EU:n päätöksentekoon radikaalia avoimuutta

Julkaistu Helsingin Sanomissa 20.3.2014

Eu­ro­vaa­leis­sa ää­nes­ti vuon­na 2009 vain noin 40 pro­sent­tia suo­ma­lai­sis­ta. Mo­ni on voi­vo­tel­lut ma­ta­laa ää­nes­tysp­ro­sent­tia. Ak­tii­vi­suu­teen kan­nus­ta­mi­sen ohel­la on kui­ten­kin kes­ki­tyt­tä­vä on­gel­man syi­hin ja rat­kai­sui­hin. De­mo­kra­tia­va­jei­nen Eu­roop­pa ei kiin­nos­ta ih­mi­siä, ei­kä il­man ää­nes­tä­jien vai­ku­tus­ta ko­ko unio­nil­la ole oi­keu­tus­ta toi­mia.

PE­RIN­TEI­SES­TI de­mo­kra­tia­va­je kul­mi­noi­tui sii­hen, et­tä ko­mis­siol­la ja neu­vos­tol­la oli enem­män val­taa kuin ai­noal­la suo­ral­la kan­san­vaa­lil­la va­li­tul­la eli­mel­lä, EU-par­la­men­til­la. Lis­sa­bo­nin so­pi­muk­sen myö­tä par­la­men­tin val­taa on on­nek­si li­sät­ty, ja par­la­ment­ti päät­tää nyt yh­des­sä mi­nis­te­ri­neu­vos­ton kans­sa lä­hes kai­kes­ta EU-lain­sää­dän­nös­tä.

Ajan­koh­tai­nen esi­merk­ki de­mo­kra­tia­va­jees­ta ovat EU:n ja Yh­dys­val­to­jen vä­lil­lä par­ai­kaa käy­tä­vät neu­vot­te­lut va­paa­kaup­pa­so­pi­muk­ses­ta: eu­ro­par­la­men­taa­ri­kot ei­vät juu­ri pää­se kä­sik­si neu­vo­tel­ta­viin teks­tei­hin, kun sa­maan ai­kaan eri­lai­sil­la int­res­si­ryh­mil­lä on jo­pa 600 lob­ba­rin voi­mal­la ra­joit­ta­ma­ton pää­sy neu­vot­te­lu­jen tu­lok­siin. Suo­men edus­kun­nas­ta teks­te­jä ei täl­lä het­kel­lä lue ku­kaan.

Yri­tys­elä­mä on ol­lut mu­ka­na neu­vot­te­luis­sa. Kan­sa­lai­set ja kan­sa­lais­jär­jes­töt on jä­tet­ty nii­den ul­ko­puo­lel­le. On iso ris­ki, et­tä neu­vot­te­lut joh­ta­vat sel­lais­ten ra­ken­tei­den syn­tyyn, joil­la voi­daan si­vuut­taa de­mo­kraat­ti­ses­ti muun muas­sa ym­pä­ris­tön ja ih­mis­ten ter­vey­den suo­je­le­mi­sek­si luo­tu­ja la­ke­ja.

LOB­BAUS yli­pää­tään on EU-pää­tök­sen­teos­sa avoi­muu­den mus­ta auk­ko.

Unio­niin tar­vi­taan Yh­dys­val­to­jen ta­paan pa­kol­li­nen ja jul­ki­nen lob­ba­ri­re­kis­te­ri, jos­ta käy­vät il­mi tie­dot lob­baa­van ta­hon bud­je­tis­ta, asiat, joi­hin py­ri­tään vai­kut­ta­maan se­kä tie­to lob­baa­vis­ta hen­ki­löis­tä toi­mek­sian­ta­ji­neen.

Eu­roop­pa­lai­ses­sa pää­tök­sen­teos­sa tar­vi­taan ra­di­kaa­lia avoi­muut­ta ja suo­raa de­mok­ra­tiaa. Par­la­men­tin roo­lia pää­tök­sen­teos­sa on vah­vis­tet­ta­va edel­leen.

On hy­vä muis­taa, et­tä par­la­ment­tiin va­li­tut edus­ta­jat ei­vät en­si­si­jai­ses­ti edus­ta jo­tain jä­sen­maa­ta vaan toi­mi­vat po­liit­ti­ses­sa ryh­mäs­sä sen ryh­män ar­vo­jen ja ihan­tei­den puo­les­ta.

VAST­IKÄÄN lan­see­rat­tua eu­roop­pa­lais­ta kan­sa­lais­aloi­tet­ta pi­tää ke­hit­tää koh­ti si­to­vaa kan­sa­lai­sa­loi­tet­ta, jo­ka mah­dol­lis­taa myös suo­rat kan­san­ää­nes­tyk­set asia­ky­sy­myk­sis­tä. Tä­mä li­säi­si tie­toa, uu­ti­soin­tia ja kiin­nos­tus­ta hen­ki­löi­den li­säk­si myös po­li­tii­kan si­säl­tö­jä koh­taan. EU:n toi­min­taa on teh­tä­vä avoi­mem­mak­si ja kaup­pa­neu­vot­te­lut Yh­dys­val­to­jen kans­sa on avat­ta­va he­ti.

EU:n de­mo­kra­ti­soin­ti on vält­tä­mä­tön eh­to ih­mis­ten kiin­nos­tuk­sen ja unio­nin oi­keu­tuk­sen ta­kaa­mi­sek­si.

Maria Ohisalo
Vihreiden nuorten puheenjohtaja

Saara Ilvessalo
Turun vihreiden puheenjohtaja

Anni Sinnemäki
Kansanedustaja

Share

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *