Urheilupuiston alueen kehittäminen käyntiin

Tiedote 25.1.2019

Joukko Turun kuntapäättäjiä eri puolueista ehdottaa, että vuosi sitten otsikoissa ollutta Paavo Nurmen Puistotie 3:n tonttia lähdetään kehittämään yhdessä alueen toimijoiden kanssa. Ehdotuksen takana ovat Niko Aaltonen (kok), Saara Ilvessalo (vihr), Mika Maaskola (SDP) ja Saara-Sofia Siren (kok).

Työryhmää vetäisi Turun kaupungin edustajana kaupunkisuunnittelujohtaja Timo Hintsanen ja mukaan kutsutaan alueen keskeisten toimijoiden edustajat mm. Wäinö Aaltosen museolta, Samppalinnan kesäteatterilta ja Paavo Nurmi Gamesilta / Stadionilta.

Kyseinen tontti herätti tunteita vuosi sitten, kun Veritas suunnittelu alueelle pääkonttoritilojaan. Aloite vedettiin kuitenkin pois.

“Kyseinen alue oli yhtenä vahvasti kulttuurilähtöisenä kehittämiskohteena Turun keskustavisiossa, ja on suunnitteilla mm. Wäinö Aaltosen museon laajennus. Yksi alueen haasteita on myös saavutettavuus ja esteettömyys, jotka tulee ratkaista. Samalla on syytä pohtia alueen toimijoiden muita mahdollisia tulevaisuuden tilatarpeita”, toteavat Aaltonen, Ilvessalo, Maaskola ja Siren tiedotteessaan.

Urheilupuiston alueen kehittäminen on poliitikkojen mielestä järkevää tehdä osissa ja aloittaa Paavo Nurmen Puistotien laidalta. Tämän jälkeen voidaan koko puiston alue käydä hallitusti ja harkitusti läpi.

“Turku on tapahtumien kaupunki ja mm. teatterit ja urheilutapahtumat ovat tärkeä osa Turun vetovoimaa. Toiminnot tuovat Turkuun matkailijoita ja tarjoavat meille turkulaisille mukavia kokemuksia. Siksi aluetta pitää kehittää yhdessä toimijoiden kanssa ja kaikkien turkulaisten etu edellä”, aloitteen tekijät toteavat.

Lisätietoja:
Niko Aaltonen, niko.aaltonen@turku.fi, 0405122836
Saara Ilvessalo, saara.ilvessalo@turku.fi, 0401614541
Mika Maaskola, mika.maaskola@turku.fi, 0405591423
Saara-Sofia Siren, saara-sofia.siren@eduskunta.fi, 0505132051

Share

Toriparkin rakentaminen saanut joukkoliikenteen matkustajamäärät laskuun

Toriparkki ja sen aiheuttamat joukkoliikenteen väliaikaisjärjestelyt ovat saaneet joukkoliikenteen matkustajamäärän huolestuttavaan laskuun.

Turun seudun joukkoliikenteen matkamäärät ovat nousseet hienosti jo monta vuotta, mutta syksyllä 2018 suunta muuttui. Viime vuonna tehtiin 26,6 miljoonaa matkaa, mikä tarkoittaa 1,5% (400.000 matkaa) vähemmän kuin edellisenä vuonna. Matkamäärät ovat olleet laskussa syyskuusta alkaen, joulukuussa -10% (!)

Lokakuussa notkahdukseen vaikuttivat varmasti osaltaan pitkät syyslomat ja joulukuussa arkeen osuva joulu, mutta suurin syy on ollut toriparkin rakentaminen ja sen aiheuttamat joukkoliikenteen poikkeusjärjestelyt, jotka alkoivat syyskuussa samaan aikaan, kun matkamäärä lähti laskuun.

Luultavasti myös joulukuun harkitsematon keskustan ilmaisen pysäköinnin kampanja, jonka kokoomus ja demarit saivat läpi, on vaikuttanut notkahdukseen. Keskustassa pyörineet vapaata parkkipaikkaa turhaan etsivät autot tukkivat joukkoliikenneväylät. Kampanjasta ei hyötynyt kukaan.

Olen saanut paljon palautetta ja nähnyt itsekin sen, miten joukkoliikenteen väliaikaisjärjestelyt näkyvät ihmisten arjessa. Bussit myöhästelevät ennakoimattomasti, ja se on ilmeisesti suurin syy matkustajakatoon. Lisäksi kuskit joutuvat paineeseen kiriä aikatauluja kiinni, mikä vaikuttaa liikennekäyttäytymiseen.

Myöhästely taas johtuu nimenomaan henkilöautojen ruuhkauttamasta keskustasta. Jos Auransiltaa ei pääsisi henkilöautolla, ongelma ratkeaisi suoraan. Ei voi olla niin, että joukkoliikenteen käyttäjät, liikenneturvallisuus, veronmaksajat ja ilmasto joutuvat yksityisautoille rakennettavan parkkihallin maksajiksi.

Matkamäärien lasku tulee nimittäin Turun seudun kunnille todella kalliiksi. Tappiot ovat jo nyt puolen miljoonan luokkaa (Näistä me toriparkin vastustajat yritimme varoittaa, mutta vastaan hoettiin vain, että “toriparkki ei aiheuta Turulle kustannuksia”). Lisäksi suunta on täysi päinvastainen kuin yksimielisesti asettamamme ilmastotavoitteet: kestävien kulkumuotojen osuuden pitäisi kasvaa radikaalisti ja olla 10 vuoden päästä 66%.

Nyt pitää suunnata katse eteenpäin ja miettiä ratkaisuja tilanteeseen. Kaupunkiympäristötoimialan viranhaltijamme käyvät asiaa läpi ja miettivät ratkaisuja tilan antamiseksi joukkoliikenteelle yksityisautoilta, erityisesti Auransillalla ja Linnankadulla. Vihreiden aloitteesta toimialalla selvitetään myös yleisemmin, mitä vuotuisia askeleita tavoite 66 prosentin kestävästä kulkutapaosuudesta vuosittain edellyttää.

Liikennepolitiikka on aina priorisointia, koska fyysinen tila on rajallista. Sitä pitää priorisoida voimakkaasti kävelylle, pyöräilylle ja joukkoliikenteelle, jotta lapsemmekin saavat kulkea tällä planeetalla – ja koska siten kaupunki on yksinkertaisesti viihtyisämpi ja sujuvampi kaikille!

Kuvan mahdollinen sisältö: taivas ja ulkoilma

Share

On tehtävä reilun muutoksen ohjelma

(Julkaistu Turun Sanomissa 28.12.2018)

Ilmastonmuutos asettaa yhteiskuntamme ja koko globaalin maailman ja elämäntapamme suurten muutosten eteen. Suomen on oltava hiilineutraali 2030-luvulla ja sen jälkeen hiilinegatiivinen. Tämä tarkoittaa, että fossiilisista polttoaineista on päästävä eroon nopeasti, päästövähennystavoitteita on kiristettävä, liikennettä sähköistettävä ja siirrettävä raiteille, rakentamisen ja asumisen energiatehokkuutta parannettava ja hiilinieluja kasvatettava nykyisestä.

Emme voi olla muutosten edessä toimettomana, vaan Suomen pitää seistä etujoukoissa osoittamassa, että muutoksesta selvitään yhdessä ja reilusti, niin, että kukaan ei joudu kärsimään. Ilmastonmuutos ei ole irrallinen osa päätöksentekoa, vaan se kulkee käsikkäin työllisyyden, köyhyyden torjunnan ja koulutuksen kunnianpalautuksen kanssa.

Otetaan tästä esimerkkinä Espanja, joka päätti sulkea hiilikaivokset, mutta ei jättänyt kaivostyöntekijöitään pulaan, vaan järjesti heille selkeät uudelleenkoulutus- ja eläkeohjelmat ja polut uusiin työpaikkoihin. Myös Suomessa on tehtävä samanlainen reilun muutoksen ohjelma ja koottava saman pöydän ääreen poliitikot, ay-liike, yritykset, järjestöt ja monet muut.

Meidän pitää nivoa yhteen siirtymä puhtaaseen energiaan, jatkuvan koulutuksen ajattelu ja köyhyyden poistaminen. Puhtaan energian suuri työpaikkapotentiaali on otettava tosissaan ja hyödynnettävä Suomen valtava määrä teknologiaosaamista. Muutoksen kärjessä rohkeasti kulkeva hyötyy edelläkävijyydestä. Meillä on mahdollisuus myydä osaamistamme ulkomaille, luoda tätä kautta uusia työpaikkoja ja nostaa ihmisiä työelämään puhtaan energian pariin.

Kun työelämä muuttuu, perusturvan on turvattava yhä uudenlaisia ja vaihtelevampia työuria. Perustuloa ja riittävää perusturvan tasoa tarvitaan myös työssä ilmastonmuutosta vastaan. Reilussa yhteiskunnassa keltaliiveille on toivottavasti käyttöä muualla kuin mielenosoituksissa.

Ilmastonmuutos haastaa koko yhteiskunnan muutokseen. Politiikan täytyy ohjata Suomen matkaa kohti kestävää tulevaisuutta. Kun muutos tehdään yhdessä niin, että parannamme samalla uudelleenkoulutus-, työllisyys- ja elinkeinomahdollisuuksia, hyödyttää se kaikkia.

Saara Ilvessalo, vihreiden kaupunginvaltuutettu, Turku
Maria Ohisalo, vihreiden varapuheenjohtaja, Helsinki

Share

Itsenäisyyden tuntematon potentiaali

Puheeni Luostarivuoren Lyseon lukion itsenäisyyspäivän juhlassa 5.12.2018

Arvoisat lukiolaiset, tulevat ylioppilaat, hyvät opettajat, vanhemmat ja muut kuulijat,

Viimeisin itseänisyyäspäivän puheeni suurelle yleisölle oli yläasteellani, kun puhuin Luostarivuoren silloisen yläasteen opiskelijatovereilleni. Nyt en enää löytänyt tuota puhetta, mutta muistan puhuneeni muun muassa suomalaiseen kulttuuriin liittyvistä outouksista, ainakin tippaleivästä: vaikeaa tehdä, mahdotonta syödä eikä edes maistu miltään, ja siitä huolimatta niitä on pakko vuosi vuoden jälkeen vetää. Vertaus taisi liittyä jotenkin suomalaiseen sisuun.

Kiitos suuresta kunniasta saada jälleen pitkän tauon jälkeen tulla puhumaan vanhaan opinahjooni, tällä kertaa lukion puolelle.

Suomen itsenäisyyspäivä on ollut minulle henkilökohtaisesti aina tärkeä ja merkittävä päivä. Juhlaan liittyy paljon perinteitä perheen kanssa – Linnan juhlat on katsottu yhdessä, kynttilät on sytytetty ja Tuntematonta sotilasta pienenä katsellessani päätin itsekin joskus käydä armeijan. Myöhemmin hakupapereiden palautuspäivänä tuo suunnitelma tosin peruuntui, kun sisäinen pasifisti viime hetkellä voitti feministin.

Suunnilleen näihin aikoihin aloin ensimmäisiä kertoja kyseenalaistaa sitä, mitä me oikeastaan joulukuun kuudentena juhlimme. Tuntui siltä, että itsenäisyyspäivät ovat vuosi toisensa jälkeen enemmän tai vähemmän sodan muistelua. Omakin isoisäni joutui sotaan 15-vuotiaana ja oli siellä 6 vuotta. Mummuni oli lottana. Heidän ja heidän ikäluokkansa uhraukset ja kärsimykset ovat koskettaneet syvältä.

Sotien aikaan Suomen itsenäisyys oli eittämättä suurimmalla koetuksella, mutta tuntuu nurinkuriselta, että itsenäisyyspäivänä keskitytään lähes pelkästään muistelemaan sotaa ja kurjuutta – Ja vielä talvi- ja jatkosotaa, jotka käytiin pari-kolme vuosikymmentä varsinaisen itsenäistymisen jälkeen.

Kysyin itseltäni: Ei kai kansallinen itsetuntomme voi perustua pelkästään vuosikymmenten takaisiin sotiin? Tähänkö itsenäisyys kulminoituu?

Muutama vuosi sitten eräs ystäväni kirjoitti hyvin: ”Itsenäisyys on vasta mahdollisuus, toteutumaton potentiaali. Itsenäisyydelle antaa arvon sen, mitä sen avulla on tehty. Yhtäältä sen avulla voi pitää yllä diktatuuria, polkea ihmisoikeuksia ja aiheuttaa kurjuutta. Toisaalta itsenäisyydellä voi edistää vastuuntuntoa, rauhaa ja sosiaalista oikeudenmukaisuutta sekä omassa maassa että maailmassa.”

Siinä itselleni kiteytyi se, mikä itsenäisyydessä on arvokasta. Sotien uhrauksilla ei ole merkitystä, ellei itsenäisyyttä käytetä johonkin. Miten me siis tämän itsenäisyyden tuntemattoman mahdollisuuden ja potentiaalin käytämme?

Erityisen pelottavaa on, jos itsenäisyyttä käytetään väkivallan ihannointiin tai keppihevosena ajatukseen siitä, että suomalainen olisi jotenkin parempi kuin muunmaalainen. Jos sitä käytetään syrjimiseen, demokratian nakertamiseen tai ihmisoikeuksien heikentämiseen. Suomessa on monia, jotka itsenäisyyttä tähän käyttävät.

Isovanhempani puhuivat harvoin sodasta. He eivät ylpeilleet sillä, eivät ihannoineet sitä. Aivan varmaa on, että he olisivat halunneet millä tahansa keinoin ylläpitää rauhaa ja välttää vastaavan tulevaisuudessa. Ja että he olisivat olleet kauhuissaan nähdessään itsenäisyyttä käytettävän ihmisten syrjimiseen, rasistisiin kulkueisiin tai uusnatsistisiin järjestöihin. Se on itsenäisyyden potentiaalin hukkaamista ja halveeraamista. Jos hyvät ihmiset ovat tällaisen edessä hiljaa, paha on jo voittanut.

Henkilökohtaisesti koen itsenäisyyden erityisesti niin, että se antaa vapauden toteuttaa oikeudenmukaisuutta. Sen avulla voidaan olla johtava maa tasa-arvon ja koulutuksen saralla. Sen avulla on voitu luoda ja voidaan edelleen kehittää ympäri maailmaa ihailtua hyvinvointivaltiota, jossa jokainen on lähimmäinen.

Sen avulla voidaan suojella arvokasta luontoamme ja näyttää muille mallia aikamme suurimman uhan, ilmastonmuutoksen, torjunnassa. Sen avulla Suomi voi tehdä kansainvälistä yhteistyötä ja kuulua muun muassa Euroopan unioniin. Sen avulla minä voin äänestää ja asettua ehdolle demokraattisissa vaaleissa. Se takaa minulle sananvapauden, jonka turvin voin seistä täällä ja puhua näistä mielipiteistäni ja arvoistani.

Sellaiseen suomalaiseen identiteettiin kuulun mielelläni. Identiteettiin, jossa itsenäisyyden potentiaalia ei hukata vihaan, katkeruuteen ja väkivaltaan, vaan sitä käytetään turvaamaan myös vähemmistöjen, maahanmuuttajien, heikompiosaisten ja tulevien sukupolvien oikeuksia. Identiteettiin, joka rakentuu globaalille solidaarisuudelle, rauhan rakentumiselle ja sosiaaliselle oikeudenmukaisuudelle.

Sen sijaan, että jumittuisimme muistelemaan pelkkää sotaa ja kuolemaa, on välillä tervettä suunnata katseita eteenpäin. Miten voimme taata sen, että käytämme itsenäisyyden potentiaalia tänään ja jatkossa oikeiden asioiden ja arvojen edistämiseen? Mitä juuri minä teen sen eteen?

Erityisesti on kyse siitä, mitä tämä itsenäisyyden potentiaali merkitsee nuorille. Usein sanotaan, että nuoret ovat tulevaisuuden päättäjiä. Eivät ole. Nuoret ovat tämän päivän päättäjiä, vaikuttajia ja yhteiskunnan rakentajia. Me kaikki olemme tässä hetkessä ne, jotka päättävät mihin itsenäisyyden potentiaalia käytetään, mihin suuntaan Suomea viedään.

Olennainen osa tätä suunnan etsimistä on keskustelu ja myös eri mieltä oleminen. Ollaan siis mieltä. Kiinnostutaan. Ollaan myös eri mieltä. Annetaan silloin mielipiteiden riidellä, ei ihmisten. Käytetään itsenäisyyttämme hyvien ja arvokkaiden asioiden edistämiseen – mitä se itse kullekin meistä tarkoittaakaan.

Kun mietin kaikkea sitä, mitä itsenäisyydellä on saavutettu ja voidaan saavuttaa, koen että itsenäisyys on iloinen asia. Juhlitaan sen mahdollisuuksia. Juhlitaan niitä asioita, jotka Suomessa ovat hyvin ja joita voimme edistää myös maailmanlaajuisesti. Muistetaan, että näitä asioita pitää myös jatkuvasti vaalia ja uudistaa, ja tehdään töitä sen eteen. Rakennetaan rohkeaa, avointa ja tulevaisuudesta huolehtivaa Suomea.

Osoitetaan näin, että suomalainen sisu on muutakin kuin tippaleipiä: se on rohkeutta välittää heikommasta. Annetaan itsenäisyydelle se arvo, jonka se ansaitsee.

Riemukasta itsenäisyyspäivää!

Share

Ratapihankatu 18 kaavaehdotus pilaa arvokkaan ympäristönsä

Pidin kaupunginvaltuuston kokouksessa 3.12. puheen Ratapihankatu 18:n kaavasta, joka jäi vielä pöydälle tammikuuhun.

Vaikka olemme tällä kaudella kaavoituksessa saaneet suuntaa muuttumaan monissa asioissa siihen, että etsitään alusta lähtien laajemmalla porukalla hyvää ratkaisua, tässä kaavassa haisee vanha hyvä veli –kerho. Tämän kaavan kohdalla olen saanut kuulla, että ”yhtäkään neliötä ei oteta pois”, ”yhteenkään parvekkeeseen ei kosketa”.

Alue rajautuu molemmin puolin vanhoihin 1-2-kerroksisiin puutaloihin, jotka ovat säilymässä ja jotka omasta mielestäni pitäisi myös jatkossa kaavalla suojata. Vaiste esittää tähän Ratapihankadun ja Läntisen Pitkänkadun väliin 7-kerroksisia massiivisia kerrostaloja.

Tälle Rapatihankadun ja Pitkänkadun väliselle alueelle on tyypillistä radan suunnasta kohti keskustaa ja Puolalanmäkeä nouseva rakennusmassa, Läntisen Pitkänkadun puolella myös harjakatot. Aiemmissa kaavoissa ja viime vuosinakin valmistuneissa rakennuksissa alueella on onnistuttu tässä monimuotoisessa mutta nousevan linjan säilyttävässä rakentamisessa. Alue on radan suunnasta katsottuna yksi Turun hienoimmista maisemista ja monelle turistille Turun käyntikortti.

7-kerroksiset massat sisältävä kaavaehdotus tuhoaisi valitettavasti koko tämän kokonaisuuden. Se ei sovellu ympäristöön eikä luo eheää tai viihtyisää kaupunkikuvaa. Tätä mieltä olivat useat asiantuntijat, naapurit ja arkkitehdit – en ole tainnut jutella yhdenkään arkkitehdin kanssa, joka pitäisi kaavaa hyvänä. Kaava on ammuttu mahdollisimman täyteen rakennusoikeutta, ja siinä haisee ahneus. Siksi on ihmeellistä, että esimerkiksi grynderien valtaa vastaan monesti puhuneet perussuomalaiset nyt ovat nielemässä tämän kaavan ilman mukinoita.

Keskusta-aluelle pitää täydennysrakentaa, muttei millä tahansa ehdoilla ympäristöstä piittaamatta. Esimerkiksi radan toiselle puolelle mahtuisi aivan hyvin isoakin täydennysrakentamista – miksi sitä pitää ahtaa väkisin tälle tontille, jolle se ei sovi? Kaavoituksen vaakakupissa pitäisi painaa kestävän kaupunkirakenteen ja hakijan halujen lisäksi jokaisen kaupunkilaisen: kaupunkikuva, historian säilyminen, viihtyisyys ja eri maanomistajien tasa-arvo.

Vihreät haluaa, että kaava huomioi paremmin alueen ominaispiirteet ja rakentaminen on matalampaa. Saimme lautakunnassa päätökseen läpi jyrkän harjakaton Pitkänkadun puolelle, ehdon siitä, että julkisivujen pääasialliseksi materiaaliksi sallitaan rappauksen lisäksi puu, sekä ehdon siitä, että erityistä huomiota kiinnitetään rakennusten soveltumiseen lähiympäristöönsä ja viereisiin rakennuksiin.

Valitettavasti nämä ehdot eivät kuitenkaan tätä kaavaa pelasta. Sen pelastaisi yksinkertaisesti valtavan ja ympäristöönsä sopimattoman massan pienentäminen. Siksi esitin kokouksessa kaavan palauttamista valmisteluun seuraavin ehdoin: “Uudisrakennusten kerrosluvun tulee olla 4 1/2. Rakennusoikeutta vähennetään vastaavassa suhteessa. Rakennuksissa tulee olla symmetrinen harjakatto.”

Palautus hävisi äänestyksessä luvuin 37-29, 1 tyhjä. Asia jäi kuitenkin vielä pöydälle tammikuuhun odottamaan lopullista ratkaisua.

Massamallinnos radan suunnasta.
Massamallinnos radan suunnasta.

Share

Att satsa eller inte satsa på utbildning, det är valet

Publicerad i ÅU 29.11.2018

Då jag var på mitt utbyte i Afrika blev jag övertygad om att det endast finns ett sätt för länder att utvecklas: ett utbildningssystem av god kvalitet.

För några veckor sen fattade Åbo stadsfullmäktige beslut om att fortsätta kostnadsfri småbarnspedagogik för femåriga barn. Det handlar om ett försök som stöds, fast bara marginellt, av staten.

Varför är kostnadsfri förskolepedagogik då en viktig sak, frågar vissa, då det även tidigare funnits en möjlighet för lågavlönade att få sänkning eller befrielse från avgiften? Det tidigare komplicerade systemet låter fortfarande för många barn falla ut.

Kostnadsfri småbarnspedagogik för alla hjälper särskilt de barn som lever under de mest utsatta förutsättningarna och är enligt undersökningar ett av de mest effektiva sätten att förebygga marginalisering. Alla barn förtjänar likvärdiga utgångspunkter för sin skolväg.

Men det är också ett val som reflekterar våra värderingar. Varför är grundskolan kostnadsfri? Vi har gjort ett val att satsa på det, sett det som en viktig värdering. Och varför borde inte småbarnspedagogik i så fall på samma sätt vara kostnadsfri?

Utbildning av god kvalitet beror fortfarande mycket på föräldrarnas inkomster och ställning. Därför borde också andra stadiet vara kostnadsfritt. Nuförtiden tvingas unga betala upp till flera tusen euro per år för material och redskap som behövs i gymnasiet eller yrkesläroverket.

Förra veckan var jag i Berlin och fick igen höra beröm om vårt finska skolsystem. Det får jag nästan alltid då jag pratar med utlänningar. Nuförtiden är det lite pinsamt. Pisa-resultaten går den, olikvärdigheten i grundskolan ökar och kvaliteten av utbildningen minskar.

Regeringen har beslutat att skära ner cirka en miljard euro från utbildningen och de fattigaste, samtidigt som de valt att till exempel fortsätta stöda föroreningen av miljön på tre miljarder euro och inte öka beskattning för dem som skulle ha råd med det.

Det handlar om val som man gjort då man även haft andra möjligheter. Val som avspeglar deras värderingar. Nu under valen har regeringspartierna plötsligt börjat prata om vikten utbildningen. Gärningarna har varit motsatta.

Det är dags att ändra riktning. Varje barn förtjänar möjligheten att utnyttja sina styrkor samt sin fulla potential och växa upp med drömmar samt kunskaper för meningsfullt görande.

Därför ska vi ge alla barn en möjlighet till förskolepedagogik och satsa på undervisning från yrkesinstituten till högskolorna. Därför ska vi se till att unga får tillräckligt stöd, både finansiellt och mentalt.

Jag återkommer till Afrika. Nuförtiden har jag ett fadderbarn där som tack vare mitt lilla stöd får gå i skolan. Hon gillar matte och vill bli jurist som jag. Det känns betydande.
Utbildning är bäst förebyggande arbete. Den är den enda vägen till samhällets framgång.

Share

Ehdolle eduskuntavaaleihin

(på svenska nedan)

Maailma ei odota sitä, että joku muu jossakin ratkaisee ongelmat: ilmastonmuutoksen, koulutusleikkaukset, demokratiakriisin ja epätasa-arvon. Olen mukana politiikassa, koska haluan tehdä osani maailman pelastamiseksi – enkä oikeastaan voisi kuvitella elämääni ilman asioihin vaikuttamista.

Siksi olen myös päättänyt lähteä ehdolle kevään eduskuntavaaleihin.

Töideni kautta Itämeri-osaamiskeskuksen toiminnanjohtajana ja tutkijana minulle on käynyt selväksi ilmastonmuutoksen vaikutus myös meremme tilaan. Jos haluamme saada Itämeren jälleen terveeksi, tarvitaan paitsi ravinnepäästöjen kunnianhimoisempia vähennyksiä, myös suunnanmuutoksen ilmastopolitiikassa. Ilmaston ja luonnon puolustus on aika alkaa ottaa tosissaan.

Juristina kannan huolta myös oikeusvaltion tilasta. Perus- ja ihmisoikeudet pitää nähdä lakimuutosten lähtökohtina, ei niiden hidasteina. Samalla demokratiaa pitää uudistaa suoremmaksi ja osallistavammaksi, muuten kuilu kansalaisten ja päättäjien välillä kasvaa entisestään ja politiikan oikeutus vaarantuu.

Elämme ratkaisevia aikoja myös koulutuksen kunnian palauttamisessa. Koulutus korkeakouluista amiksiin ja varhaiskasvatukseen on kriisissä. Epävarmuus omasta työstä, toimeentulosta ja maailman tilasta lisäävät osaltaan nuorten mielenterveysongelmia. Kokoomuksen, keskustan ja perussuomalaisten hallitus on leikannut nimenomaan nuorilta, lapsiperheiltä, köyhiltä ja naisilta. Suunnan täytyy muuttua.

Haluan tehdä päätöksiä, joilla ongelmia ennaltaehkäistään ja tasa-arvoa sekä yhdenvertaisuutta lisätään. Tarvitsemme tasa-arvoisen perhevapaauudistuksen, järjestäytyneen rasismin kiellon ja perustulon.

Olen omistanut viimeiset 10 vuotta kestävän yhteiskunnan rakentamiselle, paikalliselta tasolta aina kansainvälisiin tehtäviin asti. Minulla on intoa, paloa ja kokemusta muuttaa tätä maata ja maailmaa. Uskon olevani oikea ihminen tekemään tätä muutosta eduskunnassa, yhdessä muiden kanssa.

Tule mukaan tekemään muutosta!

 

 

Världen väntar inte på att någon annan löser problemen: klimatförändringen, nedskärningarna i utbildningen, demokratikrisen och ojämlikheten. Jag deltar i politiken eftersom jag vill göra mitt för att rädda världen. Egentligen skulle jag inte kunna föreställa mig ett liv utan att påverka saker.

Därför ställer jag upp i vårens riksdagsval.

I mitt arbete som verksamhetsledare och forskare vid Östersjö-kompetenscentret BALEX har det blivit tydligt för mig hur mycket klimatförändringen inverkan på välmåendet av vårt hav. Om vi vill göra Östersjön frisk igen behöver vi inte bara mer ambitiösa minskningar av näringsämnena, utan också en förändring av klimatpolitiken. Vi måste börja försvara klimatet och naturen på allvar.

Som jurist är jag också oroad för tillståndet av rättsstaten. Grundläggande och mänskliga rättigheter måste ses som en utgångspunkt i lagförändringen, inte som ett hinder. Också demokratin måste reformeras till mer direkt och inkluderande, annars kommer klyftan mellan medborgare och beslutsfattare att öka ytterligare och politikens legitimitet äventyras.

Vi lever också avgörande tider för att återställa utbildningens ära. Utbildningen från universiteten, yrkesinstitut och förskolepedagogik är i kris. Osäkerheten om arbete, utkomst och världens tillstånd lägger på ungdomars psykiska problem. Samlingspartiets, centerns och sannfinländarnas regering har skurit ner på speciellt unga, barnfamiljer, fattiga och kvinnor. Riktningen måste ändras.

Jag vill fatta beslut som förhindrar problem och förbättrar jämlikheten och jämställdheten. Vi behöver en jämlik reform av familjeledigheter, ett förbud av organiserad rasism och basinkomst.

Jag har ägt de senaste 10 åren för att bygga ett hållbart samhälle, från lokal nivå upp till internationella uppdrag. Jag har entusiasm, ivrighet och erfarenhet för att förändra Finland och världen. Jag tror att jag är rätt person att göra denna förändring i parlamentet, tillsammans med andra.

Välkommen med!

Share

Perheväkivaltaan puututtava terveystietojen luottamuksellisuus suojaten

Julkaistu Helsingin Sanomissa 15.11.2018

Helsingin Sanomat uutisoi 6.11., että sisäministeriö valmistelee lainuudistusta, jolla laajennettaisiin poliisin pääsyä arkaluontoisiin terveystietoihin. Uudistuksen tarpeellisuutta perusteltiin muun muassa herkemmällä puuttumisella perheväkivaltaan. Tarve parantaa perheväkivaltaan puuttumista on olemassa, mutta ehdotettu keino ei ole siinä suhteessa tarpeellinen. Sen sijaan on aiheellista kehittää niiden toimivaltuuksien käyttöä, jotka ovat jo olemassa.

Sisäministeri Kai Mykkänen esitteli kolme esimerkkiä, joissa laajennettua pääsyä terveystietoihin tarvittaisiin. Esimerkit koskivat tilanteita, joissa jo nyt terveydenhuollolla on velvollisuus antaa tietoja poliisille. Nämä esimerkit olivat raiskaus, törkeä pahoinpitely ja törkeä huumausainerikos, joista voi seurata kuuden vuoden vankeusrangaistus. Tällöin tietoja on annettava. Jos terveydenhuolto kieltäytyy antamasta tietoja, poliisi voi viedä asian tuomioistuimeen. Lainmuutosta ei siis näiltä osin tarvita.

Tietojen antamisen laajentaminen tilanteisiin, joissa mitään rikosta ei ole tapahtunut, vaan sellaista ennakoidaan, on hyvin arveluttavaa. Se vähentäisi erityisesti hakeutumista lääkäriin mielenterveysongelmien vuoksi ja voisi johtaa päinvastaiseen tulokseen kuin on ajateltu. Jo nyt terveydenhuolto voi tehdä ilmoituksen, jos konkreettinen väkivaltarikoksen vaara on olemassa.

Arveluttavan uudistuksen sijasta olisi tärkeää kehittää poliisin toimintatapoja siten, että perheväkivaltatilanteissa toimittaisiin tehokkaasti. Poliisi voi esimerkiksi määrätä väliaikaisen lähestymiskiellon, mitä voitaisiin käyttää nykyistä enemmän. Lähestymiskiellon tehostamiseksi olisi syytä kehittää elektronista valvontaa. Perheväkivalta on usein toistuvaa, mihin tulisi tutkinnassa kiinnittää erityistä huomiota. Ruotsissa erityinen kriminalisointi on suunnannut tutkintaa perheväkivallan toistuvuuteen.

Suomi erottui Euroopan unionin tutkimuksessa maana, jossa naisiin kohdistuva väkivalta on yleistä. Tarvitsemme selkeän naisiin kohdistuvan väkivallan toimintaohjelman, johon sisältyy myös rikosoikeusjärjestelmää koskevia toimenpiteitä.

Saara Ilvessalo
Oikeustieteen maisteri, tutkija

Johanna Niemi
Prosessioikeuden professori
Turun yliopisto

 

Share

Kaupunginhallituksen vähennettävä läpiajoliikennettä keskustan liikennesuunnitelmassa

Turun vihreä valtuustoryhmä, tiedote 25.10.2018

Kaupunginhallitus käsittelee ensi viikolla keskustan liikennesuunnitelmaa, joka on herättänyt paljon keskustelua niin julkisuudessa kuin puolueiden sisällä. Turun vihreä valtuustoryhmä haluaa uudistaa keskustassa liikkumista vision mukaisesti ja vaatii, että keskusta-alueen läpiajon vähentämistä selvitetään myös seuraavassa yleiskaavan vaiheessa.

– Turun puolueet ovat laajasti kiitelleet keskustavisiota ja erityisesti sitä, kuinka keskustan viihtyisyys lisääntyy keskustan rauhoittumisen ja kävelyalueiden laajentumisen kautta. Nyt on siirrytty päätöksentekovaiheeseen ja vaikuttaa siltä, että keskustavision ydin halutaan torpata jo heti ensimmäisessä selvitysvaiheessa, toteaa valtuustoryhmän puheenjohtaja Niina Ratilainen.

Turun kaupunginvaltuustolle esiteltiin syyskuussa keskustan liikennesuunnitelmaluonnosta, jonka lähtökohta on kävely-, pyöräily- ja joukkoliikennekatualueiden kasvattaminen laajasti kehutun ja kiitellyn keskustavision pohjalta. Tavoitetta perustelevat myös Turun kaupungin kunnianhimoiset ilmastotavoitteet sekä keskustan elävöittäminen.

– Keskustan rauhoittaminen läpiajolta lisää sen saavutettavuutta. Mitä useampi ihminen alkaa liikkua yksityisauton sijaan muilla tavoin, sitä vähemmän katutilaa tarvitaan ja sitä useampi saavuttaa keskustan helposti. Myös huoltoajot ja liikuntarajoitteisten autokyydit nopeutuvat ja helpottuvat, kun tarpeeton liikenne vähenee. Pyörällä ja kävellen keskustaan tulevien ostovoima on lisäksi tutkitusti korkeampi tai vähintään yhtä korkea kuin yksityisautolla saapuvien. Läpiajo taas ei hyödytä keskustan kauppaa lainkaan, perustelee valtuustoryhmän varapuheenjohtaja Saara Ilvessalo.

Tutkimuksissa on myös havaittu, että mielikuvat kulkutavoista keskustassa eivät vastaa todellisuutta. Tampereella tehdyn tutkimuksen mukaan yrittäjät arvioivat autoilijoiden osuuden asiakkaista reilusti yläkanttiin, 75,7 prosenttiin. Todellisuudessa osuus oli alle puolet tästä, 34,5 prosenttia.

Kaupunkiympäristölautakunnan enemmistö päätti syyskuussa esittää, että liikennesuunnitelman valmistelua jatketaan niin, että läpiajo Tuomiokirkkosillalla sekä Aninkaistenkadulla sallitaan. Auransillankin rauhoittaminen jätettiin riippumaan toriparkkityömaan väliaikaisten liikennejärjestelyjen kokemuksista.

– Lautakunnan enemmistö pyyhki pois keskeisimmät esitykset, jossa tilaa varataan vanhan kaupungin kehittämiselle sekä nopeille joukkoliikenneyhteyksille tai kävelijöille. Tämä päätös vesittää täysin sekä keskustavision, että ilmastotavoitteen, johon koko valtuusto on yksimielisesti sitoutunut, ihmettelee Ratilainen.

Valtuusto on vahvistanut keskustan kärkihankkeen mukaiset periaatteet keskustan liikennejärjestelmän uudistamiseksi. Keskustaa tulee näiden periaatteiden mukaan uudistaa kävelyn ja pyöräilyn roolia ja yhteyksiä edistäen sekä joukkoliikenteen etuisuuksia ja sujuvuutta vahvistaen. Samoin valtuuston päätöksen mukaan autoilun läpiajoa keskustan alueella pitää vähentää. Vihreät odottavat kaupunginhallitukselta selkeää linjausta alkuperäiseen liikennesuunnitelmaan palaamiseksi.

– Auransillan rauhoittaminen läpiajolta on täysin välttämätöntä joukkoliikenteen kehittämiseksi ja sen sujuvuuden takaamiseksi. Tuomiokirkkosillan osalta kaupungin pitää vähintäänkin edelleen selvittää läpiajokieltoa ja sen vaikutuksia sekä kokeilla läpiajokieltoa Uudenmaankadulla Vanhan Suurtorin kohdalla, tiivistää Ilvessalo.

Yleiskaavaehdotus ja keskustan liikennesuunnitelma käsitellään kaupunginhallituksessa 5. marraskuuta, minkä jälkeen suunnitelma etenee lausuntokierrokselle.

Share