Onko lähidemokratialla ja nuorilla merkitystä Krimillä?

Osallistun maanantaista torstaihin Euroopan neuvoston kunta- ja aluehallintokongressin kokoukseen Strasbourgissa, Ranskassa. Olen toiminut Suomen delegaation varajäsenenä ja Vihreiden edustajana vuoden päivät, joten pääsen seuraamaan tärkeitä ja ajankohtaisia keskusteluja istuntosalissa.

Euroopan neuvosto on Euroopan vanhin ja laajin poliittinen yhteistyö- ja ihmisoikeusjärjestö. Sen tehtävänä on turvata ja edistää ihmisoikeuksia, oikeusvaltioperiaatteita ja demokratiaa. Neuvoston piirissä toimii kunta- ja aluehallintokongressi, jonka tavoitteena on vahvistaa ja edistää Euroopan paikallisviranomaisten itsehallintoa sekä huolehtia demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen toteutumisesta paikallistasolla.

Faktanurkka: Euroopan Neuvosto, say what?

Neuvoston ajatuksena on saada jäsenmaiden viranomaiset kehittämään toimivampaa paikallista itsehallintoa ja noudattamaan läheisyys- eli subsidiariteettiperiaatetta, jonka mukaan päätökset on tehtävä alimmalla mahdollisella tasolla ja siirrettävä ylemmälle tasolle vain, jos siellä päättäminen on tehokkaampaa.

Suomi on osallistunut kongressin toimintaan yli kahdenkymmenen vuoden ajan: Tällä hetkellä meillä on viisi varsinaista ja viisi varaedustajaa. Kongressin yli 300 varsinaista ja osa varoista kokoontuvat kerran vuodessa. Edustajan tulee olla luottamushenkilö, ja myös edustajien maantieteellinen jakauma, poliittinen kanta sekä sukupuoli vaikuttavat delegaattien valintaan. Kongressi työskentelee kunta- ja aluekamareissa sekä näiden asettamissa työryhmissä. Itse kuulun aluekamariin (eli edustan tavallaan maakuntavaltuustoja) ja toimin myös varajäsenenä hallintovaliokunnassa. Kaksi muuta valiokuntaa käsittelevät ajankohtaisia asioita ja muun muassa vaalien seurantaa. Tässä kokouksessa on hyväksytty ja hyväksytään useita raportteja muun muassa ihmisoikeuksista, Ukrainan tilanteesta ja lähidemokratiasta.

Jotta asiat eivät olisi liian yksinkertaisia, toimii Euroopassa muuten kolme merkittävää ”neuvosto”-nimistä elintä. Täällä Euroopan neuvostossa (Council of Europe) on edustettuna lähes kaikki eli 47 eurooppalaista valtiota. Euroopan unionin neuvosto (Council of the European Union) eli Ministerineuvosto taas on Euroopan unionin ja sen 28 jäsenvaltion elin, joka säätää lakeja yhdessä parlamentin kanssa ja joka koostuu kulloinkin käsiteltävästä aiheesta päättävistä ministereistä. Eurooppa-neuvosto (European Council), tuttavallisemmin EU:n huippukokous, puolestaan määrittelee EU:lle poliittiset suuntaviivat: Sitä puheenjohtaa Herman van Rompuy ja se koostuu jäsenvaltioiden johtajista.

Tähän väliin lienee hyvä sanoa, että päätöksenteon organisaatioita, byrokratiaa ja puhetta pitäisi selkeyttää. Mikään ei ole yhtä hyvä keino vieraannuttaa ihmisiä politiikasta kuin tällaisten organisaatioiden ja nimien luominen.

Venäjä, Ukraina, Venäjä

Tämänkertainen kunta- ja aluehallintokongressin kokous pyörii paljon Ukrainan ja Venäjän tilanteen ympärillä, ja moni sanoi, ettei tällaisia puheenvuoroja ole koskaan ennen kuultu. Kongressin jäsenvaltio Venäjä on loukannut kongressin jäsenvaltion Ukrainan rajaa ja aluetta – Tilanne on jännittynyt. Krimin tilanne kokouksessa on konkreettinen: Yksi Ukrainan edustaja oli Krimiltä ja matkustusrajoituksen kohteena, eikä delegaatio halunnut häntä ”Venäjän edustajana” Ukrainan delegaatioon. Näin ollen tilalle oli pikaisella aikataululla valittu ukrainalainen edustaja.

Kongressi antoi äsken Ukrainan tilanteesta oman lausuntonsa. Tämä on siinä mielessä merkittävää, että Neuvosto on ainoa kansainvälinen organisaatio, jossa Venäjä on jäsen ja joka on ottanut kantaa Ukrainan tilanteeseen. Kongressin puheenvuoroissa on puolustettu mm. alueellista loukkaamattomuutta ja suvereniteettia, vaikka Venäjän edustajat ovatkin yrittäneet puhua toimiensa oikeutuksen puolesta. Kongressin lausunnossa ja useissa puheenvuoroissa tuomitaan sekä Krimin alueellinen loukkaus että kansainvälisen oikeuden vastainen kansanäänestys, joka järjestettiin Venäjän armeijan toimesta väkivaltaisen rajojen uudelleenpiirtelyn jälkeen ja väkivallan uhan alla. Lisäksi siinä annetaan neuvoja demokratian sekä sosiaalisen, taloudellisen ja alueellisen yhtenäisyyden vahvistamiseksi.

Euroopan neuvoston pääsihteeri Thorbjörn Jagland korosti, että Ukrainan tilanne on vaikea myös talouden ja korruption osalta. Miten paljon rahaa onkaan laitettu sotilastoimenpiteisiin Afganistanissa ja Irakissa – Olemmeko nyt valmiita rahalliseen tukemiseen, kun kyse on vakaan yhteiskunnan, demokratian, oikeusvaltion ja ihmisoikeuksien rakentamisesta Ukrainassa? Osaammeko nähdä nämä pienemmät rahat suurempien kustannusten ja aseellisten konfliktien ennaltaehkäisynä?

Mitä tästä opimme? Nuoret ja lähidemokratia konfliktien ennaltaehkäisijöinä

Olemme viime aikoina saaneet maistiaisen siitä, mitä tämänkin kongressin keskeisten periaatteiden – demokratian, oikeusvaltioperiaatteen ja ihmisoikeuksien – puute saattaa aiheuttaa. Epävakaus uhkaa koko Eurooppaa. Periaatteet eivät ole vain sanoja paperilla vaan tärkeitä suuntaviivoja ja perusteita Euroopan turvallisuudelle, ja niillä pitäisi olla päätöksenteossamme suurempi rooli. Jos paikallisdemokratia kunnossa, väkivaltaisilta vallankumouksilta voidaan välttyä.

Pelkkä lähidemokratia ei kuitenkaan takaa yhteiskuntarauhaa. Kongressin istunnon teema tänä vuonna on, miten saada nuoret mukaan päätöksentekoon. Kuntataso on tässä työssä tärkeää, sillä lähidemokratiasta ja arjen asioista on helppo aloittaa. Nuoret äänestävät ja ovat mukana politiikassa yhä vähemmän, mutta eivät silti ole vieraantuneet vaikuttamisesta: Painopisteet ja vaikuttamisen tavat vaan ovat muuttuneet. Nuoret tekevät paljon muita asioita ja vaikuttavat sosiaalisessa mediassa sekä kansalaisjärjestöissä.

Jos nuorella ei ole opiskelupaikkaa, töitä, harjoittelumahdollisuuksia tai oikeastaan muutakaan mielekästä tekemistä, muuttuu elämä nopeasti toivottomaksi. Tunne vahvistuu, jos nuori kokee olevansa päätöksenteosta ja yhteiskunnasta erillinen ihminen. Historiassa on nähty erilaisia versioita siitä, mitä tapahtuu kun nuoria, jotka eivät koskaan ole saaneet otetta työelämästä tai opinnoista, alkaa olla suuri joukko. Etelä-Euroopan maissa nuorisotyöttömyyden taso on jopa yli 50%. Jos kokonaisia sukupolvia hukkuu tulevaisuuden näkymien puutteeseen, järisevät yhteiskuntamme perustat kunnolla. Tilanne saattaa hyvin eskaloitua väkivallaksi, vallankumouksiksi ja ulkopoliittisiksi kriiseiksi. Siksi on helpompaa ennaltaehkäistä ongelmaa nyt investoimalla (vihreiden) työpaikkojen luomiseen ja nuorten vaikutusmahdollisuuksiin.

Hyvinä keinoina tarjota vaikutusmahdollisuuksia nuorten ehdoilla mainittiin demokratian läsnäolo lapsesta asti, äänestysikärajan laskeminen kuuteentoista, vaikuttaminen suoraan asiakysymyksiin ja sähköisen demokratian keinot kuten tiedonjako, konsultaatio ja osallistuminen. Sähköisessä demokratiassa on tärkeää mennä sinne, missä ihmiset jo ovat: Jos näitä mielipiteitä ei oteta mukaan viralliseen poliittiseen prosessiin, ei niillä ole oikeaa merkitystä asioihin. Myös sähköisen suoran demokratian ideana on tukea edustuksellista demokratiaa.

Kaikki miettivät tällä hetkellä samaa kysymystä: Miten tästä eteenpäin? Onko eri toimijoiden toimenpiteet Ukrainassa mietitty loppuun asti? Miten ihmisoikeuksia, demokratiaa ja oikeusvaltiota voitaisiin edistää myös Venäjällä? Meidän täytyy saada luotua oikeaa demokratiaa näennäisdemokratian (kuten aseellisin hyökkäyksin maustetut “kansanäänestykset”, joihin ei muuten esimerkiksi meidän kongressimme vaalitarkkailijoita päästetty) sijaan. Sijoitukset nuoriin täytyy nähdä ennaltaehkäisynä, ei menoeränä, jotta yhteiskuntien järistyksiltä tehokkaimmin vältyttäisiin. Muutos tapahtuu hitaasti, mutta se tapahtuu, kun politiikalla on päämäärä ja arvo, jota tavoitellaan.

Istuntosali täyttyi Ukrainan tilanteen lausunnon käsittelyä varten.
Istuntosali täyttyi Ukrainan tilanteen lausunnon käsittelyä varten.
Share

One Comment

  1. says:

    10.11.2015 at 11:26

    […] Euroopan neuvosto on Euroopan vanhin ja laajin poliittinen yhteistyö- ja ihmisoikeusjärjestö. Sen tehtävänä on turvata ja edistää ihmisoikeuksia, oikeusvaltioperiaatteita ja demokratiaa. Neuvoston piirissä toimii kunta- ja aluehallintokongressi, jonka tavoitteena on vahvistaa ja edistää Euroopan paikallisviranomaisten itsehallintoa sekä huolehtia demokratian, ihmisoikeuksien ja oikeusvaltioperiaatteen toteutumisesta paikallistasolla.  Kerroin kongressista tarkemmin viime raportissa. […]

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *