkatastrofien vuoksi. Kansainvälisen oikeuden mukaan meillä on velvollisuus auttaa näitä hädänalaisia ihmisiä. Maailman kriisien takia turvapaikanhakijoita saapuu myös Suomeen entistä enemmän.

Näille tosiasioille emme voi mitään. Turku ei kykene ratkaisemaan Lähi-idän kriisiä tai vaikuttamaan Eurooppaan saapuvien ihmisten määrään. Me voimme kuitenkin muuttaa Turun toimia turvapaikanhakijoiden vastaanottamisessa. Oikeanlaisella kotouttamisella pystymme ehkäisemään ongelmia ja lisäämään kaikkien hyvinvointia. Nyt pitää katsoa eteenpäin ja päättää siitä, mitä Turun kaupungin käsissä on.

Oikeilla toimilla voidaan päästä win-win tilanteeseen: Toisaalta saada uusia veronmaksajia ja korjata sekä Turun, Turun seudun että Varsinais-Suomen vinksallaan olevia väestöpyramideja. Toisaalta osoittaa inhimillisyytemme ja auttaa maailman hädänalaisimpia.

Kaiken a ja o on kotouttaminen.

Minä olen syntynyt Turussa. Minua on kotoutettu jotakuinkin kaikki elämäni 26 vuotta. On maksettu neuvolat, terveyspalvelut, peruskoulu, korkeakoulutus, sosiaalipalvelut. Tämä kotoutus on onnistunut – Olen nyt tuottava yhteiskunnan veronmaksaja – mutta se on tullut kalliiksi. Tämä on se onnistuneen kotouttamisen taso, mistä puhutaan myös maahanmuuttajien osalta.

Millä voimme perustella sitä, ettei vastaavia kotoutusinvestointeja kannattaisi tehdä turvapaikanhakijoiden kohdalla – Senkö takia että he ovat sattuneet syntymään muualla, tai ovat erinäköisiä kuin minä? Tämä, hyvät ystävät, olisi sitä kuuluisaa rasismia.

Koti, kieli, koulutus, työ ja kontaktit kantasuomalaisiin ovat nähdäkseni viisi tärkeintä osa-aluetta kotoutumisessa. Asunnottomuus on yleisempää maahanmuuttajien kuin muiden ihmisryhmien kohdalla. Jokainen tulija ansaitsee kodin – paikan johon asettua ja alkaa rakentaa uutta elämää ja josta käsin saada myös kontakteja kantaväestöön. Jokainen tulija ansaitsee myös kunnollista kielenopetusta, ja erityistarpeet pitää huomioida myös muussa koulutuksessa – Ihan alusta lähtien.

Maahanmuuttajien työllistymistä ja työhön perehtymistä voidaan tukea esimerkiksi yritysyhteistyöllä. Kaavoituspolitiikalla taas voidaan ehkäistä asuinalueiden sosiaalista segregaatiota: rakennetaan alueille erilaisia asuntokohteita. Meidän pitää myös vaikuttaa kantasuomalaisten asenteisiin maahantulijoita kohtaan rasismin vähentämiseksi.

Suhteellisen pienet panostukset, esimerkiksi kotouttamissuunnitelmien käyttöönotto, tuplaavat tutkimusten mukaan kotoutumisen onnistumismahdollisuudet. Turvapaikanhakijoista löytyy valtava voimavara, jos vain osaamme kaupunkina kotouttamisen kautta auttaa sen esiinnostamisessa. Osoitetaan, että Turulla on rohkeutta tarttua haastavan tilanteen tarjoamiin mahdollisuuksiin.”

Muina teemoina valtuuston kokouksessa olivat tiedonanto sote-uudistuksesta ja päätös Raunintien kaavasta.

Share

Euroopan neuvoston kuntakongressin kuulumisia

(Jos et jaksa lukea, tsekkaa parin minuutin Snapchat-videoraportit tekstin lopusta)

Osallistuin lokakuun lopulla Euroopan neuvoston kunta- ja aluehallintokongressin kokoukseen Strasbourgissa, Ranskassa. Olen toiminut Suomen delegaation varajäsenenä ja Vihreiden edustajana tämän kunnallisvaalikauden, ja tällä kertaa pääsin osallistumaan kokoukseen ensimmäistä kertaa äänivaltaisena.

Euroopan neuvosto on Euroopan vanhin ja laajin poliittinen yhteistyö- ja ihmisoikeusjärjestö. Sen tehtävänä on turvata ja edistää ihmisoikeuksia, oikeusvaltioperiaatteita ja demokratiaa. Neuvoston piirissä toimii kunta- ja aluehallintokongressi, jonka tavoitteena on vahvistaa ja edistää Euroopan paikallisviranomaisten itsehallintoa sekä huolehtia demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen toteutumisesta paikallistasolla.  Kerroin kongressista tarkemmin viime raportissa.

Kongressihan siis hyväksyy työssään erilaisia raportteja, joihin liittyy paitsi tutkimusosio, myös suosituksia jäsenmaille. Raportit menevät tiedoksi ministeriöihin, mutta näiden omien kokousmuistioideni muodossa yritän saada niitä tietoon myös muille kiinnostuneille. Tiivistelmä kaikista tässä kokouksessa hyväksytyistä raporteista löytyy kongressin nettisivuilta. Raporttien hyväksymistä edeltävän keskustelun avaavat usein muutamat kutsutut vieraspuhujat, joiden puheet löytyvät myös samaisilta nettisivuilta.

Paikallis- ja aluehallinnon 29. kongressin aiheena oli ajan henkeen sopivasti “Alueelliset vastaukset ihmisoikeushaasteisiin – siirtolaisuus, syrjintä ja sosiaalinen osallistaminen”. Kongressin puheenjohtaja Jean-Claude Frecon painotti avauspuheenvuorossaan paikallishallinnon avainasemaa ajankohtaisten ongelmien ratkaisemiseksi: esimerkiksi pakolaiskriisi on globaali ongelma joka vaatii globaalin ratkaisun, mutta konkreettiset toimenpiteet on tehtävä alueilla. Myös pääsihteeri Thorbjørn Jagland korosti, että kriisin ratkaisu vaatii hyvää organisointia kaikilla tasoilla. Jokainen Eurooppaan tuleva pakolainen tai turvapaikanhakija nauttii Euroopan ihmisoikeussopimuksen takaamia vähimmäisoikeuksia. Nämä näkökulmat nousivat vahvasti esiin myös edustajien puheenvuoroissa. Lempikommenttini taisi olla “migrants don’t put us into danger – it is the heatred, racism and intolerance that does.”

Kokouksessa hyväksyttiin myös raportti “Guidelines for local and regional authorities on preventing radicalisation and manifestations of hate at the grassroots level“, jossa paikallisviranomaisille suositeltiin erinäisiä toimenpiteitä radikalisoitumisen estämiseksi. Raportissa kiinnitetään huomiota radikalisoitumisen eri muotoihin: sekä ääri-islamistisiin että rasistisiin ja muukalaisvihamielisiin hyökkäyksiin. Kokouksessa korostettiin nuorten osallisuutta ja opastusta tilanteessa, jossa moni saattaa kokea hämmennystä yhteiskunnan ja koko Euroopan tilasta.

Yksi kokouksessa korostuneista teemoista oli nuorten osallisuus. Mukana oli nyt kolmatta kertaa 38 edustajan nuorisodelegaatio, yksi lähes joka jäsenmaasta. Kongressi hyväksyi raportit niin nuorten osallistumisen lisäämisestä, e-mediasta ja e-demokratiasta kuin äänestysikärajan laskemisesta 16 vuoteen paikallisvaaleissa. Pidin itsekin puheen äänestysikärajan laskemisen puolesta, ja kongressi suositteleekin nyt ikärajan laskemista nuorten osallisuuden lisäämiseksi. Puheessani korostin sitä, ettei pelkkä ikärajan laskeminen riitä, vaan tarvitsemme lisäksi nuorille ominaisia tapoja vaikuttaa: kansanäänestyksiä, kansalaisaloitteita, keskustelevaa demokratiaa ja sähköisiä osallistumismahdollisuuksia.

“Thank you, Mr. President. I want to thank the rapporteur for the comprehensive and good rapport. When I was 16 I was against lowering the voting age. I though I and my friends were more immature than the adults who could vote. I thought all the brilliant wisdom was living in the brains of the adults. Now I’m ten years older and have been engaged in politics for 8 years. Today, I’m very much in favor of lowering the voting age. This is because I have realized that we, the adults in politics and the ones voting in the elections, are not in any way superior than the youth. The 16-year-old me and my friends had the same abilities to adopt information and to make informed decisions as the older ones have. Dear colleagues, we must not be afraid of giving some of our power to the youth. There are several arguments for this in the rapport. In addition, merely lowering the voting age is not enough. We need to look in the mirror and update the politics. Young people feel comfortable affecting political issues directly, not only voting on a politician every four years or so. Therefore, we should increase the different tools of direct and participatory democracy: Referendums, participatory budgeting, participation at the early stage of the decision making process and so on. This increases the participation of everyone: the young and the older ones. When we increase the direct possibilities to influence and let the youth participate in the decision making in a way that they feel natural, we can also combat the two issues discussed earlier, namely radicalization and low youth participation. Dear colleagues, democracy is too precious to be left undeveloped.”

 

Muita raportteja suosituksineen hyväksyttiin muun muassa lasten oikeuksista talouskurin aikana, luottamushenkilönä toimimisen esteistä ja naisten köyhyyden vähentämisestä. Talouskuri vaikuttaa erityisesti naisiin ja lapsiin – monet sosiaaliset ongelmat paikantuvat sukupuolisyrjintään. Köyhyys aiheuttaa muitakin ongelmia, kuten terveysongelmia ja sosiaalista eriytymistä. Talouskurin ja -ongelmien aiheuttaman köyhyyseron vähentämiseksi miesten ja naisten välillä pitää lisätä tasa-arvoa yleisesti. Koulutuksen ja opetuksen tärkeys sekä demokratian edistämisessä että kotoutumisessa, köyhyyden vähentämisessä ja radikalisoitumisen ehkäisyssä nousi avainasemaan – siksi itsestä tuntui erityisen hullulta, että kaiken tämän korostamisen keskellä Suomen hallitus leikkaa ennätyksellisiä määriä juuri siitä.

Maista esille nousivat erityisesti huolestuttavat tilanteet Ukrainassa, jonka tilanne on yhä ajankohtainen (ihmisoikeustilanne Itä-Ukrainassa on hälyttävä), Turkki, jossa mm. yksi kongressin jäsen sekä pormestareita on pidätetty ja mielenosoituksia vastaan hyökätty, ja Azerbaidžan, joka boikotoi sen demokratian tilaa kritisoinutta kongressia. Demokraattista keskustelua ja vallan hajauttamista pidettiin ratkaisuina moniin näistä ongelmista.

 

 

Share

Kaikkien kriisien emo

Julkaistu Vihreän Langan kolumnina 20.10.

Suomen median agendalle mahtuu yksi kriisi kerrallaan. Vuodesta 2009 se on suurimman osan ajasta ollut talouskriisi eri muodoissaan. Loppukesästä Euroopassa ja viimein Suomessakin realisoitui jo pitempään pinnan alla kuplinut pakolaiskriisi ja sitä myötä myös rasismikriisi.

Minä olen kuitenkin koko elämäni ollut kaikkein eniten huolissani kriisistä, joka pahimmillaan aiheuttaa sekä talousongelmia, levottomuuksia että pakolaisuutta. Tämä kriisi etenee hitaasti, minkä takia sen pysäyttäminen ei ole trendikästä. Elinolosuhteemme as we know it heittää kuitenkin häränpyllyä, jos emme herää tätä kriisiä pysäyttämään.

Puhun tietenkin ihmiskunnan suurimmasta uhasta, ilmastokriisistä.

Ilmastonmuutoksen nimi on harhaanjohtava. Kyse ei ole siitä, että lämpötila hieman nousee ja jatkamme elämäämme kuten ennenkin vähän aurinkoisemmissa oloissa. Kyse on siitä, että tämä ihmisen aiheuttama valtava muutos vaikuttaa koko elinympäristöömme ja luonnon kokonaisuuteen.

Jäätiköt sulavat, kodit ja toimeentulon lähteet tuhoutuvat, äärimmäiset sääilmiöt lisääntyvät, taudit leviävät, muuttovirrat lisääntyvät, ekosysteemit tuhoutuvat, varallisuuserot räjähtävät käsiin, levottomuudet lisääntyvät, kasvi- ja eläinlajit tuhoutuvat. Me onnistumme tuhoamaan valtavan osan sekä omista että muiden lajien edellytyksistä elää.

Mutta kuulkaas. Nyt kun kriisitietoisuutemme on herännyt, ei ole syytä vajota sen syvemmälle epätoivoon. Ilmastonmuutoksen eteneminen on nimittäin täysin ratkaistavissa oleva ongelma. Kyse on tahdosta, priorisoinnista ja kyvystä pidemmän aikavälin ajatteluun.

Vuosien tauon jälkeen toivo kunnianhimoisen ja kattavan ilmastosopimuksen aikaansaamisesta on jälleen nostanut päätään. Katseet kääntyvät marraskuun lopulla Pariisin kansainvälisiin ilmastoneuvotteluihin, joita valmisteleva kokous alkoi eilen Bonnissa.

Pariisin neuvottelut eivät tule olemaan helpot, mutta kaikki edellytykset onnistua on olemassa. Sopimuksen pohjatekstit on julkaistu. Yksityiskohdista neuvotellaan. Kolme neljäsosaa maailman maista on ilmoittanut omat valmiutensa päästövähennyksiin. Nämä maat edustavat yli 90 prosenttia maailman päästöistä ja ovat siis nyt antaneet tukensa neuvotteluille.

Kyselyiden mukaan valtaosa suomalaisista on sitä mieltä, että maailman maiden pitää tehdä kaikkensa lämpötilan nousun rajoittamiseksi kahteen asteeseen – Kunnianhimoisin toimin ja nopeasti. Suomen on siis syytä ottaa Ruotsin tavoin roolia neuvottelujen edistämisessä. Kunnianhimoiset päästövähennykset kirittävät myös muita maita tekemään oman osuutensa.

Ilmastoystävälliset ratkaisut sitä paitsi hyödyttävät Suomea itseäänkin. Edistämällä uusiutuvaa energiaa, teknologiaosaamista ja energiatehokkuutta saamme vientiä osaamisellemme ja työpaikkoja kaikkialle Suomeen. Esimerkiksi hallituksen edistämät soidensuojelun romuttaminen ja turpeenpoltto toimivat kuitenkin ilmastotavoitteita vastaan.

Asiat ovat sidoksissa toisiinsa. Ilmastonmuutosta torjumalla edistämme tasapainoista taloutta ja rakennamme stabiileja yhteiskuntia. Huolestuttaako siis vaikka pakolaisuus? Kanavoi huolesi ilmastoneuvottelujen edistämiseen. Vaaditaan maailman mailta tuloksia.

Share

Puhe vihreiden pj-päivillä

Vihreät esitteli tänään vaalikampanjansa teemat ja ulkoasun vihreillä puheenjohtajapäivillä. Teemamme vaaleissa tulevat olemaan ympäristö, köyhyyden poistaminen, työ ja koulutus.

Pidin myös Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden ViNOn toisen puheenjohtajan Ozan Yanarin kanssa linjapuheen ViNOn vaaliteemoista ja -kampanjasta.

Hyvät kuulijat, rakkaat puoluekaverit,

ViNOn kevät on alkanut sellaisella rytinällä, että me ollaan melkein yllätetty itsemmekin. Vihreät nuoret ehdokkaat tiimeineen ovat valmistautuneet vaaleihin valtavalla energialla ja osaamisella. Vinolaisia ehdokkaita on lähes 30 ympäri Suomen.

Nyt haastetaan vanha politiikka ja vanhat vallanpitäjät.

ViNOn slogan näissä vaaleissa on “muutosta ilmassa”. Muutosta tämä maa ja maailma tarvitseekin.

Meidän pitää huolehtia siitä, että Suomi on hyvinvointivaltio huomennakin. Se edellyttää monia uudistuksia. Terveyseroja, tuloeroja ja hyvinvointieroja täytyy kaventaa. Painopisteen täytyy olla ennaltaehkäisyssä, palveluiden saavutettavuudessa ja köyhyyden poistamisessa. Vino ajaa laadukasta ja maksutonta koulutusta, joka takaa kaikille mahdollisuuden edetä kykyjensä mukaan –  vanhempiensa varallisuudesta riippumatta. Koulutuksesta säästämisen tie on kuljettu loppuun.

Lukukausimaksujen ehdottelun lisäksi kvartettihallitus on erityisesti luonnonsuojelun saralla yrittänyt sörkkiä rikki monia asioita, joita Vihreät hallituksessa saivat rakennettua. Me ollaan harvoin saatu näin hyvää esimerkkiä siitä, keitä ympäristö kiinnostaa oikeasti ja keitä paperilla. Monimuotoisuus, suot, sudet, kalat ja luontoarvot on aika ottaa taas tosissaan.

Meidän tehtävämme on pitää ilmastonmuutos politiikan keskiössä silloinkin, kun se ei ole mediaseksikästä. Monet muut puolueet puhuvat kauniita sanoja vihreydestä, mutta on meidän tehtävämme pitää huolta siitä, että puheet myös muuttuvat teoiksi. Tavoitteena on oltava hiilineutraali Suomi vuoteen 2050 mennessä. Kestävän Suomen rakentamisesta saadaan myös työpaikkoja ihmisille.

Vihreiden pitkään ajama perustulo on alkanut saada kannatusta useiden puolueiden riveissä. Nyt jos koskaan meidän on mahdollisuus viedä lopullisesti maaliin uudistus, joka tekee työnteosta aina kannattavaa ja antaa vakautta toimeentuloon.

Suomi on neljättä vuotta taantumassa. Jotta saisimme talouden rattaat pyörimään, meidän täytyy harjoittaa elvyttävämpää politiikkaa. Taloutta pitää uudistaa kestävälle ja vihreälle pohjalle investoimalla ympäristöystävällisiin ratkaisuihin. Lisäksi ympäristölle haitalliset tuet täytyy poistaa. Jotta voimme vastata taloutemme pitkäaikaisiin haasteisiin, pitkään poliittisessa päätöksenteossa pyörineet rakenneuudistukset on saatava maaliin. Sote-, kunta- ja eläkeuudistus on saatava kuntoon, jotta voimme varmistaa hyvinvoinnin myös tulevaisuudessa.

ViNO on feministinen järjestö. Tasa-arvo on yhteiskunnan kulmakivi ja sitä on edistettävä yhteiskunnan kaikilla osa-alueilla. Me haluamme enemmän isiä kotiin ja naisia johtajiksi. Vanhemmuuden kustannukset täytyy tasata kaikkien työnantajien kesken siirtämällä ne suoraan Kelan maksettaviksi. Perhevapaissa on otettava käyttöön 6+6+6 -malli. Samalla paljon puhutusta kotihoidontuesta voidaan luopua kokonaan.

Tasa-arvoinen avioliittolaki oli vihreille suuri voitto ja hyvä askel yhdenvertaisuuden edistymiselle. Seuraavaksi meidän täytyy muun muassa tunnustaa virallisesti kolmas sukupuoli. Lisäksi Suomen on aika siirtyä valikoivaan ja sukupuolineutraaliin asevelvollisuuteen.

Tasa-arvo ylittää myös maiden rajat. Vihreät nuoret näkevät maahanmuuton ja monikulttuurisuuden Suomen voimavarana. Myös Suomen työmarkkinat tarvitsevat maahanmuuttajia ja siksi meidän tulisi helpottaa työperäistä maahanmuuttoa. Maahanmuuttajien työllistymistä ja kotoutumista pitää edistää esimerkiksi kielikoulutusta lisäämällä. EU- ja ETA-alueen ulkopuolisille opiskelijoille ei pidä asettaa lukukausimaksuja. Suomi ei voi kääntyä sisäänpäin, vaan meidän täytyy päin vastoin houkutella maahamme uusia kansainvälisiä osaajia – Ei tehdä heidän tuloaan vaikeaksi.

Suomen globaali velvollisuus taas on ottaa vastaan myös enemmän humanitaarista maahanmuuttoa. Meidän kuuluu auttaa kaikkein haavoittuvimmassa asemassa olevia ihmisiä. Pakolaiskiintiötä on nostettava 1500 henkeen vuodessa ja turvapaikkaa hakevien lasten säilöönotto täytyy kieltää. Paperittomien oikeudet pitää turvata – Kyse on ihmisoikeuksista.

Myös rasismi on kitkettävä ja vihapuheeseen sekä ankeaan asenneilmapiiriin on puututtava! Se on meidän kaikkien vastuu. Myös ohikulkijoiden, jotka näkevät rasistista huutelua kadulla. On poliitikkojen ja median asia olla hyväksymättä väestöryhmien leimaamista julkisessa keskustelussa.

Tällaisina kovina aikoina jos koskaan tarvitaan paremman tulevaisuuden rakentajia, ja parempaan tulevaisuuteen uskovia. Tarvitaan ihmisiä, jotka uskaltavat puolustaa pehmeitä arvoja – niitä kaikkein tärkeimpiä asioita. Ihmisiä, jotka uskovat muutokseen ja työskentelevät sen puolesta. Nousu tarvitsee tekijänsä.

ViNO on olemassa, koska työsarkaa tasa-arvoisen, inhimillisen, kestävän, yhdenvertaisen ja oikeudenmukaisen maailman rakentamisessa riittää. Meidän missiona on nuorten vihreiden läpimurto niin kevään vaaleissa kuin politiikassa niiden jälkeen. Tämä yhteiskunta tarvitsee enemmän nuoria rakentajikseen.

ViNOn tavoitteena on saada useampi kansanedustaja läpi huhtikuun vaaleissa ajamaan tavoitteitamme. Eduskunta ja myös oma ryhmämme tarvitsee uutta verta. Arkadianmäellä istuu kyllä Vihreän liikkeen perustajajäseniä, muttei yhtäkään 80-luvulla syntynyttä vihreää. “Nuoret toivomme” lähentelevät neljääkymmentä. Politiikkaan tarvitaan kaikkia – Myös oikeasti nuoria.

Nyt on siis nuorten vallankumouksen ja läpimurron aika! Seuraava vihreä sukupolvi on enemmän kuin valmis ottamaan haltuun kansanedustajan tehtävät ja muuttamaan maailmaa paremmaksi yhdessä meidän kaikkien kanssa.

 

Share

Maahanmuutto hyödyttää julkista taloutta

Pe­rus­suo­ma­lais­ten Ti­mo Soi­ni, Jus­si Hal­la-aho ja Ju­ho Ee­ro­la ku­vai­li­vat maa­han­muut­toa ta­lou­del­li­sek­si on­gel­mak­si (HS Ko­ti­maa 6. 1.). Ee­ro­la mai­nit­si ju­tus­sa muun muas­sa, et­tä “maa­han­muut­ta­jis­ta iso osa on tu­lon­siir­to­jen va­ras­sa elä­viä”.

Po­lii­ti­koil­ta on vas­tuu­ton­ta lei­ma­ta ko­ko maa­han­muut­to ta­lou­del­li­sek­si ra­sit­teek­si. Toi­voi­sim­me Hel­sin­gin Sa­no­mil­ta kriit­ti­syyt­tä, kun leh­ti uu­ti­soi po­lii­tik­ko­jen po­pu­lis­ti­sia kom­ment­te­ja – eten­kin kun esi­tet­ty väi­te ei pi­dä paik­kaan­sa.

OECD:n ke­säl­lä 2013 jul­kais­tun ra­por­tin mu­kaan maa­han­muut­to hyö­dyt­tää lie­väs­ti Suo­men jul­kis­ta sek­to­ria.

Kaik­kien maa­han­muut­ta­jien lei­maa­mi­sen si­jaan oli­si he­del­mäl­li­sem­pää pu­hua sii­tä, kuin­ka saam­me jo­kai­sen mu­kaan yh­teis­kun­nan ra­ken­ta­mi­seen. Toi­mi­vil­la ko­tout­ta­mis­toi­mil­la maa­han­muu­ton ta­lou­del­li­sia hyö­tyä voi kas­vat­taa sel­väs­ti.

Val­tion ta­lou­del­li­nen tut­ki­mus­kes­kus on vii­me ke­sän maa­han­muut­toon liit­ty­väs­sä tut­ki­muk­ses­saan to­den­nut, et­tä suh­teel­li­sen pie­net pa­nos­tuk­set, esi­mer­kik­si ko­tout­ta­mis­suun­ni­tel­mien käyt­töö­not­to, nos­ti­vat maa­han­muut­ta­jien tu­lo­ja lä­hes kak­sin­ker­tai­ses­ti kym­me­nes­sä vuo­des­sa. Ne myös vä­hen­si­vät tu­lon­siir­to­jen tar­vet­ta.

Ikään­ty­nei­den osuus Suo­men väes­tös­tä kas­vaa. On to­sia­sia, et­tä Suo­men ta­lous tar­vit­see maa­han­muut­ta­jia. Vii­me mar­ras­kuus­sa jul­kais­tun tun­ne­tun kon­sult­ti­yri­tyk­sen Bos­ton Con­sul­ting Grou­pin ra­por­tin mu­kaan ikään­ty­mi­sen ai­heut­ta­ma huol­to­suh­teen heik­ke­ne­mi­nen on va­ka­vam­pi on­gel­ma Suo­mes­sa kuin muis­sa Poh­jois­mais­sa.

Oli­si­kin jär­ke­väm­pää kes­kus­tel­la sii­tä, mi­ten voi­sim­me ke­hit­tää ko­tout­ta­mis­toi­miam­me. Se hel­pot­tai­si ih­mis­ten so­peu­tu­mis­ta Suo­meen ja mak­sai­si it­sen­sä ta­kai­sin mo­nin­ker­tai­ses­ti.

Ozan Ya­nar
Saa­ra Il­ves­sa­lo
Vih­rei­den nuor­ten ja opis­ke­li­joi­den lii­ton pu­heen­joh­ta­jat

Share

Suo, kuokka ja tussi: Miksi vihreillä on merkitystä

Vihreät joutui jättämään hallituksen alkusyksystä, kun muut puolueet hallitusohjelman ja reuntaehtomme vastaisesti esittivät lisäydinvoimaa rakennettavaksi. Tämän jälkeen on paljastunut, miten paljon vihreät hallituksessa oikeastaan vaikuttivatkaan.

Hallitus on Vihreiden lähdön jälkeen muuttanut linjaansa: turvapaikanhakijoiden oikeuksia on heikennetty, valtionyhtiön osallistumista Arktiksen riskialttiisiin öljynporaushankkeisiin suunnitellaan, vesistö- ja ilmastopäästöjä aiheuttavan turpeen veroa alennetaan, koskiensuojelulain avaamista suunnitellaan, lukukausimaksuja opiskelijoille ehdotetaan taas, Fennovoiman ja Rosatomin veronmaksajien rahoilla riskiä ottavalle ydinhankkeelle esitetään periaatepäätöstä.

Vihreä lanka teki taannoin hyvän koosteen siitä, missä kaikessa kvartettihallitus on kelkkaansa kääntänyt. Uusi ympäristöministeri Sanni Grahn-Laasonen (kok) on jäädyttänyt soidensuojeluohjelman. Ympäristönsuojelu ei yhtäkkiä olekaan merkittävää, vaan se voidaan hänen mukaansa hoitaa vapaaehtoisuudella.

Muutoksia on tapahtunut muuallakin kuin ympäristöministeriön alla. Vaikka hallitusohjelmassa lukee, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden lasten epähumaani säilöönotto on lopetettava, ei tätä aiota toteuttaa. Päätään ovat jälleen nostaneet myös lukukausimaksut: lausuntokierroksilla on esitys vähintään 4 000 euron lukukausimaksusta ETA-maiden ulkopuolelta tuleville opiskelijoille – Huolimatta siitä, että lukukausimaksukokeilu on todettu epäonnistuneeksi eikä lukukausimaksujen hyödyistä taloudelle ole minkäänlaisia viitteitä, pikemminkin päin vastoin.

Pidetään turve soilla, ei ilmastopäästöinä. Suomen suot ovat suojelemisen arvoisia. Kuva: Wikipedia.
Pidetään turve soilla, ei ilmastopäästöinä. Suomen suot ovat suojelemisen arvoisia. Kuva: Wikipedia.

Myöskään laki transihmisten oikeuksista ei välttämättä etene eduskuntaan asti, vaikka nykyinen laki räikeästi rikkoo ihmisoikeuksia vastaan. Kokoomus ajaa lisäksi muutosta kaikkien eduskuntapuolueiden valmistelemaan sote-esitykseen. Puolueen esittämä linja saattaisi johtaa siihen, että kaikki palvelut pitäisi kilpailuttaa, ja viivyttely asiassa kostautuu ihmisten terveyden huonontumisessa sekä tulevien sukupolvien palvelujen heikkenemisessä. Yllättäen myöskään EU:n ja USA:n välisen vapaakauppasopimuksen demokratia- ja avoimuusongelmat sekä haitat ympäristö- ja terveyslainsäädännölle eivät enää juuri paina hallituksen mieltä.

Kuin tämä ei vielä riittäisi, saatetaan sosiaaliturvaa selkeyttävä ja tasa-arvoistava toimeentulotuen siirtäminen kunnilta valtiolle vesittää, jäänmurtajayhtiö Arctia Shipping viedä osalliseksi Jäämeren riskialttiisiin öljyoperaatioihin ja talouspolitiikkaa kiristää kestämättömäksi sekä talousahdinkoa syventäväksi.

Hallitus on sekä perunut yhdessä sovittuja päätöksiä että tuonut takaisin pöydälle ehdotuksia, jotka vihreät aiemmin onnistuivat torppaamaan. Nyt viimeistään nähdään, että vihreät vaikutti hallituksen linjaan merkittävästi. Kvartettihallitus on tuhoamassa Suomen suot, vaikeuttamassa talouspolitiikallaan ihmisten töihin pääsyä ja viemässä opiskelijoilta lukukausimaksuillaan mahdollisuuden sivistykseen (tästä kekseliäs otsikon kolmikko, kai huomasitte?).

Kevään eduskuntavaaleissa valitaan jälleen Suomelle uutta suuntaa. Meidän mielestämme sen täytyy olla kestävä niin ympäristön, kaikkien ihmisten kuin taloudenkin kannalta. Nykyhallituksen linja ei tätä ole.

Share

Rakennetaan solidaarista Eurooppaa, ei linnaketta

Julkaistu Aamuset-lehdessä 13.5.2014

Vapaa liikkuvuus on EU:n perusoikeus, jota suomalaisetkin pitävät yhtenä unionin suurimmista saavutuksista. Näkökulmaa on kuitenkin syytä myös laajentaa. Euroopan rajoilla kuolee jatkuvasti ihmisiä, jotka haluaisivat tulla unioniin työn, rakkauden tai turvan perässä. Emme voi rakentaa EU:sta linnaketta.

Yhdistyneiden kansakuntien pakolaisjärjestö UNHCR arvioi että vuonna 2013 maailmassa oli melkein 40 miljoonaa ihmistä vailla oikeaa kotimaata, ja puolet näistä olivat pakolaisina maansa ulkopuolella. YK arvioi että vuosittain 200 000 näistä pakolaisista tarvitsee pikaisesti sijoitusta, mutta vain puolet heistä löytävät uuden kodin. Vielä huolestuttavampaa on, että vain 4500 löytää paikkansa EU:sta – Sama luku USA:ssa on 80 000 joka vuosi.

EU:lla on velvollisuus taata ihmisten oikeus etsiä turvaa, sillä ihmisoikeudet koskevat kaikkia, eivätkä lakkaa EU:n ulkorajoilla. EU on onnistunut juuri rauhan ja ihmisoikeuksien projektina. Tätä tehtävää on jatkettava raja- ja ulkopolitiikassa. EU:n jäsenvaltioiden operatiivisesta ulkorajayhteistyöstä huolehtiva virasto FRONTEX on tähän väärä taho, ja tällä hetkellä osa jäsenmaista rikkoo ihmisoikeuksia rajapolitiikallaan. Tuhannet ihmiset kuolevat Euroopan rajoille joka vuosi. Tämä johtuu rajojen jatkuvasti tiukemmasta kontrollista ja siitä, että Euroopan unioniin on vain rajallisesti keinoja päästä laillisesti.

Unioniin on pikaisesti luotava yhteinen turvapaikkajärjestelmä, joka jakaa vastuuta tasaisemmin EU:n jäsenmaiden kesken. EU:n jäsenvaltioiden turvapaikkapolitiikan on oltava riittävästi resursoitua ja yhtenäistä. Turvapaikanhakijat tulee sijoittaa tarkoituksenmukaisesti EU:n alueelle ja turvapaikkakustannukset pitää tasata EU:n jäsenvaltioiden kesken.

Sekä jäsenmaiden että EU:n täytyy koordinoida maahanmuuttoa ja panostaa enemmän siihen, että alueelle voi tulla laillisia ja turvallisia reittejä pitkin esimerkiksi humanitääristen viisumien avulla. Nykyisistä säännöistä, joiden mukaan turvapaikkaa voi hakea vain ensimmäisestä maasta johon saapuu, täytyy päästä eroon. Sekä kauppapolitiikassa että kehitysavussa täytyy poistaa syitä, jotka pakottavat ihmisiä lähtemään kotimaastaan vastentahtoisesti.

EU:n maahanmuuttopolitiikan tulee olla inhimillistä – solidaarisuuden täytyy yltää myös omien rajojemme ulkopuolelle ja ongelma-alueille, sillä muurit ovat murtuneet aiemminkin, eivätkä ne pidä pahoinvointia poissa silmistämme. Lisäksi vanheneva Eurooppa tarvitsee maahanmuuttajia ja tulevaisuuden osaajia pärjätäkseen globaalisti.

Saara Ilvessalo
Puheenjohtaja, Turun vihreät

Maria Ohisalo
Puheenjohtaja, Vihreiden nuorten ja opiskelijoiden liitto ViNO

Share

Vihreiden vaaliohjelma julkaistu – Tavoitteena avoin vihreä Turku

Julkistimme tänään Turun Vihreiden kanssa vaaliohjelman ensi valtuustokaudeksi 2013-2016. Vaaliohjelmatyöryhmän puheenjohtajana en voi olla muuta kuin erittäin tyytyväinen tuotokseemme. Ohjelman julkistamisesta uutisoitiin mm. Turun Sanomissa, TSTV:ssä (“Vihreiden vaaliohjelma julki”, 5.9.) ja Svenska Yle Åbolandissa. Paikalla olivat myös Aamuset, Turkulainen ja Åbo Underrättelser.

Turun vihreiden kuntavaaliohjelma löytyy täältä

.

Tiedote:

Vihreiden vaalitavoitteena avoin vihreä Turku

Turun vihreät julkisti kuntavaaliohjelmansa keskiviikkona 5.9. Ohjelman tavoitteena on avoin vihreä Turku. Vaaliohjelmassa kerrotaan, minkälaista Turkua Vihreät tavoittelee, ja ne keinot, joilla tavoitteisiin pyritään.

– Vaaliohjelman avulla äänestäjät tietävät, mitä asioita Vihreät lähtee vaalikaudella ajamaan. Vaalien jälkeen ohjelma luo perustan Vihreiden valtuustotyöskentelylle Turussa, toteaa vaaliohjelmatyöryhmän puheenjohtaja Saara Ilvessalo.

– Kuntavaalit ovat ilmasto- ja ympäristövaalit. Turussa on ratkaistava ensi vaalikaudella jäte- ja energiaratkaisut kestävällä tavalla. Turkua pitää rakentaa hiilineutraalisti ja viihtyisästi sekä toteuttaa pikaraitiotie ja keskustan pyörätieverkosto, tiivistää kaupunginhallituksen jäsen Mikko Laaksonen.

Vihreiden valtuustoryhmän puheenjohtaja Elina Rantanen korostaa ennaltaehkäisevien palveluiden merkitystä.

– Lasten ja nuorten syrjäytyminen on yksi vakavimmista kysymyksistä, joihin politiikalla pitää olla vastauksia. Haluamme enemmän matalan kynnyksen apua perheille, viihtyisiä asuinalueita ja innostavia keinoja toteuttaa nuorisotakuuta, Rantanen luettelee.

Kärkenä Vihreiden vaaliohjelmassa on avoimuus. Ilvessalon mielestä osallistavalla ja mahdollisimman demokraattisella päätöksenteolla syntyy myös parempia päätöksiä.

– Kaupunkilaisten pitää voida osallistua kansanäänestyksin, keskustelu- ja kuulemistilaisuuksin sekä nettiosallistumisen ja lähidemokratian keinoin, aina valmisteluvaiheesta itse päätöksentekoon, Ilvessalo vaatii.

Turun vihreiden kuntavaaliohjelma “Avoin vihreä Turku” jakautuu kolmeen pääteemaan:

– Hyvän kaupunkiympäristön ilmastoystävällinen Turku

    – Kaikkia asukkaita palveleva Turku

    – Elinvoimainen ja asukkaitaan osallistava Turku.

    Vaaliohjelmaa on valmisteltu keväästä alkaen ja sen sisältö on kerätty laajasti ja keskustellen Turun vihreiden yhdistysten jäseniltä. Lopullisesti ohjelma hyväksyttiin kuntavaaliehdokkaiden kokouksessa 28.8.

    Share