Turun vihreät, kuten suurin osa muistakin Turun valtuuston ryhmittymistä, lähti tänään mukaan Turun uuden valtuuston ryhmien väliseen sopimukseen. Olen keskustellut muutaman ihmisen kanssa siitä, miksi lähteä mukaan Turku-sopimukseen ja mitä hyötyä siitä on. Yritän nyt avata tätä keskustelua omalta osaltani.
Turun Vihreä valtuustoryhmä on olemassa, jotta voisimme tehdä Turusta vihreämpää: Ekologisempaa, demokraattisempaa, onnellisempaa. Vaalitulos antoi meille tällä kertaa valtuutuksen tehdä tätä työtä kymmenen valtuutetun voimin 67-henkisessä valtuustossa, mikä on yksi valtuutettu vähemmän kuin viime kaudella. Tällä voimalla ei yksin muuteta Turkua, vaan muutostyö vaatii yhteistyötä.
Ilman Vihreiden työtä puolueiden välisissä neuvotteluissa Turku-sopimuksessa ei olisi lainkaan ympäristö- tai ilmastokirjauksia. Nyt sopimuksessa linjataan muun muassa energiankäytön tehostamisesta, ilmasto- ja ympäristöstrategian tavoitteiden tarkistamisesta, kestävästä kaupunkiliikenteestä ja pikaraitiotien rakentamisesta. Meidän tehtävämme on huolehtia, että nämä linjaukset myös etenevät. Ilman Vihreitä sopimusosapuolena tätä seurantaa tuskin tehtäisiin samalla tarkkuudella. Saimme myös monia muita tavoitteitamme sopimukseen, ja erityisen tyytyväinen olen investointeihin, yrityksiin, ennaltaehkäisyyn, maahanmuuttajien kotouttamiseen ja osallisuuteen liittyviin kirjauksiin.
Sopimus on yleisluontoinen. Se on sekä hyvä että huono asia. Toisaalta valtuusto saa nyt vaikuttaa linjoihin, toisaalta kova vääntö on siis vasta edessä sopimuksen nyt liikkuessa yleisluontoisella diipadaapa-tasolla. Kunnon työ alkaa siis tästä: Se mitä me neuvottelijat yleisluontoisella tasolla saimme nyt sopimukseen on saatava myös myöhemmin tehtäviin strategioihin tarkempina linjauksina. Tämä työ ei näillä poliittisilla suhteilla tule olemaan helppoa – Otetaan esimerkiksi vaikka pyörätiet, pikaraitiotie, rakennemalli, avoimuus ja ennaltaehkäisy.
Ohjelman ehdottomasti konkreettisinta antia on ensimmäisen kappaleen talousosio. Tämä on perusteltua, koska lyhyen tähtäimen suurin haaste Turussa on ehdottomasti talouden tasapainottaminen. Taloustilanteemme on hirvittävä. Talouden tasapainosta huolehtiminen on Vihreille tärkeää: Siinä on kyse oikeudenmukaisuudesta, tulevien sukupolvien kyvystä huolehtia omista palveluistaan sen sijaan, että he maksaisivat meidän ylikulutuksemme velkoja ja korkoja.
Olen lähtenyt politiikkaan mukaan kantamaan vastuuta ja tekemään kovaa työtä. Totta kai olisi hauskempaa kuuluttaa omia tavoitteitaan eikä kompromisseja, mutta asioita kuitenkin saa eteenpäin kompromissien kautta. Kompromisseissa suututtaa usein se, että niitä tehdään suljettujen ovien takana eikä viesti omista tavoitteista ja saavutuksista tule kirkkaana ulos. Sanon kuitenkin mieluummin tuleville sukupolville olleeni vaikuttamassa asioihin ja pelastamassa ainakin osaa mailmaa kuin olleeni oikeassa mutta saaneeni aikaiseksi ei-mitään. Ryhmien ja yksittäisten toimijoiden, allekirjoittaneenkin, tehtävä on kuitenkin kuitenkin viestiä tavoitteista, voitoista, tappioista ja saavutuksista.
Pelkoni sopimuksen suhteen on, että neuvottelut ja konsensuksen hakeminen johtaa politiikan avoimuuden kärsimiseen, tai ei ainakaan lisää sitä erityisesti. Tämän takia kaikki neuvottelut, valtuustoryhmien puheenjohtajien kokoukset, lautakuntien työskentely ja kaupunginhallituksen toiminta on toteutettava mahdollisimman avoimesti. Mahdollisimman monet kokoukset on pidettävä avoimesti ja videoitava nettiin. Avoimuuden aloitteen pitäisi mieluusti tulla suurimpien puolueiden suunnasta. Kuten olen kuitenkin jo todennut, on vihreiden tehtävä kaikkensa ja oma osuutensa avoimuuden lisäämisessä. En aio vaieta kannoistani ja mielipiteistäni, vaikka niistä vain osa menisi kompromisseissa läpi, eikä näin pitäisi toimia kenenkään muunkaan.
Toinen pelkoni sopimuksen suhteen on avoimuuteen liittyvä sopimuksen sitoumusliite, jossa vaaditaan konsensusta tärkeissä asioissa, kuten yleiskaavoissa. Vihreät ei voi sitoutua laittomaan tai epäekologiseen kaavoitukseen, ja muutenkin minusta ei olisi paha asia äänestää valtuustossa asti sellaisista asioista, jossa vastakkain on kaksi vaihtoehtoa jotka kumpikin voidaan katsoa sopimuksen mukaisiksi. Pidän politiikasta, jossa asiat keskustelevat ja riitelevät ihmisten sijaan, ja kannatan yhteistyön tekemistä aina sellaisten puolueiden ja ryhmittymien kanssa, jotka kyseisessä asiassa ovat samoilla kannoilla. Tällöin ei minusta olisi paha asia äänestää, vaan se kertoisi puolueiden väliltä löytyvistä eroista. Katsotaan kuitenkin mitä tämä sitoumuskirjaus käytännössä tulee tarkoittamaan.
Yleisesti ottaen suhtaudun isojen linjojen vetämiseen neljäksi vuodeksi positiivisesti ja innolla odottaen. Politiikka on yhteistyötä, mutta myös kuntalaisten ja kaupungin hyväksi työskentelyä. Tämän takia yhteistyön rinnalla on huolehdittava siitä, että jokainen turkulainen saa halutessaan tietää, mitä on päätetty ja missä sekä mitkä asiat ovat suunnittelussa. Nyt edessä on kuitenkin suuri työ tavoitteiden konkretisoimiseksi ja eteenpäin saamiseksi, mikä onkin politiikan parasta antia.