Turussa mahdollisuudet erilaiseen kulttuuriin ovat naurettavan vähäiset. Mahdollisuudet kulttuurinnälän tyrehdyttämiseen ovat jotakuinkin yhden käden sormilla laskettavissa, ja jokainen näistä vaihtoehdoista on lähinnä suunnattu varakkaiden lompakoille. Kulttuuripääkaupungin vuosimallia 2011 agendaksi ei riitä, että opiskelijat tai muut ohutlompakkoiset voivat vuokrata perjantai-illaksi elokuvan á 5€. Missä on ruohonjuuritason kulttuuri?
Turkuun tarvitaan ei-kaupallinen elokuvateatteri, joka pyörittää muitakin kuin Oscar-palkittuja Hollywood-elokuvia. Pienien maahantuojien elokuville ja erilaiselle taiteelle on annettava mahdollisuus, ja kunnan onkin näin ollen ryhdyttävä konkreettisiin toimiin pienelokuvakulttuurin henkiin herättämiseksi. Kaupungin kulttuuritoimen on suunnattava rahoitusta pienemmillekin elokuvateattereille, jotka ovat viime vuosina joutuneet Turussa lopettamaan.
Kaupungistamme puuttuvat myös laadukkaat bändiharjoitustilat, joiden vuokraaminen ja käyttäminen ei maksaisi maltaita. Turun bändeille on annettava mahdollisuus treenata ja myös järjestää keikkoja, joihin sekä aloittelevat että jo hieman mainetta niittäneet kokoonpanot pääsevät esiintymään. Itsensä toteuttaminen on ihmisen onnellisuuden edellytys, ja kunnankin on tarjottava jokaiselle siihen mahdollisuus.
Kulttuuri voidaan jakaa kahteen alueeseen: luomiseen ja kuluttamiseen. Kulttuurin on oltava kaikkien tavoitettavissa, ja elokuviin, teattereihin sekä muihin taidetapahtumiin on päästävä varakkuudesta riippumatta – kulttuuri ei ole rahalla ostettavissa! Kulttuurin luomiseen osallistuminen pitää taata myös jokaisella kulttuurin osa-alueella, eikä tähän mennessä luotua kulttuuria saa missään nimessä tuhota, kuten Turulla on tähän mennessä ollut tuhoisana tapana.
Turkulaiset päättäjät on siis saatava ymmärtämään, ettei kulttuuri tarkoita ainoastaan miljoonien eurojen oopperateatterihankkeita, vaan myös pieniä improvisaatioteattereita, vapaata runonlausumista, ilmaisia tiloja nuorille taiteilijoille, edullisia taidegalleriakäyntejä ja muuta vastaavaa ruohonjuurikulttuuria. Mielikuvituskaan ei välttämättä saa olla rajana, sillä juuri mielikuvitusta monilta kunnanvaltuutetuilta ja virkamiehiltä puuttuu!