Ratapihankatu 18 kaavaehdotus pilaa arvokkaan ympäristönsä

Pidin kaupunginvaltuuston kokouksessa 3.12. puheen Ratapihankatu 18:n kaavasta, joka jäi vielä pöydälle tammikuuhun.

Vaikka olemme tällä kaudella kaavoituksessa saaneet suuntaa muuttumaan monissa asioissa siihen, että etsitään alusta lähtien laajemmalla porukalla hyvää ratkaisua, tässä kaavassa haisee vanha hyvä veli –kerho. Tämän kaavan kohdalla olen saanut kuulla, että ”yhtäkään neliötä ei oteta pois”, ”yhteenkään parvekkeeseen ei kosketa”.

Alue rajautuu molemmin puolin vanhoihin 1-2-kerroksisiin puutaloihin, jotka ovat säilymässä ja jotka omasta mielestäni pitäisi myös jatkossa kaavalla suojata. Vaiste esittää tähän Ratapihankadun ja Läntisen Pitkänkadun väliin 7-kerroksisia massiivisia kerrostaloja.

Tälle Rapatihankadun ja Pitkänkadun väliselle alueelle on tyypillistä radan suunnasta kohti keskustaa ja Puolalanmäkeä nouseva rakennusmassa, Läntisen Pitkänkadun puolella myös harjakatot. Aiemmissa kaavoissa ja viime vuosinakin valmistuneissa rakennuksissa alueella on onnistuttu tässä monimuotoisessa mutta nousevan linjan säilyttävässä rakentamisessa. Alue on radan suunnasta katsottuna yksi Turun hienoimmista maisemista ja monelle turistille Turun käyntikortti.

7-kerroksiset massat sisältävä kaavaehdotus tuhoaisi valitettavasti koko tämän kokonaisuuden. Se ei sovellu ympäristöön eikä luo eheää tai viihtyisää kaupunkikuvaa. Tätä mieltä olivat useat asiantuntijat, naapurit ja arkkitehdit – en ole tainnut jutella yhdenkään arkkitehdin kanssa, joka pitäisi kaavaa hyvänä. Kaava on ammuttu mahdollisimman täyteen rakennusoikeutta, ja siinä haisee ahneus. Siksi on ihmeellistä, että esimerkiksi grynderien valtaa vastaan monesti puhuneet perussuomalaiset nyt ovat nielemässä tämän kaavan ilman mukinoita.

Keskusta-aluelle pitää täydennysrakentaa, muttei millä tahansa ehdoilla ympäristöstä piittaamatta. Esimerkiksi radan toiselle puolelle mahtuisi aivan hyvin isoakin täydennysrakentamista – miksi sitä pitää ahtaa väkisin tälle tontille, jolle se ei sovi? Kaavoituksen vaakakupissa pitäisi painaa kestävän kaupunkirakenteen ja hakijan halujen lisäksi jokaisen kaupunkilaisen: kaupunkikuva, historian säilyminen, viihtyisyys ja eri maanomistajien tasa-arvo.

Vihreät haluaa, että kaava huomioi paremmin alueen ominaispiirteet ja rakentaminen on matalampaa. Saimme lautakunnassa päätökseen läpi jyrkän harjakaton Pitkänkadun puolelle, ehdon siitä, että julkisivujen pääasialliseksi materiaaliksi sallitaan rappauksen lisäksi puu, sekä ehdon siitä, että erityistä huomiota kiinnitetään rakennusten soveltumiseen lähiympäristöönsä ja viereisiin rakennuksiin.

Valitettavasti nämä ehdot eivät kuitenkaan tätä kaavaa pelasta. Sen pelastaisi yksinkertaisesti valtavan ja ympäristöönsä sopimattoman massan pienentäminen. Siksi esitin kokouksessa kaavan palauttamista valmisteluun seuraavin ehdoin: “Uudisrakennusten kerrosluvun tulee olla 4 1/2. Rakennusoikeutta vähennetään vastaavassa suhteessa. Rakennuksissa tulee olla symmetrinen harjakatto.”

Palautus hävisi äänestyksessä luvuin 37-29, 1 tyhjä. Asia jäi kuitenkin vielä pöydälle tammikuuhun odottamaan lopullista ratkaisua.

Massamallinnos radan suunnasta.
Massamallinnos radan suunnasta.

Share

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *